Tytön huivi
Flickorna kring Affu (ruotsinkielinen nimi)
The Scarf (englanninkielinen käännösnimi)
Le Foulard d'une fille (ranskankielinen käännösnimi)
Das Halstuch des Mädchens (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Tytön huivi
Ville Salmisen ohjaama Tytön huivi (1951) on J. Alfred Tannerin kupletteihin perustuva musiikkielokuva. 1900-luvun alussa nuori Affu (Sakari Halonen) lähtee kiertämään kesäistä maaseutua toivoen löytävänsä itselleen morsiamen. Mukana hänellä on äidiltään saamansa kihlahuivi, jota hän ennättää jo lupailla talollisen tyttärelle Mildalle (Eija Inkeri), kunnes hän kohtaa salaperäisen mustalaistytön Marketan (Assi Nortia).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Eila Saaristo, Aarre Saaristo (väkeä heinäpellolla / kyläläisiä tanssilavalla)<br />Pirjo Haarlaa, Sirpa Tamminen, Ulla Salimo, Hilkka Virta (tyttöjä tanssilavalla)<br />Leevi Rantalaiho<br />(Lähde: Kari Uusitalo, avustajahaastattelut Sammatin Sampaalassa 17.7.1996)<br /><br />Kreditoimattomia tunnistamattomia sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />H. Aridschan, T. Bomb, H. Grönlund, A. Haapsaari, T. Hudova, S. Kajanne, P. Karima, V. Lemmetty, A. Peräkorpi, M. Salovaara, D. Sipiläinen, Anton Soini, M. Sparre<br />(Lähde: SKF 4, tilikirja) ,
Eila Saaristo, Aarre Saaristo (väkeä heinäpellolla / kyläläisiä tanssilavalla)<br />Pirjo Haarlaa, Sirpa Tamminen, Ulla Salimo, Hilkka Virta (tyttöjä tanssilavalla)<br />Leevi Rantalaiho<br />(Lähde: Kari Uusitalo, avustajahaastattelut Sammatin Sampaalassa 17.7.1996)<br /><br />Kreditoimattomia tunnistamattomia sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />H. Aridschan, T. Bomb, H. Grönlund, A. Haapsaari, T. Hudova, S. Kajanne, P. Karima, V. Lemmetty, A. Peräkorpi, M. Salovaara, D. Sipiläinen, Anton Soini, M. Sparre<br />(Lähde: SKF 4, tilikirja)Hae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1951 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Kun arvostelijat olivat hyväksyneet lähtökohdaksi sen, että tässä "kevyessä, kesäisessä kuplettisikermässä ei ole erityisempää juoniainesta" (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 22.12.1951), he eivät jaksaneet olla kovin ankaria. Pikemminkin he pyrkivät etsimään myönteisiä puolia ja myös löysivät niitä, kuten Nevalainen: "Ville Salminen on ohjaajana saanut aika lailla eloa tähän vaatimattomaan juttuun, ja Kalle Peronkosken kameratyö on liikkuvuudessaan ja ilmeikkyydessään kohdittain kunnioitettavan tehokasta. Oikeastaan Tytön huivista on tullut paljon parempi elokuva kuin odottaa saattoi. Harry Bergströmin musikaalinen panos sovittajana ja osittain kaiketi säveltäjänäkin on moitteetonta ja tarinaa keveästi kantavaa." "Harry Bergströmin erittäin taitavasti sovittama, vaihteleva ja melodiallinen musiikki sitoo kulkuripojan erilliset poikkeamat viihtyisästi kuunneltavaksi kokonaisuudeksi", luonnehti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 23.12.1951), "ja Kalle Peronkoski puolestaan on huolehtinut kauniiden kesämaisemiemme runollisen kauniista esiintuomisesta kuten yleensäkin eloisasta ja edullisesta kuvauksesta. Mutta itse juoni on kovin puiseva ja detaljeiltaan köyhä. Tuntuu siltä, että Ville Salmisella onkin ollut materiaalin kanssa enemmän kuin miehen mitta työtä saadakseen sen edes jollain tavoin elämään. Ja eläähän se välillä vähän sentään ensinmainittujen avujen ja muutamien kiintoisien kasvojen sekä tietysti itse Halosen suururakan turvin." "Ville Salminen är värd medalj för sin förmöga att trots allt skapa atmosfär kring de initiativlösa personerna", kiitti myös G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 23.12.1951). "En del av de hundratals kärestorna har han fyndigt placerat in i bagarstugor och andra pittoreska interiörer. Samtliga medverkande är glada och välsjungande, fotot bra, utom när det slarvigt inmonterats bakom den kärra i vilken skådespelare Halonen troligen åkt flere mil i någon ateljé." Matti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 23.12.1951) piti kiinni kriittisestä linjasta ja laajasta näkökulmasta: "Ehkä tämä filmi on jonkinlainen suomalaisen revyyn mallikappale, mutta hyvin paljon hiontaa se olisi vielä tarvinnut sekä käsikirjoituksen laatimisen että ohjaajan (Ville Salminen) mielikuvituksen ja ennen kaikkea vapaan toiminnan kannalta. Nyt hänen työtään ovat painaneet ylivoimaisesti SF:n tunnetut ja ohimennen sanoen jo loppuunkuluneet standardit. Suomen Filmiteollisuus on pannut viime vuosina vallan liian suurta painoa nimensä jälkiosaan: Suomen Filmiteollisuus. Siitä on vain askel tusinatuotantoon." Elokuvan tyttöjä, etunenässä Eija Inkeriä ja Assi Nortiaa, kiiteltiin, vaikka Uuden Suomen V. R. (23.12.1951) pistelikin, että "kunnollisesta näyttelemisestä se on yhtä vapaa kuin älystä". Sakari Haloseen suhtauduttiin varauksellisemmin kuin Orpopojan valssissa. "Ellei Sakari Halonen nykyisellään ulkonaisesti juuri vastaakaan tyttöjen ihasteleman kulkurisankarin kuvaa, jaksaa hän eläytyä lauluissaan ja silloin temmata mukaansa", arvioi P. Ta-vi. Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 1/1952) oli suorasukaisempi: "Totta on, että Sakari laulelee Tannerin lauluja hyväntahtoisesti, totuttu, imelähkö, steriili hymy huulillaan, mutta eipä hänellä juuri muita ansioita olekaan. Kalorioita on kertynyt varrelle niin että sankaruus tahtoo hukkua pulleuteen ja liikkeet käydä kankeiksi." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Kuplettilaulaja J. Alfred Tannerin vapaamuotoinen elämäkertaelokuva Orpopojan valssi (1950) oli ollut erinomainen yleisömenestys, joten aihepiiriä kannatti SF:n mielestä hyödyntää edelleenkin. Tytön huivin käsikirjoituksen teki Orpopojan valssin kirjoittaja, jyväskyläläinen Inkeri Marjanen, ja jälleen ohjaaja Ville Salminen muokkasi hänen tekstiään varsin perusteellisesti uuteen asuun. Alkuteksteissä käsikirjoituksen tekijää ei mainita. Elokuvan suomenkieliseen nimiplanssiin on lisätty täydentävä määre "kesäinen maalaisidylli", ja ruotsinkieliseen puolestaan "en gammaldags byidyll". Suomenkielinen nimi viittaa Tannerin tuttuun samannimiseen lauluun, joka kuullaan elokuvassa moneen kertaan. Ruotsinkielinen nimi Flickorna kring Affu taas kertoo laulajapojan ympärillä parveilevan tyttöjä. Elokuvan keskushenkilöä, Tanner-hahmo Affua, esittää jälleen Sakari Halonen ja hänen tulevaa vaimoaan Mildaa niin ikään Eija Inkeri. Itselleen ohjaaja varasi mustalais-Mikon roolin. Laulujen osuus on vieläkin suurempi kuin Orpopojan valssissa. Laulu on iloni ja työni -laulun kolmannen säkeistön lopun Sakari Halonen laulaa Reino Hirvisepän mukailemassa asussa ("...ja hiljainen on mullan musta povi"), eikä Tannerin alkuperäisin sanoin ("...ja madon suu on viimeinen ovi"). Elokuvassa on runsaasti kohtauksia, joissa ajetaan hevosella. Niiden kuvauksissa käytettiin taustaprojisointia. Fanni Halosen etunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Fanny. Työn huivin kantaesitys oli 20.12.1951 Riihimäen Riihilinnassa. Elokuvan suosio ylsi vain hieman yli puoleen Orpopojan valssin katsojamäärästä. Niinpä kolmas Tanner-elokuva, Toivo Kauppisen kirjoittama Tanner on valttia muuttui kuvausvaiheessa Mitäs me taiteilijat -nimiseksi, ja Sakari Halosen esittämä päähenkilö sai nimekseen P. Waltteri Vitikka. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Kun minä olin pikkuinen poika Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen ja "hevosmiehet", laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, mieskuoro ja orkesteri), 2' 25". 2. Tytön huivi Säv. trad. italialainen, san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström 1) Metro-tytöt, naiskuoro ja orkesteri (off), 1' 10". 2) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka, Eija Inkeri, Toppo Elonperä ja "kyläläiset", laulu sekä harmonikka-, tuohitorvi- ja viulutrio (playback, Teemu Grönberg, tunnistamaton laulajatar ja sekakuoro, laulu sekä harmonikka ja orkesteri), 6' 50". 3) Es. Ville Salminen ja tunnistamaton mies, viulu sekä Assi Nortia, kitara (playback, kitara, viulut ja orkesteri), 1' 20". 