Adams Filmi Oy oli Abel Adamsin (1879-1938) vuonna 1912 alullepanema elokuva-alan perheyhtiö, jonka päätoimiala oli elokuvien maahantuonti, levitys ja elokuvateatteritoiminta. Yhtiö tuotti eri yhteyksissä 1929-1949 kahdeksan kokoillan näytelmäelokuvaa ja 140 lyhytelokuvaa. Adams Filmin itsenäinen toiminta päättyi vuonna 1986, jolloin Oy Finnkino osti sen osake-enemmistön ja liitti yhtiön konserninsa yhteyteen.


Adams Filmin perustaja Abel Adams oli alkujaan Karttulassa 1879 syntynyt maanviljelijän poika Aapeli Aataminpoika Korhonen, joka vietti nuoruusvuotensa 1901-12 siirtolaisena Yhdysvalloissa. Kotimaahan Abel Adamsina palattuaan hän hankki ensimmäisen elokuvateatterinsa Helsingistä joulukuussa 1912 ja seuraavat kaksi vuosina 1913 ja 1916. Ja vuonna 1914 Abel Adams perusti elokuvia maahantuovan ja vuokraavan yrityksen nimellä Adamsin Filmitoimisto. Yhtiön konttori sijaitsi vuonna 1922 Siltasaarenkatu 6:ssa ja muutti sieltä vuonna 1923 Länsi-Heikinkatu 10:een (myöh. Mannerheimintie 4). Vuodesta 1926 alkaen yhtymän keskustoimisto oli Mikonkatu 13 A:n kahdessa ylimmässä kerroksessa.

Vuoden 1926 päättyessä Abel Adamsilla oli hallussaan seitsemän teatteria, näistä Helsingin ulkopuolella kolme. Samana vuonna Adams kokeili myös näytelmäelokuvien tuotantoa Uuno Hirvosen ohjaamalla komedialla Meren ja lemmen aallot. Seuraavan vuoden 1927 alusta Adamsin Filmitoimistosta tuli Adams Filmi Osakeyhtiö, jonka osakekannasta Abel Adams itse omisti 98,6 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja oli Abel Adams ja palkattuna apulaisjohtajana Werner Dahl.

Vuonna 1938 Adams Filmi Oy:n teatterikanta oli kasvanut jo neljääntoista, uusimpien joukossa 1936 Helsingin Lasipalatsissa avattu suurteatteri Bio Rex. Elokuvien maahantuojana yhtiö oli useimpina 1930-luvun vuosina maan suurin. Vuosina 1936-38 yhtiö tuotti kolme Teuvo Tulion ohjaamaa elokuvaa (mm. Taistelu Heikkilän talosta 1936, Nuorena nukkunut 1937).

Adams Filmin perustajan Abel Adamsin kuoltua kesällä 1938 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi tuli hänen leskensä Signe Adams (1885-1973; vuodesta 1945 af Forselles). Vuonna 1942 yhtiön kaksitoista elokuvateatteria eriytettiin omien paikkakunnittain toimivien tytäryhtiöiden haltuun. Sotavuosina Adams Filmin ohjelmisto koostui lähinnä saksalaisista UFA:n tuottamista elokuvista. Saksalaisten elokuvien jouduttua jatkosodan jälkeen kolmen vuoden ajaksi esityskieltoon Adams Filmi pystyi vasta vuonna 1952 nousemaan jälleen Suomen suurimmaksi elokuvatoimistoksi. Yhtiön apulaisjohtajaksi valittiin vuonna 1946 kapteeni Klaus Holma, Abel ja Signe Adamsin tyttären Felicia Adamsin (1922-2008) puoliso vuodesta 1943. Vuosina 1947-49 yhtiö tuotti jälleen neljä näytelmäelokuvaa, mm. Soita minulle, Helena! (1948) ja Rosvo Roope (1949), kaikki Hannu Lemisen ohjaamina. Lyhytelokuvia yhtiö valmisti vuosina 1926-50 kaikkiaan 140 kappaletta. Niistä merkittävimpiä olivat yhteistyössä Suomen Kulttuurirahaston kanssa 1938-39 valmistettu Kulttuurimme ja me -sarja sekä J.K. Paasikiven valtiomiesuraa kuvaileva Mies paikallaan (1949). Valmistustoiminta päättyi, kun yhtiön tuotanto-osasto toukokuussa 1950 muodosti Oy Fenno-Filmin vastaavan osaston kanssa uuden itsenäisen tuotantoyhtiön nimellä Fennada-Filmi Oy.

Signe af Forsellesin siirryttyä eläkkeelle vuonna 1958 Adams Filmin uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Felicia Adams. Klaus Holman työsuhde yhtiössä päättyi vuonna 1964. Työnantajaa vuonna 1958 vaihtaneen Werner Dahlin tilalle yhtiön apulaisjohtajaksi kutsuttiin Lars Åberg (1926-2006), joka vuonna 1962 nimitettiin myös Adams Filmin varatoimitusjohtajaksi. Johtoasemansa Suomen suurimpana elokuvatoimistona Adams Filmi Oy menetti vuonna 1958. Yhtiön taloudellinen tilanne oli 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa erittäin vaikea, johtuen mm. television tulon aiheuttamasta yleisömäärien rajusta laskusta. Yhtiön arvokas nitraattielokuvien arkisto tuhoutui varastotulipalossa kesällä 1959. Yhtymän elokuvateatterien lukumäärä, joka vuonna 1962 oli kaksitoista, oli kymmenen vuotta myöhemmin kuitenkin lähes kaksinkertainen eli 20.

Keväällä 1973 Adams Filmi Oy aloitti elokuvateatteriensa laajamittaisen kunnostus- ja uudelleenrakentamisohjelman, samalla kun yhtiön omistukseen hankittiin runsaasti uusia teattereita. Vuoden 1975 päättyessä Adams Filmin teatteriketju oli maan ylivoimaisesti suurin, kaikkiaan 31 teatteria 19 eri paikkakunnalla. Pyrkimyksenä oli joskus tulevaisuudessa koittavien parempien aikojen toivossa säilyttää tämä johtoasema kustannuksia kaihtamatta ja myös elokuvatoimistona olla jatkuvasti maan kärkisijoilla.

Vuoden 1981 päättyessä yhtiöllä oli teattereita vielä enemmän, kaikkiaan 49. Samanaikaisesti ensimmäiset ulospäin näkyvät ongelmat alkoivat kertyä yhtiön ympärille. Lokakuun puolivälissä Lars Åberg joutui lähinnä kolmannen sukupolven, Felicia Adamsin poikien Thomas Adamsin ja Kari Holman vaatimuksesta luopumaan tehtävistään yhtiössä, Thomas Adamsin noustessa hänen tilalleen yhtiön varatoimitusjohtajaksi. Irtautuessaan seuraavana kesänä 1982 Adams Filmistä Thomas Adams vei mukanaan 13 teatteria, mikä vähensi yhtiön teatterien lukumäärän 35:een. Lähinnä Suomi-Filmiltä vuonna 1983 ostettujen teatterien - kaikkiaan 16 - ansiosta Adams Filmin elokuvateatterien lukumäärä oli vuoden 1983 lopussa kuitenkin tasan 50. Suurimmillaan teatteriketju oli talvella 1985: kaikkiaan 53, joista Helsingissä 12. Elokuvatoimistona ensi-iltojen lukumäärällä mitattuna Adams Filmi Oy oli vuosina 1972-86 sijaluvuilla 1-7.

Yhtiön hälyttävän heikoksi käynyt taloudellinen tilanne pakotti johtoportaassa etsimään uusia ratkaisuja jo kesällä 1983. Felicia Adams siirrettiin hallituksen erityistehtäviin, lähinnä vastaamaan yhtiön kansainvälisistä suhteista. Toimitusjohtajaksi kiinnitettiin Lars Åberg 1.9.1983 alkaen, mutta jo toukokuussa 1986 pankin valvoma johtokunta irtisanoi välittömästi Åbergin työsuhteen. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin elokuva-alan ulkopuolelta kauppatieteen maisteri Timo Purjo. Hänen johtajakaudestaan tuli vain neljän kuukauden mittainen, toukokuusta syyskuuhun 1986. Syyskuun 5. päivänä 1986 lähinnä serkusten Jukka ja Juha Mäkelän omistama Finnkino Oy osti Adams Filmin, Thomas Adamsin omistaman Savoy-Filmin ja Oy Kinoston osake-enemmistöt.

Tämän yrityskaupan seurauksena Finnkino Oy:lle siirtyi 50 aikaisempaa Adams Filmin teatteria, 320 hengen suuruinen henkilökunta sekä 30 miljoonan markan velat. Adams Filmistä tultua näin Finnkino-konsernin osa senkin toimitusjohtajaksi tuli Jukka Mäkelä (s. 1952). Lopullinen fuusio tapahtui vuoden 1987 mittaan.


Kari Uusitalo
8.5.2014


Kirjallisuutta ja lähteitä

Kari Uusitalo: Kuusi vuosikymmentä suomalaista elokuvayritteliäisyyttä Adams-Filmi Osakeyhtiö 1912-1972. AFO 1972.

Kari Uusitalo: Perustan laski Abel Adams. Käsikirjoitus 1982-87; ilmestynee painettuna 2014.

Leo Nordberg: "Jukka Mäkelä, Finnkino ja revolverihäät". Kinolehti 4-5/1986, 22-24.

Pirkko Tuomala: Finnkino Oy:n rooli ja toimintamuodot Suomen elokuvamarkkinoilla. Markkinointi-instituutin Mainoshoitajan koulutuslinjan diplomityö. Helsinki 1989.

Suomen kansallisfilmografia 1-4. Helsinki: Edita ym. 1989-1996.