Nuoruus sumussa
Ungdom på avvägar (ruotsinkielinen nimi)
Youth in a Fog (englanninkielinen käännösnimi)
La Jeunesse dans le brouillard (ranskankielinen käännösnimi)
Jugendzeit im Nebel (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Nuoruus sumussa
Toivo Särkän ohjaama yhteiskunnallinen draama Nuoruus sumussa (1946) kertoo kolmesta nuoresta miehestä, jotka yrittävät sodasta palattuaan löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Alf Randell (Leif Wager) koettaa jatkaa opintojaan ja etsii lohtua yksinäisyyteen naisten syleistä. Hannes ”Hanski” Mäkinen (Hannes Häyrinen) yrittää kerta toisensa jälkeen löytää rehellistä työtä. Vilho Raimola (Topi Ruuth) sotkeutuu äitinsä, Madame Lilly Labertin (Enni Rekola) ystävien järjestämiin rikollisuuksiin. Hanskin sisko Inari (Marjatta Uski) yrittää houkutella Vilhoa pois Madamen vaikutuspiiristä, mutta Vilho päättää osallistua vielä yhteen ryöstöön, kohtalokkain seurauksin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
K |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, näyttelijöitä tai avustajia:<br />K. Aatos, Mauri Jaakkola, K. Laitinen, Rauni Luoma, Aatos Vainio ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, näyttelijöitä tai avustajia:<br />K. Aatos, Mauri Jaakkola, K. Laitinen, Rauni Luoma, Aatos VainioHae aiheista |
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />K. Aatos, K. Laitinen, Aatos Vainio
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />K. Aatos, K. Laitinen, Aatos VainioHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
Talvi 1946 |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Kerrankin näemme kotimaisen elokuvan käyvän käsiksi aiheeseen, joka on päivänpolttava, arkaluontoinen ja elokuvantekijän kannalta mitä kiitollisin", aloitti L. S. (Leo Schulgin, Ilta-Sanomat 16.4.1946) ja kiteytti myös jatkossa arvostelujen yleisen linjan: "Mutta - mitä siitä on saatu aikaan? Vain sarja pääaiheeseen liittyviä epäloogillisia kohtauksia, joiden sekaan on solutettu yleisön maun liehittelemiseksi joukko banaaleja ja yliammuttuja kapakka-, viettelys- ja jännityskohtauksia. Toini Aaltosta elähdytti varmaankin käsikirjoitustaan laatiessaan vilpitön halu antaa läpileikkaus nykyhetken nuorison päivänpolttavista probleemeista ja osoittaa niin nuorille kuin heidän vanhemmilleenkin oikea tie noiden kysymysten ratkaisemiseksi. Mutta vastausta kysymykseen ei [- -] elokuva anna, sillä epämääräistä loppurepliikkiä 'pitäkää yhtä' ei voida pitää sellaisena. Syventämällä juonta kysymyksen yhteiskunnallisen ratkaisun suuntaan olisi Nuoruus sumussa muodostunut kenties hyvinkin merkittäväksi tapaukseksi yleisömme ajanvietekaipuun palvontaan vajonneelle elokuvaelämällemme." Käsikirjoittajan, kriitikko Toini Aaltosen, omassa lehdessä Suomen Sosialidemokraatissa J. Hnn (14.4.1946) näki käsikirjoituksen "ansiokkaaksi", mutta "valitettavasti ohjaaja on virittänyt kertomuksen liian melodramaattiseen sävyyn." "Tekijän ote nuorista ihmisistä on psykologisesti oikea, samalla kertaa pelottoman realistinen ja hellävarainen, ja repliikit tuntuvat aidoilta. Yleensä tekijä on onnistuneesti tavannut oikean keskustelusävyn. Kerrankin tuntuu työläisperheen arkikeskustelu elävältä ja aidolta [- -]. Eräisiin kohtauksiin Toivo Särkkä on saanut aitouden tuntua, toisissa hän taas ampuu karkeasti yli maalin. Hänellä on liikemiehen tyylivaisto ja lisäksi hän aliarvioi elokuvayleisön älyllistä tasoa pahan kerran. Hän tyrkyttää banaaleja effektejä, kun kohtauksen pitäisi itse puhua puolestaan aidolla tunteella." "Tuntuu siltä kuin Toini Aaltosen käsikirjoituksesta olisi saanut paremmankin elokuvan", arveli myös O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 29.4.1946). "Elokuvassa on aineistoa yllin kyllin ja sen ihmiskohtalot herättävät mielenkiintoa, vaikka niitä valotetaankin varsin yksipuolisesti eikä kaikkia perusteluja voikaan uskoa, kuten professorin perheen suhtautumista poikaansa tai yökerhoympäristöä kokonaisuudessaan [- -]. Jos Toivo Särkän ohjauksessa olisi enemmän taiteellista pyrkimystä, jos se ei olisi korostanut niin paksusti alleviivaten nuorten miesten luisumista, vaan tyytynyt hillitympään otteeseen, olisi kokonaisvaikutelma