Meiltähän tämä käy
Severi i full fart (ruotsinkielinen nimi)
Severi i full fart (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
It's Up to Us (englanninkielinen käännösnimi)
Pas des problèmes pour nous (ranskankielinen käännösnimi)
Für uns kein problem (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Meiltähän tämä käy
Matti Kassilan ohjaamassa ja yhdessä Lauri Jauhiaisen kanssa käsikirjoittamassa musiikkikomediassa Meiltähän tämä käy (1973) tukkijätkä Severi Suhonen (Esa Pakarinen) siirretään metsätöistä sisätöihin yhtiön paperitehtaalle. Kaupunkielämään sopeutumaton Severi riitautuu itsevaltaisen johtaja Wille Wållbergin (Kauko Helovirta) kanssa ja tapaa vuosikymmenten takaisen tyttöystävänsä Anna Tuhkasen (Kirsti Ortola), jonka tytär Leena Tuhkanen (Marjo Wallenius) seurustelee johtajan pojan, Wille Wållberg Juniorin (Hannu Lauri) kanssa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K12 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Jalkapalloilijoita pallokentällä: Valkeakosken Hakan pelaajia ,
Jalkapalloilijoita pallokentällä: Valkeakosken Hakan pelaajiaHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
Heinäkuu - elokuu 1973 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Meiltähän tämä käy Severin uran huippu", otsikoi Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 26.10., 10.11., 27.11.1973) ja tervehti "tyydytyksellä komediaa, joka ei suorastaan pane ns. kansaa huokealla ja jonka juuret ovat aidossa kansanhuumorissa": "Ja jos lähdetään siitä, että eroa ei ole elokuvan lajeissa, vaan tekijöissä, niin tässä on kyseessä kelpo viihdettä. Suomalaisen elokuvakomedian yksinoikeuden ei välttämättä tarvitse olla Spede-tallin kourissa. Meiltähän tämä käy on laadullisesti kokonaan toista luokkaa. [- -] Se kerää suomalaisen elokuvafarssin reippaimman ja kansanomaisimman perinnön sutjakaksi ja hauskaksi elokuvaksi." "Raisu ja rento koko meiningiltään, onnellisten viihdetähtien alla syntynyt", koki myös Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 28.10.1973). "Tässä elokuvassa ei juuri pysähdytä turhia aikailemaan, ja rientoisasta vauhdikkuudesta on kiitettävä yhtä lailla Matti Kassilan pinnistämättömän komediallista ohjaajanotetta kuin István Szintain napakkaa leikkaajantyötä." "Tällä kerralla Kassila on yhdistänyt kohtuullisen realistista nykykuvaa", luonnehti Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 27.10.1973), "kansanmusiikkia ja sen mukana kuvitelmaleikkiä veikeästi poukkoilevaksi ja välillä sumeilutta farssihtavaksi aikuissatukomediaksi, jossa on hyvää tuulta, ripeätä menoa ja näpsäkkää sanailua vallan vietävästi." Ruotsinkielisten lehtien kriitikot eivät olleet yhtä innostuneita. "Severi i full fart - bakåt!", otsikoi Eirik Udd (Nya Pressen 27.10.1973) ja Henry G. Gröndahl (Hufvudstadsbladet 28.10.1973) teilasi: "Den billiga komik som blomstrar i Matti Kassilas film fördärvar den folkliga humor som är Esa Pakarinens främsta tillgång. Det är länge sedan jag har bevittnat ett så präglat missbruk av skådespelare och en lika medveten spekulation i tvivelaktig smak. Goda uppslag lämnas outnyttjade, dåliga sketcher förlängs till ohållbarhetens gräns, handlingen är