4) Es. Sakari Halonen, Eija Inkeri, Kalle Viherpuu ja "kyläläiset", laulu (playback, Teemu Grönberg sekä tunnistamaton laulajatar ja laulaja, laulu, Kipparikvartetti, Metro-tytöt, sekakuoro ja orkesteri), 3' 30". Levytys: Kipparikvartetti ja Triolayhtye, joht. Harry Bergström; Triola T-8037, 5.1.1952. 3. Kodistansa vieroitettu Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, orkesterisäestys), kolmeen otteeseen, yht. 2' 55". 4. Rahatta läksin Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, orkesterisäestys), 0' 40". 5. Viuliulei / Viu-liu-lei Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen ja Marjatta Kallio, laulu (playback, Teemu Grönberg ja Marjatta Kallio, laulu, orkesterisäestys), 2' 30". Levytykset: J. Alfred Tanner; Gramophone 282785, His Master's Voice TJ-135, YDLP-1005, 26.9.1912. Tapio Rautavaara ja Triolaorkesteri, joht. Tapio Ilomäki; Triola T-4037, 14.1.1952. Sakari Halonen; Safir SAEP-102, 1964. 6. Pikkuinen poika Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, orkesterisäestys), 1' 05". 7. Tytöt ja pojat samasta kylästä Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström 1) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka sekä kolme "kylän poikaa", laulu (playback, Teemu Grönberg ja Kipparikvartetti, laulu, harmonikka ja rytmiryhmä), 0' 50". 2) Es. Eija Inkeri, Marita Nordberg, "Annikki" ja "Lotta", laulu (playback, Metro-tytöt, laulu, harmonikka ja rytmiryhmä), 0' 30". Levytykset: J.Alfred Tanner; Gramophone 282983, 28.9.1912. Kipparikvartetti ja Triolayhtye; Triola T-4102, 1953. Sakari Halonen; Safir SAEP-102, 1964. 8. Kulkuripoika Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, Eija Inkeri, Marita Nordberg, "Annikki" ja "Lotta", laulu (playback, Teemu Grönberg, Metro-tytöt ja mieslaulajat, laulu, harmonikka ja orkesteri), 2' 15". 9. Laulu on iloni ja työni Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, orkesterisäestys), kahteen otteeseen, yht. 2' 40". Levytys: Tapio Rautavaara; Electro E-4017, 31.10.1947. 10. Markitta Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 50". 11. Römperin tanssit Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu, sekä tunnistamaton harmonikansoittaja (playback, harmonikan ja rytmiryhmän säestys), 1' 35". Levytys: J. Alfred Tanner; Gramophone 2-282051, His Master's Voice AL-596, TJ.134, YDLP-1005, 28.1.1913. Sakari Halonen, säest. George de Godzinsky, piano; Scandia SEP-56, 1957. 12. Tuli tuli tei Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 3' 15". 13. Kekkerit Mäkelän kanatarhassa Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu ja tunnistamaton harmonikansoittaja (playback, orkesterisäestys), 1' 00". Levytys: J. Alfred Tanner; Gramophone 2-282862, His Master's Voice AL-538, TJ-133, YDLP-1005, 26.9.1912. Sakari Halonen, säest. George de Godzinsky, piano; Scandia SEP-56, 1957. 14. Nokipojan serenaadi armaallensa Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 1' 10". Levytys: J. Alfred Tanner; Gramophone 2-282016, His Master's Voice AL-227, TJ-129, 28.9.1912. 15. Tuhatjärvien, lumien maa Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 1' 00". Levytys: J. Alfred Tanner; Victor 77789, 1925. 16. Kylien kujilta Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström 1) Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 1' 00". 2) Es. Sakari Halonen ja Hillevi Lagerstam, laulu (playback, Sakari Halonen ja tunnistamaton laulajatar, orkesterisäestys), 0' 25". Levytys: Sakari Halonen ja Rallikvartetti; Rytmi R-6055, 28.4.1950. 17. Talkoovalssi Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström 1) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, orkesterisäestys), 2' 00". 2) Orkesteri (off), 0' 25". Levytys: J.Alfred Tanner; Gramophone 282442, His Master's Voice AL-533, 15.9.1911. Huomautuksia: "Kylän nuoret" tanssivat numeroiden 2:2, 2:4, 8, 11 ja 17 aikana; numero 2:3 muuttuu mustalaistanssiksi, jonka aikana Assi Nortia tanssii, 0' 30". Kipparikvartettiin kuuluivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. Metro-tyttöihin kuuluivat Hertta Väkeväinen, Anna-Liisa Väkeväinen sekä Tamara Hramova. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|