ollut edullisempi." Paula Talaskivi esitteli Taiteen Maailmassa (6/1946) Toini Aaltosen uraa ja päätyi arvioon: "Toini Aaltosen työssä Nuoruus sumussa havaitsikin aivan oikeaa aivoitusta. Siinä oli myös eloisuutta, toimintaa ja tapahtumia vaikka minkä verran. Vahinko vain, että sekä käsikirjoituksen tekijältä että ohjaajalta näyttää puuttuneen jotakin näiden probleemain ytimen oivaltamisessa. Jutussa liikutaan kovin pinnalla, ja psykologinen henkilökuvaus, jonka tämäntapaisessa tarinassa pitäisi olla kantavinta, usein suorastaan heittää kuperkeikkaa." Niin ikään Hans Kutter (Nya Pressen 15.4.1946) löysi tekijöiden otteessa toivomisen varaa: "Slutintrycket blev att de som nu uppnått medelåldern inte ha ett begrepp om modern ungdom [- -]. Scenarioförfattarinnan Toini Aaltonens varma hjärta är dock mer iögonenfallande än hennes filmatiska kunnande och litterära kvalitet. Arbetslösheten och nattklubbsmiljön som poetissan så ingående beskriver verkar onekligen ganska föråldrade just nu." Miesnäyttelijöiden - etenkin Hannes Häyrisen - koettiin yleensä suoriutuvan osistaan paremmin kuin naisten, joista Ruth Luoma-aho pantiin merkille lupaavana tulokkaana: "[- -] hänen kasvomimiikkiinsä yhdistynyt ruumiillinen elehtiminen oli paikoitellen hyvinkin vakuuttavaa" (L. S.). - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Nuoruus sumussa oli mainoksensa mukaan "kipeän nykytärkeä elokuva siitä nuorisosta, joka ei koskaan ole saanut olla todella nuori". SF-Uutisten erikoisnumero 1/1946 puolestaan luonnehti: "Nuoruus sumussa on kohtaloelokuva. Se kuvaa ihmiskohtaloita, nuorisokohtaloita, kansankohtaloa. Se on näinollen voimakkaasti yhteiskunnallinen elokuva. Mutta se on myös yksityisinhimillinen. Se kertoo ihmisistä, jotka elämää sykkivin sydämin ja onnea janoten etsivät inhimillisyyttä tässä vaikeassa elämässä. Ja näin siitä tulee pakostakin myöskin psykologinen elokuva." Alkuperäiskäsikirjoituksen laati maisteri, elokuva-arvostelija Toini Aaltonen. Ohjaaja Toivo Särkkä muokkasi ja täydensi käsikirjoitusta mm. alun rintamalta paluun osalta sekä lisäämällä tarinaan syfilistartunnan ja sen seurausten dramaattisen sivujuonteen. Alkutekstien pohjaksi ohjaaja sommitteli studioon lavastetun kadunkulmanäkymän, missä useat tarinan henkilöt käyvät näyttäytymässä. Raakafilmipulan vuoksi SF sai vuonna 1946 ensi-iltaan vain kolme pitkää elokuvaa. Nuoruus sumussa oli niistä ensimmäinen ja ainoa, jonka ensi-ilta oli kevätkaudella 1946. Hannes Häyrinen sai osasuorituksestaan vuoden miessivuosa-Jussin. Harry Bergströmin musiikissa on mukana jo Naimisiin päiväksi -elokuvassa kuultu Sävel sinulle. Elokuvan ensi-ilta oli 12.4.1946 Helsingin ohella myös Riihimäen Riihilinnassa. Kaksi viikkoa myöhemmin elokuva nähtiin Tampereella ja Turussa ja muissa maakuntakaupungeissa huomattavasti myöhemmin. Yleisömenestys jäi teatteriesityskertojen mukaan laskien selvästi vuoden keskitason alapuolelle. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan julistetta. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Tanssimusiikki 1 Säv. Harry Bergstöm Viihdeorkesteri (off, levysoitin), 0' 40". 2. Tango 1 Säv. Harry Bergström Viihdeorkesteri (off, levysoitin), 1' 20". 3. Tango 2 Säv. Harry Bergström Viihdeorkesteri (off, levysoitin), 1' 45". 4. Sävel sinulle Säv. Harry Bergström 1) Viihdeorkesteri (off, levysoitin), kahteen kertaan, yht. 1' 05". 2) Viihdeorkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 3' 55". Levytys: Eero Väre ja Finlandia-yhtye, joht. Harry Bergström; Finlandia P-213, heinäkuu 1954. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042, 2013. 5. Tango 3 Säv. Harry Bergström Viihdeorkesteri (off, levysoitin), 0' 30". 6. Tanssimusiikki 2 Säv. Harry Bergström Viihdeorkesteri (off, levysoitin), 2' 00". Huomautuksia: Sävellysten numero 1, 3, 4:1 ja 6 aikana "juhlijat" tanssivat, numero 4:1 aikana myös Topi Ruuth ja Marjatta Uski erikseen, numero 2:n aikana Kirsti Hurme ja Leif Wager, numero 5:n aikana Assi Nortia ja tunnistamaton mies. "Sotilas" viheltelee junassa ja Kauko Käyhkö rallattelee (100 %), 0' 05". Sävel sinulle on myös taustamusiikin yhtenä aiheena. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|