Janne Kelo työskentelee keksijänä pienessä teknokemiallisessa Ajax-tehtaassa yrittäen kehittää saippuakorviketta ja valittaen elämänsä parhaiden vuosien menevän hukkaan. Tytöt pelaavat pesäpalloa läheisellä kentällä ja pallo lennähtää sisään kellarilaboratorion ikkunasta. Kun muuan tyttö, Paula, ilmestyy hakemaan palloa, Janne hämmentyy niin, että hänen keitoksensa syttyy palamaan. Hän saa tilaisuuden kokeilla omaa pulverisammuttajaansa, mutta yhtä kaikki raivostunut johtaja erottaa hänet.

Janne törmää Paulaan kadulla ja syyttää tätä tapahtuneesta. Sovinto syntyy ja nuoret ryhtyvät seurustelemaan. Janne sanoo Paulan olevan hänen ensimmäinen ja ikuinen rakkautensa, mutta tytöllä on jo poikaystävä, nyrkkeilyä harrastava Böna. Janne päättää näyttää ja perustaa oman laboratorion. Tutustumiskäynnillään Jannen laboratoriossa Paula perehtyy tämän epäonnisiin keksintöihin: varasloukkuun, kaatuvaan keinutuoliin, katosta putoavaan sänkyyn, omatekoiseen tahranpoistoaineeseen.

Paula antaa Jannelle vapaalipun Bönan otteluun, jonka kuluessa vieressä istuva tyttö kiinnittää Jannen huomion. Janne seuraa tyttöä ja tämän isää heidän kotiinsa ja onnistuu isän epäluuloisesta valvonnasta huolimatta pääsemään asunnon keittiöön kahden kesken tytön kanssa. Tyttö, Untuvainen, sanoo olevansa runoilija ja lukee runojaan Jannelle, joka isän tullessa keittiöön joutuu piiloutumaan puulaatikkoon, mutta vannoo jälleen ensimmäistä ja ikuista rakkauttaan tytölle. Janne osallistuu runoilijakerhon illanviettoon, missä ikääntynyt naisrunoilija lausuu hänelle vihjailevia kohteliaisuuksia. Janne on kuitenkin mustasukkainen Untuvaisesta, jota toinen runoilija nimittää "untensa morsiameksi". "Sielumme eivät syki samaan tahtiin", Untuvainen sanoo Jannen saatettua hänet kotiovelle.

Kadulla Janne yrittää pelastaa erään kirkuvan naisen tämän kavaljeerin lähentelyiltä, mutta saa itse selkäänsä. Nainen on filmitähti Raikku Rovio ja mies hänen vastanäyttelijänsä. Janne syttyy jälleen ja palvoo Raikun kuvaa seinällään. Puhelinkorjaajaksi naamioituneena hän pääsee Raikun asuntoon, missä tähti harjoittelee kohtausta vastanäyttelijänsä ja ohjaajansa kanssa. Kun kohtaus tuntuu käyvän väkivaltaiseksi, Janne syöksyy esiin ja yrittää pelastaa Raikun. Janne vannoo taas ensimmäistä ja ikuista rakkauttaan, kunnes paikalle hälytetyt poliisit toimittavat hänet mielisairaalaan.

Hoitavalle lääkärille Janne vakuuttaa, että kyseessä on väärinkäsitys ja pääseekin vapaaksi. Noudattaen lääkärin ohjetta hän rentoutuu soutelemalla ja sattuu pelastamaan hukkumasta Lenin, seurapiiritytön, joka on lähtenyt uimaan herättäkseen toisen tytön kanssa kuhertelevan poikaystävänsä huomion. Lenin sijasta kiitollisuutta osoittaa tytön isä, rikas johtaja, joka valittaa tyttärensä joutuneen huonoon seuraan ja ihailee Jannen raittiita elämäntapoja. Johtaja pyytää Jannea jäämään päivälliselle, jonka jälkeen nuoret tanssivat. Janne on jälleen ihastunut ja tilaisuuden tullen tunnustaa ensimmäisen ja ikuisen rakkautensa Lenille, joka vastaa korvapuustilla.

Janne ryhtyy hukuttamaan murhettaan. Tottumattomana hän juopuu, poistuu paikalta ja päätyy ravintolaan, jossa cancan-tanssiryhmä esiintyy. Janne ihastuu erääseen tanssijattareen ja lahjoo tarjoilijan viemään tälle nimikorttinsa. Tanssijattaren miesystävä on vakoilija, joka luulee Jannea uuden konepistoolin keksijäksi: nainen suostuu houkutuslinnuksi ja yrittää vietellä Jannen, joka kuitenkin perääntyy tosipaikan tullen.

Seuraavana aamuna Janne herää laboratoriossaan kohmelon ja syyllisyydentunteen vallassa: hän aikoo hirttäytyä mutta ei onnistu kahdellakaan yrittämällä. Toisen yrityksen jälkeen, puunoksan katkettua, Janne näkee taiteilijatytön, joka luonnostelee maisemamaalausta. He ryhtyvät puheisiin, ja Jannen kerrottua epäonnistumisistaan tyttö kannustaa häntä yrittämään ja sanoo palaavansa paikalle joka päivä niin kauan kunnes hänen maalauksena on valmis. Janne ryhtyy tosissaan keksimään saippuakorviketta ja onnistuttuaan tekee entisen johtajansa kanssa sopimuksen tasavertaisena liikekumppanina.

Janne kutsuu tytön juhlimaan menestystään, jota ei himmennä edes se että kakku maistuu saippuakorvikkeelta. Jannen ihastukseen tyttö vastaa, että hänellä on jo toinen; taulu on valmis eikä hän palaa, mutta hän sanoo säilyttävänsä muiston heidän ystävyydestään. "Jossakin odottaa vain sinua kaunis, hymyilevä tyttö", hän sanoo jäähyväisiksi. Pian Janne kohtaakin kauniin tytön, joka leikkii laiturilla koiransa kanssa. Janne rohkaisee mielensä ja lähestyy hymyilevää tyttöä.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.