Näyttelijä, lausuntataiteilija, puhetaidon opettaja

Vuosina 1940-45 Mervi Järventaus teki 17 elokuvaroolia, joista merkittävimmät olivat naispääosat draamoissa Ristikon varjossa (1945) ja Anna Liisa (1945). Elokuvauransa jälkeen hän työskenteli Joensuussa näyttelijänä, lausuntataiteilijana ja puhetaidon opettajana.


Mervi Kyllikki Järventaus syntyi Sodankylässä 1919 kirkkoherra ja kirjailija Arvi Järventauksen perheeseen. Vuonna 1940 hän pääsi ylioppilaaksi, SF:n Filmikouluun ja ensimmäisiin avustajarooleihin. Seuraavana vuonna Mervillä oli pieniä tehtäviä Suomisen perheessä, Kaivopuiston kauniissa Reginassa ja Poikamies-papassa. Vuonna 1942 hän näytteli sivuosia elokuvissa Oi, aika vanha, kultainen...!, Onni pyörii, Uuteen elämään ja Puck.

Jatkosodan aikana Mervi Järventaus osallistui eturintaman viihdytyskiertueille ja meni naimisiin metsänhoitaja Kari Sirénin kanssa 1942. Filmikoulun päätyttyä 1943 hän hakeutui töihin Suomen Pankkiin. Samana vuonna Järventaus esitti sivuosia neljässä elokuvassa. Draamassa Tyttö astuu elämään hän on keräyslotta Maija, Tuomari Martassa taposta syytetty Hedvig Koski, elokuvassa Nuoria ihmisiä taidemaalari ja melodraamassa Valkoiset ruusut jätetty tyttöystävä Ilona Enne.

Järventaus nähtiin valkokankaalla usein kaltoin kohdeltujen naisten rooleissa. Draamassa Vaivaisukon morsian (1944) hän on väkivaltaisen miehensä luota karannut vaimo. Yhteiskunnallisessa elokuvassa Ristikon varjossa (1945) naispääosaa esittävä Järventaus näyttelee vankilasta vapautuvaa ja ilotytöksi ajautuvaa Anna Kauhtoa. Kritiikeissä hänet arvioitiin ulkoisesti ja tyypiltään osaan sopivaksi, mutta puhetekniikaltaan puutteelliseksi. Järventauksen viimeiseksi elokuvarooliksi jäi naispääosa Minna Canthin näytelmään perustuvassa filmatisoinnissa Anna Liisa (1945). Hän esittää morsianta, jota painaa nuoruudessa tehty lapsenmurha. Arvosteluissa roolitulkintaa pidettiin näyttelijälle "kauniina voittona", mutta ei riipaisevana niin kuin traaginen osa olisi edellyttänyt.

Elokuvauransa jälkeen Mervi Sirén jatkoi näyttelemistä Joensuun Kaupunginteatterissa. Hän teki merkittäviä roolitöitä muun muassa näytelmissä Vanja-eno ja Lasinen eläintarha. Näyttelemisen jälkeen Sirén esiintyi lausujana. Hän opetti 15 vuotta Joensuun vapaaopistossa suullista esitystaitoa. Tästä työstä Sirén sai Työväenopistojen liiton ansiomerkin.


Sisko Rytkönen



Kirjallisuutta

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 490.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 490.

Suomen Kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus Oy, Suomen elokuva-arkisto 1995.

Suomen Kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus Oy, Suomen elokuva-arkisto 1993.

Hessu: "Mervi Järventaus. Elokuvamme lupaava naistähti haastattelijan valokeilassa". Mitä nyt 13/1945, 41-43.

"Näyttelijä Mervi Sirén. Näyttelijä teki elämäntyönsä puhetaidon opettajana". Helsingin Sanomat 11.4.2006.