Levykaupan myyjä Esko Sirola kirjoittaa romaania "Myyjän kunnia" ja kuvailee tyttöystävälleen Sirkalle loistavaa tulevaisuuttaan "painosten kuninkaana". Hän lupaa tulla kosimaan Sirkkaa tytön isältä, everstiltä, heti kun saa käsikirjoituksen valmiiksi. Sirkalla on toinenkin kosija, yliluutnantti von Klingspor, Suomen sodan pelkurimaisen ylipäällikön jälkeläinen, jolle Sirkka selittää, ettei halua mennä naimisiin sen nimisen miehen kanssa. Juuri samaan aikaan Esko saapuu kosimaan, tulee esitellyksi ja tekee Runebergia lainaten pilaa von Klingsporista.

Eversti suhtautuu Eskon kosintaan tylyn kielteisesti, haastaa pojan kädenvääntöön kanssaan ja voittaa tämän kahdesti. Kun selviää, että Esko ei vielä ole ollut armeijassa, eversti pyytää Eskoa tulemaan uudelleen, kun tällä todella on kaksi vahvaa käsivartta Sirkan tueksi. Esko päättää heti keskeyttää lykkäyksensä, mennä sotaväkeen ja tulla samalla "uudeksi Remarqueksi, uudeksi Linnaksi".

Esko saapuu alokkaana jääkäripataljoonaan ja saa läheisimmiksi kohtalotovereikseen Leon, hevoskaupat hallitsevan romaaninuorukaisen, joka yrittää tuoda vaimonsa ja hevosensa mukanaan, ja itsetärkeän, yksilöllistä kohtelua turhaan vaativan ylioppilaan Antin. Osoittautuu, että joukkueen johtaja ei ole kukaan muu kuin yliluutnantti von Klingspor, joka välittömästi antaa ryhmänjohtajalle erikoisohjeet: Esko, Leo ja Antti joutuvat heti alkuun perunateatteriin.

Tavanomaisen sotilaskoulutuksen ohessa Esko kirjoittaa muukalaislegioona-aiheista kertomusta "Urhojen tie". Siinä hän kuvittelee itsensä sankarilliseksi Tom Smithiksi, joka ennen Tobrukin valloitusta paljastaa joukossa piilevän petturin: tällä on von Klingsporin kasvot ja tämä ammutaan aamunkoitteessa. Todellisissa ampumaharjoituksissa von Klingspor naljailee Eskolle, joka kuitenkin Tom Smithiin samastumalla onnistuu ampumaan niin hyvin, että saa kiitosta itseltään everstiltä.

Marssin aikana Esko kuvittelee kokevansa Tom Smithin nahoissa seikkailun aavikolla: kaksi miestä tuupertuu maahan, jäljellä ovat vain kersantti ja Tom Smith; viesti on vietävä perille. Tom Smith uhrautuu ja antaa vesipullonsa kersantille saaden vastineeksi kunnialegioonan nauhan. Tom Smith kaatuu maahan samalla, kun Esko pyörtyy tielle ja joutuu sairaalaan vääpelin syyttäessä häntä pinnauksesta.

Tällä välin heimolaiset ovat houkutelleet Leon markkinoille. Palattuaan hän ilmoittautuu vääpelille, kertoo vaihtaneensa hevosen parempaan ja saaneensa vielä välirahaa, jonka lahjoittaa määrärahojen puutteessa kituvalle armeijalle. Hän joutuu putkaan yhdessä Eskon kanssa, jolle päivystäjänä on tehty kepponen yliluutnantti von Klingsporin nimissä: Esko jää kiinni oikean von Klingsporin ilmestyessä kuvioon.

Putkassa Esko kuvittelee seikkailun sukellusveneessä ja minä-hahmolleen hengenvaarallisen uroteon. Komppanian suunnistuskilpailussa Esko samastuu "tuntemattomaan korpisoturiin" ja johtaa velton ja jermuilevan ryhmänsä - Leon ja Antin - voittoon. Eversti onnittelee Eskoa, antaa tälle lomaa ja toiveita kosinnan onnistumisesta uudella yrityksellä. Sirkalle Esko valittaa olevansa epäonnistunut, koska pystyy todella elämään vain omassa haavemaailmassaan. Samalla hän kuitenkin ymmärtää että suunnistuskilpailuissa hän ei esittänyt ketään muuta kuin itseään: jääkäri Esko Sirolaa. Sirkka lohduttaa sanoen, että unelmat eivät ole pahasta, vaan erottamaton osa Eskoa. Esko saa uutta uskoa ja ryhtyy jälleen kuvittelemaan.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.