osammanhängande och dåliga skämt frodas som ogräs. Klumpiga parodier på kända gestalter från industrins och turismens värld räddar inte filmen trots att bilderna från Valkeakoski inte saknar stil. Severi i full fart är en bedrövlig film." Markku Tuuli (Katso 47/1973, 50/1978, 39/1981) näki elokuvassa "epätasaisuutta", mutta kirjasi hyviin puoliin "erityisesti Esa Pakarisen rempseän sujuvan Severin ja Kauko Helovirran rämäkän patruunan suhteen herkullisen kuvauksen". "Tukkilaishuumori näppärine vitseineen kukkii asfalttiviidakossakin ja Pakarisen nautittava näyttelijäsuoritus on jo sinänsä näkemisen arvoinen. [- -] Kokonaisuudessaan Meiltähän tämä käy seuraa Kassilan muista komedioista tuttua linjaa: pikkuisen paljasta pintaa, muutamia rasvaisia juttuja ja pieniä piloja politiikasta jotakuinkin luistavan tarinan lomassa. Kliseitähän Meiltähän tämä käy on tulvillaan, mutta muutamia kohtauksia lukuunottamatta elokuvassa viihtyy hyvin." "Kassila ei valitettavasti kehittele satiiria niin pitkälle kuin alku lupaa", kirjoitti ST. (Suomenmaa 7.11.1973), "mutta silti Meiltähän tämä käy kohoaa aivan toisiin lukemiin kuin monet muut kotimaiset komediaelokuvat tekevät. [- -] Matti Kassilan ohjauksen tulos näkyy myös näyttelijäsuorituksissa. Esa Pakarinen Severi Suhosena on luontevampi ja siten myös jouheasti hauskempi kuin aikaisemmin. Kauko Helovirran vuorineuvoksessa on samoin aitoa komediahenkeä. Jussi Jurkka muotoilee täysosumahauskan kuvan viinaa keittelevästä korven miehestä ja taattua komediatyötä ovat myös Kirsti Ortolan emännöitsijä ja Olavi Ahosen osastopäällikkö." "Uudelleen nyt nähtynä elokuvasta aistii paljon kaupallista, väkisin pingotettua laskelmointia", näki M.F. (Mikael Fränti, Helsingin Sanomat 27.9.1981) vuoden 1981 tv-esityksen aikaan. "Huumori ja vitsit naurattavat, mutta totta vie ne alkavat myös toistaa itseään. Kiroilu ja alapäänsanailu muuntuu useasti toistettuna kosiskeluksi, nopeaksi rimanalitukseksi. Mutta kiinnostavampi, herkullisempi komedia Meiltähän tämä käy on kuin Kassilan viimeisin, päättömästi harhaava Natalia." "Kassilan komediassa kotimaisen elokuvan kansankomediaperinteen elvytys sujuu viihdyttävästi", ilmoitti puolestaan Harri Moilanen (Kansan Uutiset Viikkolehti 17.12.1993) 1993. "Tuntuu että valmistumisen jälkeiset kaksi vuosikymmentä ovat tehneet elokuvalle vain hyvää." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Kansankoomikko Esa Pakarinen oli nähty vuosina 1951-61 kaikkiaan 20 elokuvassa, niistä 13 kertaa Pekka Puupäänä ja kolmasti Severi Suhosena, viimeksi 1961 elokuvassa Mullin mallin. Hänen menestyksekäs konserttinsa Helsingin Finlandia-talossa talvella 1973 antoi Matti Kassilalle aiheen kansanomaiseen elokuvaan Meiltähän tämä käy. Kassilan edellinen ohjaustyö oli ollut syksyllä 1972 nähty, Aila Meriluodon romaaniin perustunut Haluan rakastaa Peter. Käsikirjoitus syntyi yhteistyössä Lauri Jauhiaisen ja osittain myös Esa Pakarisen itsensä kanssa. Tarinaan otettiin mukaan puolisen tusinaa kaskua jätkäperinteen keruun tuloksena 1970 syntyneestä kokoomateoksesta Jätkät sen kun porskuttaa. Elokuvaan on sisällytetty myös runsaaasti musiikkia. Toisessa miespääosassa esiintyi Kauko