Sankarialokas
Hjälterekryten (ruotsinkielinen nimi)
Conscript Hero (englanninkielinen käännösnimi)
Le Conscrit héroique (ranskankielinen käännösnimi)
Der Heldenrekrut (saksankielinen käännösnimi)
Sankari-alokas (työnimi)
Finna-arvio
Sankarialokas
Aarne Tarkaksen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa sotilasfarssissa Sankarialokas (1955) aloitteleva kirjailija Esko Sirola (Lasse Pöysti) astuu asepalvelukseen osoittaakseen morsiamensa (Tuulikki Suomela) isälle, eversti Sotavaaralle (Pentti Irjala), olevansa aviomiesaineista. Alokas Sirolan sotilaallinen menestys ei kuitenkaan vedä vertoja hänen mielikuvitukselleen. Suunnitellessaan uutta mestariteostaan hän kuvittelee itsensä ja sotilastoverinsa (Leo Jokela, Jussi Jurkka, Kai Lappalainen) mitä erikoisimpiin taistelutilanteisiin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kevättalvi – kesä 1955 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Elokuva herätti kiinnostusta ainakin kahdesta syystä. "Ohjaaja ja käsikirjoittaja Aarne Tarkas on [- -] sikäli originelli herra meikäläisessä ympäristössä, ettei hän suostu tekemään mitään kaavamaista ja paikallaanpolkevaa", totesi Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 30.8.1955). Nimimerkki Pta (Keskisuomalainen 12.9.1955) paljasti toisen seikan: "Tämän sotilashupailun 'monni' poikkeaa jo tutusta laatukuvasta sikäli, että kömpelön maalaispojan toilaukset ovat muuttuneet uneksivan kauppa-apulaisen ja kirjailijanalun kömmähdyksiksi." "Aarne Tarkas tuntuu tätä elokuvaa tehdessään olleen niin skenaristina kuin ohjaajanakin hieman kesäterässä, mikä ilmenee mm. siinä, että filmissä on yleensä käytetty mielikuvitusta perin epätasaisesti; joissakin kohtauksissa ammutaan reippaasti yli ja toiset taas aivan narisevat kuivuuttaan", Leo Nordberg (Uusi Suomi 31.7.1955) mainitsi. Uneksija-aiheelle löydettiin myös esikuvia. Satakunnan Kansan (11.8.1955) Camera (Kauko Peltola) nimesi René Clairin Yön kaunottaret (1952) ja Elokuva-aitan (16/1955) Valma Kivitie Danny Kaye -elokuvan Hurjimus (1947). R. V-n (Risto Varjonen) kirjoitti Kauppalehteen (3.8.1955): "Käsikirjoituksen on laatinut Aarne Tarkas käyttäen kansantajuisesti hyväkseen vanhoja juttuja asevelvollisten elämästä sekä Tuntemattoman sotilaan saavuttamaa suosiota. Valitettavasti ensinmainitut ovat tuttuja jo Kersantin ja Emman ( = Kersantilleko Emma nauroi, 1940) ja Murheenkryyni ( = Rykmentin murheenkryyni, 1938) ajoista saakka ja jälkimmäisestä on puhuttu julkisesti ja yksityisesti niin paljon, että se on saavuttanut melkoisen väljähtyneisyyden asteen." "Som berättare är Tarkas ännu omogen, ramberättelsen om en 'författare' som blir rekryt visar upp konventionella klichéer och en fatal oförmåga att ge handlingen visuell och dramatisk kraft", arvioi B. P-m (Bengt Pihström, Nya Pressen 30.7.1955). Valma Kivitie kiteytti monen kriitikon ajatukset: "Elokuva on kalpea ja ote veltonlainen kaikesta työstä ja yrityksestä huolimatta." Varjostin (Risto Varjonen, Ylioppilaslehti 5.8.1955) olisi halunnut lisää sukellusvenekohtauksen kaltaisia karkeita parodioita. Ja Kauppalehdessä R. V-n tuumi: "Vauhti paikoitellen herpaantuu ilman että odotuksen jännitys olisi pitänyt mielenkiintoa