Irmeli, seitsentoistavuotias
Irmeli, sjuttonåringen (ruotsinkielinen nimi)
Irmeli, Sweet Seventeen (englanninkielinen käännösnimi)
Irmeli, 17 ans (ranskankielinen käännösnimi)
Irmeli mit siebzehn Jahren (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Irmeli, seitsentoistavuotias
Ville Salmisen ohjaama draama Irmeli, seitsentoistavuotias (1948) pohjautuu vapaasti tšekkoslovakialaiseen elokuvaan Sextánka ja sen saksankieliseen versioon Arme kleine Inge / Die Sextanerin (molemmat 1936). Irmeli Svanberg (Eila Peitsalo) palvoo kuolleen säveltäjäisänsä muistoa mutta ihastuu äitinsä Ruutin (Birgit Kronström) uuteen sulhaseen, tohtori Heimo Hallamaahan (Tauno Majuri). Onneton rakkaus masentaa Irmelin ja tyttö yrittää karata Ruotsiin. Perheen vuokralaisena asuva insinööriopiskelija Antti Koski (Kullervo Kalske) lähtee Irmelin perään tuodakseen hänet takaisin kotiin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien näyttelijöitä tai avustajia:<br />Gunnel Hanén, Lennart Lauramaa, A. Nyberg, Kaarlo Wilska ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien näyttelijöitä tai avustajia:<br />Gunnel Hanén, Lennart Lauramaa, A. Nyberg, Kaarlo WilskaHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä 1948 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Elokuva sai helsinkiläisiltä kriitikoilta yksimielisen nyreän vastaanoton. Monet arvostelijat muistuttivat, että syy ei välttämättä ollut ohjaaja Ville Salmisessa, vaan tuotanto-olosuhteissa: "Aiheen ja käsittelyn uusiutuva naiivius, jossa usea ansiokas piirre peittyy moneen heikkouteen, siinä tämänkertaisenkin Suomen Filmiteollisuuden ensi-illan yleiskuva. Syy ei selvästikään ensisijaisesti ole ohjaajassa, jolle ei suoda kuin kaikkein minimaalisin valmistusaika. Miltei perätysten kaksi filmiä Ville Salmiselta riittää hänen puolustuksekseen, mutta ei todista tuottajan taiteellista vastuuntuntoa" (UGS eli U. G. Seppänen, Vapaa Sana 13.9.1948). "Hieman käy sääliksi myös ohjaaja Ville Salmista, jolla tuloksesta päätellen on ollut vallan tulimmainen kiire filmiä tehdessään, ja näyttelijöitä, joiden sen tulimmaisen kiireen keskellä on yritettävä esittää luonnetehtäviä", kirjoitti Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 11.9.1948). G. B-s (Greta Brotherus, Nya Pressen 13.9.1948) oli vielä tylympi: "Flertalet inhemska filmer fortsätter att envist slå sina egna bottenrekord i manuskriptens velighet. Det finns ingen anledning att ägna en produkt som Irmeli, sjuttonåringen en allvarlig anmälan, man kan blott kort konstatera att manuset är hjälplöst, regin klumpig, medan skådespelarna trots dessa handicap stundom lyckas få replikerna att låta naturliga." T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 19.9.1948) näki elokuvan todisteena siitä, "miten köyhästi ja valjusti kotimainen elokuva saattaa käsitellä mielenkiintoisiakin aiheita" ja jatkoi: "Koska käsikirjoituksen tekijää ei ole mainittu, todistaa se, että siihen puoleen ei ole viitsittykään kiinnittää riittävää huomiota. [- -] On sääli, että Ville Salminen joutuu mittelemään voimiaan näin heikosti käsitellyn aiheen kanssa. Hänkään ei nähtävästi voi poistaa nykyisistä aikaansaannoksistaan SF:lle tutunomaista leimamerkkiä. Parastaan hän on kuitenkin yrittänyt, sen havaitsee monista yksityiskohdista." Uuden Suomen Ra. H. (Raoul af Hällström, 12.9.1948) valitti, että "kertomus on olevinaan psykologinen, mutta siinä on niin paljon epäjohdonmukaista ja perustelematonta, juonessa niin paljon väkinäistä ja tekemällä tehtyjä käänteitä, että katsoja joutuu koko ajan harmittelemaan". P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 15.9.1948) näki virheen tapahtuneen jo aiheen valinnassa: "Minkä ihmeen vuoksi 'tähän hätään' otettiin näin vaikea ja vaativa aihe. Äidin ja tyttären yhteisen rakkauden aiheuttamista pulmista ja mutkista on tehty viime vuosina