Helovirta vuorineuvos Wille Wållbergina - roolin humoristisesti nähtynä esikuvana oli valkeakoskelainen patruuna Juuso Walden. Naispääosia esittivät Kirsti Ortola sekä ainutkertalainen Marjo Wallenius, turkulainen laulajatyttö. Pentti Siimeksestä käytetään elokuvan dialogissa sekä Kurt af Brunkenfeldtin että Kurt von Brunkenfeldtin roolinimeä. Ulkokuvaukset tapahtuivat parhaastaan Valkeakoskella. István Szintain sukunimi on alkuteksteissä virheellisessä muodossa Zintai. Suomen elokuvasäätiö tuki elokuvan tuotantoa 85 000 markalla. Tuotantokustannukset olivat 668 062 markkaa, esitysruotot 418 829 markkaa. Katsojia Meiltähän tämä käy keräsi vuoden kolmanneksi parhaiten, mutta jäi silti 249 233 markan verran tappiolliseksi. Elokuva myytiin Ruotsiin. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Meiltähän tämä käy Säv. Toivo Kärki, san. Lauri Jauhiainen, sov. Jaakko Salo 1) Mieskuoro ja Jaakko Salon orkesteri (off, alkutekstimusiikki), 1'05". 2) Es. Esa Pakarinen, laulu (playback, Esa Pakarinen ja mieskuoro, laulu, Jaakko Salon orkesteri), 2' 10". 3) Jaakko Salon orkesteri (off, loppumusiikki), 0' 30". Levytys: Esa Pakarinen ja Jaakko Salon yhtye; Polydor 2055 052, 1973. 2. "Leenan laulu" Säv. Toivo Kärki, san. Lauri Jauhiainen, sov. Jaakko Salo Es. Marjo Wallenius ja Esa Pakarinen, laulu (playback, Jaakko Salon orkesteri), 1 ' 10". 3. Herrojen metkut Säv. Toivo Kärki, san. Lauri Jauhiainen, sov. Jaakko Salo 1) Esa Pakarinen, laulu ja harmonikka (playback ja off, sisäpuhelin; Jaakko Salon orkesteri), 0' 50". 2) Jaakko Salo, piano (off), kahdessa osassa, yht. 5' 15". Levytys: Esa Pakarinen ja Jaakko Salon yhtye; Polydor 2055 052, 1973. 4. Liian harvoin Säv. Toivo Kärki, san. Lauri Jauhiainen, sov. Jaakko Salo Markku Aro (= Markku Puputti), laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off), 3' 00". Levytys: Markku Aro ja Jaakko Salon orkesteri; CBS-1836, 27.3.1973. 5. Siirtolaismarssi / Emigranttimarssi Säv. trad., sov. Artturi Rope Es. Helsingin Työväenyhdistyksen puhallinseitsikko (playback, Viipurin Työväen Soittajien puhallinseitsikko), 0' 20". 6. "Saunaniemi" Säv. Toivo Kärki, san. Lauri Jauhiainen, sov. Jaakko Salo Es. Esa Pakarinen, laulu ja harmonikka, ja "tukkijätkät", laulu (playback; Esa Pakarinen ja mieskuoro, laulu, Jaakko Salon orkesteri), 0'30". 7. Karhunjahdissa Reisijärvellä Säv. ja san. trad., sov. Olli Heikkilä Es. "tukkijätkät", laulu (playback, mieskuoro ja orkesteri, joht. Olli Heikkilä), 0' 55". Levytys: Kuoro ja orkesteri, joht. Olli Heikkilä; Scandia SLP-578, 5.5.1972. 8. Löylyä lissää Säv. trad. Jaakko Salon orkesteri (off, tanssimusiikki), 0' 35". 9. "Muistatkos Anna" Säv. Toivo Kärki, san. Lauri Jauhiainen, sov. Jaakko Salo Es. Esa Pakarinen ja Kirsti Ortola, laulu (playback; Jaakko Salon orkesteri), 2' 20". Huomautuksia: Musiikkinumerot 1, 3 ja 6 kertautuvat taustamusiikin aihelmina. Helsingin Työväenyhdistyksen puhallinseitsikko kajauttaa tervetuliaisfanfaarin (100 %), 0' 15". - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Valkeakosken kaupunki, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n johto ja työntekijät |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|