vireillä." Leo Nordberg (Uusi Suomi 31.7.1955) toi kuitenkin esiin myönteisen näkemyksen: "[- -] tuskin koskaan on meikäläistä kasarmielämää parodioitu niin osuvasti kuin Sankarialokkaassa." "Lasse Pöysti näyttelee monissa kohtauksissa suorastaan herkullisesti, mutta omaksuu välillä aivan käsittämättömiksi jääviä asenteita", huomautti Camera (Satakunnan Kansa 11.8.1955). Valma Kivitien mukaan Pöysti "on ottanut tehtävänsä jotenkin ulkokohtaisesti, hän näyttelee koko ajan ja sitäkin melko välinpitämättömin ottein". Kauppalehdessä R. V-n katsoi, että "joko ei ohjaaja ollut puuttunut näyttelijöiden suorituksiin tai sitten hänen voimansa eivät olleet riittävät". Hän vielä lisäsi: "Varsinkin sankaritar Tuulikki Suomela pingoitti, mikä tuntuvasti häiritsi filmin alkupuolella." - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Kesä 1955 oli jo Fennada-Filmin neljäs perättäinen, jolloin yhtiö otti tuotanto-ohjelmaansa sotilasfarssin. Kolme edellistä - Kaikkien naisten monni, Miljonäärimonni ja Laivaston monnit maissa - olivat kantaneet nimessään perinteiseen sotilasslangiin kuuluvaa alokasta tarkoittavaa sanaa, joka nyt hylättiin Sankarialokkaan hyväksi. Tässä farssissa Leo Jokela sai ensimmäisen suuren roolinsa romanipoika Leo Lindblomina. Alkutekstit mainitsevat näyttelijöiden joukossa Sakari Jurkan, jonka mahdollinen roolisuoritus ei kuitenkaan sisälly lopulliseen versioon. Säveltämässään ja sovittamassaan musiikissa Tapio Ilomäki varioi mm. vanhoja tuttuja sotilas- ym. farsseja. Ilomäki kuoli neljä päivää ennen Sankarialokkaan ensi-iltaa. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Tapio Ilomäki 1) Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 45". 2) Orkesteri (off, lopputeksti), 0' 45". 2. Ilta Budapestissa (tango) Säv. ja sov. Tapio Ilomäki 1) Orkesteri (off, äänilevy), 2' 15". 2) Orkesteri (off), 1' 25". Levytys: Suuri Triola-Tanssiorkesteri, joht. Tapio Ilomäki; Triola T-4213, 1955. 3. "Katson vasten aurinkoista, ylöspäin ja ylöspäin - -" Säv. ja san. tuntematon Es. Leo Jokela, laulu (100 %), 0' 35". 4. Arabialainen tanssi Säv. ja sov. Tapio Ilomäki Orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 3' 05". 5. Sankarialokas Säv. Tapio Ilomäki, san. Juha Nevalainen, sov. Tapio Ilomäki Es. "Jääkäriosasto", laulu (playback, mieskuoro ja torvisoittokunta), 1' 25". 6. "Purppurainen pilven reuna, rinnan kaipuu polttava - -" Säv. ja san. tuntematon Es. Leo Jokela, laulu (100 %), 0' 35". 7. It's a Long, Long Way to Tipperary Säv. Harry Williams Trumpetti (off), 0' 05". Huomautuksia: Alkumusiikin teema toistuu taustamusiikissa. Sankarialokas-teema soi myös Alkumusiikissa. Muukalaislegioonalaisten erämaakohtauksessa soivat orkesterisovitusotteet mm. seuraavista sävellyksistä: Die beiden Grenadiere / Kaksi krenatööriä (säv. Robert Schumann), La Marseillaise / Marseljeesi (Ranskan kansallislaulu) (säv. Claude-Joseph Rouget de Lisle), Deutschland, Deutschland über alles (Saksan liittotasavallan kansallislaulu) (säv. Joseph Haydn) ja Danse macabre (säv. Camille Saint-Saëns). Lasse Pöysti viheltelee (100 %), 0' 05", ja Leo Jokela hyräilee (100 %), 0' 05". - Toim. Juha Seitajärvi (2023) Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|