peräti innokkaasti sekä elokuvia että näytelmiä ja tehty myös siksi hyviä ja siksi loistavin näyttelijävoimin, ettei ainakaan tällä meikäläisellä Irmelillä ollut edes ensimmäisiä edellytyksiä pohjaksi. Koko tarinan, kuvauksen ja myös näyttelijätöiden pinnallisuus jäi sellaiseen pseudotuntumaan, ettei se hevin jaksanut edes kiinnostaa." Myönteisesti elokuvaan suhtautui Aamulehden O. V-jä (Olavi Veistäjä, 14.9.1948), joka eräiden varausten jälkeen antoi tunnustusta: "Mutta kaikesta huolimatta filmillä on melkoisia ansioista nimenomaan sivistyneistökuvauksena: sen päähenkilöt, tytär, äiti ja tämän sulhanen ovat todella sivistyneitä, heihin uskoo tässä suhteessa, ja se on harvinaista suomalaisessa filmissä, jonka heikkoutena on juuri sivistyneistön käsitteleminen. Suuri ansio tästä tulee epäilemättä ohjaaja Ville Salmisen osalle. Elokuva on muutenkin hänen tapaansa luistava ja huolella tehty. Nimiosassa Eila Peitsalolla on puolellaan aito ja herkkä nuoruus, hänen ei tarvitse oikeastaan paljoakaan näytellä, hän on todella seitsentoistavuotias. Mutta hänessä on lisäksi lämpöä ja tunnetta ja hän pystyy myös tuomaan sen julki." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Laulavan sydämen (1948) toiseen naispääosaan oli lehti-ilmoitusten perusteella löytynyt 17-vuotias turkulainen Eila Peitsalo. Tuottaja T. J. Särkkä, joka itse ohjasi Laulavan sydämen eräät kohtaukset, oli tulokkaan roolisuoritukseen niin ihastunut, että kirjoitti tšekkoslovakialaisen elokuvan Sextánka saksankielisen version pohjalta käsikirjoituksen Irmeli, seitsentoistavuotias, jonka nimiosa oli tarkoitettu Eila Peitsalolle. Svatopluk Innemannin ohjaama alkuperäiselokuva Sextánka (1936) perustui Vilém Neubauerin samannimiseen romaaniin vuodelta 1927, joka oli filmattu jo tuoreeltaan vuonna 1928. Innemann teki elokuvasta yhdessä Robert Landin kanssa myös saksankielisen version Arme kleine Inge / Die Sextanerin, jota esitettiin Suomessa vuonna 1937 nimellä Inge 16-vuotias. Molempien versioiden pääosassa oli Rolf Wanka. Elokuvan Irmeli, seitsentoistavuotias ohjasi kesällä 1948 Ville Salminen kolmantena SF-työnään. Käsikirjoitukseen T. J. Särkkä liitti epätavallisen johdanto-osan, jossa hän laveasanaisesti erittelee ja luonnehtii kutakin elokuvan tärkeimmistä henkilöistä. Irmeli, seitsentoistavuotias oli Osmo Harkimon (1923-2007) ensimmäinen työ pääkuvaajana Suomen Filmiteollisuudessa - sitä ennen hän oli kuvannut Teuvo Tuliolle elokuvan Intohimon vallassa (1947). Komedioista ja musikaaleista tuttu Birgit Kronström puolestaan palasi valkokankaalle viiden vuoden tauon jälkeen. Kyseessä oli hänen toinen "vakava" elokuvaosansa; ensimmäinen oli elokuvassa Hevoshuijari (1943). Elokuvatarkastamon puheenjohtaja, hallitusneuvos Antti Inkinen olisi halunnut leikattavaksi tarinan lähentelykohtauksen, joka kirjattiin tarkastamon papereihin rakastelukohtauksena. Tarkastamon kahden jäsenen Ensio Hiitosen ja Väinö Meltin yhteispäätöksellä kohtausta ei leikattu, mutta elokuva määrättiin kielletyksi alle 14-vuotiailta. Tätä ikärajaa ei ollut aikaisemmin käytetty kotimaisten elokuvien kohdalla. Elokuvan yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden keskitasoa selvästi heikompi. Kantaensi-ilta oli 9.9.1948 Riihimäen Riihilinnassa. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Notturno elegiaco" Säv. Heikki Aaltoila Es. Eila Peitsalo, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0'45". 2. Rondo capriccioso Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy Es. Helge Ranin, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 40". 3. Improvisaatio Es. Kalevi Hartti, piano (100 %), 0' 40". 4. Tanssi Säv. Heikki Aaltoila Viihdeyhtye (off), 1' 20". 5. An der schönen blauen Donau / Tonava kaunoinen Säv. Johann Strauss nuor. Piano ja orkesteri (off), 0' 50". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |