Meidän poikamme ilmassa - me maassa
Våra gossar i luften - vi på jorden (ruotsinkielinen nimi)
Meidän poikamme ilmassa (rinnakkaisnimi)
Finna-arvio
Meidän poikamme ilmassa - me maassa
Erkki Karun ohjaama ja käsikirjoittama draama- ja valistuselokuva Meidän poikamme ilmassa – me maassa (1934) on itsenäinen jatko-osa Suomen puolustusvoimia esitteleville elokuville Meidän poikamme (1929) ja Meidän poikamme merellä (1933). Väestönsuojelutarkastaja Erkki (Kaarlo Angerkoski) ihastuu Ainoon (Irja Simola), tärkeän määräraha-aloitteen tyrmänneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tyttäreen. Lentäjäluutnantti Jarmo (Joel Rinne) joutuu tovereineen pitkänmatkan lentokilpailussa pulaan, ja saa apua viehättävältä Kertulta (Martta Kontula). Suomen ilmavoimien toimintaan ja väestönsuojeluun keskittyvässä elokuvassa kerrotaan myös kaasusodan vaaroista.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Yleisesikunta, Suomen ilmavoimat, Suomen Kaasusuojelujärjestö, armeijan joukko-osastot ,
Yleisesikunta, Suomen ilmavoimat, Suomen Kaasusuojelujärjestö, armeijan joukko-osastotHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1934 - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Erkki Karun ensimmäinen SF-elokuva ja Meidän poikamme -sarjan kolmas teos ei saanut ristiriidattoman myönteistä vastaanottoa. "Meidän poikamme ilmassa - me maassa on propagandaelokuva", luokitti S-ö (Veikko Sirviö, Ilta-Sanomat 5.12.1934). "Erkki Karun tarkoituksena on osoittaa, mikä suuri vaara sodan tullen uhkaa ilmasta käsin siviiliväestöämme ja mitä meidän olisi tehtävä tämän vaaran torjuaksemme. Aate, jonka puolesta elokuva puhuu, on siis kaikin puolin kannatettava, mutta tapa, jota meidän 'käännyttämiseksemme' käytetään, ei sen sijaan ole oikea. Erkki Karu [- -] antaa henkilöittensä puhua, puhua ja jälleen puhua, ikäänkuin asiat pelkällä puhumisella paranisivat. Ei voi syyttää yleisöä siitä, että se kyllästyy noihin pitkiin puheisiin, ja että se, minkä piti sytyttää ja innostaa, vaikuttaakin loppujen lopuksi lattealta ja ikävystyttävältä. Tämä on sangen ikävä havainto, sillä olimme jo luulleet, että suomalainen propagandaelokuvakin pystyy parempaan." K-a (Helsingin Sanomat 2.12.1934) löysi myös myönteisen näkökulman: "Tässä propagandaelokuvassa, jossa varsinaisesta juonesta ei juuri voida puhua, vaikka oheen onkin sovitettu parin päähenkilön lemmentarina, ansaitsee valokuvaus täyden tunnustuksen. Voidaanpa väittää, että valokuvauksellisesti katsottuna tämä filmi ylittää kaikki entiset saavutukset. [- -] Lentokone tarjoaa [- -] suuria mahdollisuuksia kameran käyttöön, ja näitä mahdollisuuksia on osattu käyttää hyväksi. Kiiltävät teräslinnut valkopilvien keskellä ovat nautittavaa silmänruokaa, ja voidaanpa meikäläisiä kuvia verrata parhaimpien amerikkalaisten lentofilmien saavutuksiin." "Erkki Karus nya film Våra gossar i luften - vi på jorden är en tendensfilm, som propagerar för luftskydd och gasvärn", säesti -qv- (J. O. Tallqvist, Svenska Pressen 4.12.1934). "Resultatet har likväl blivit en film som gör ett ytterst klumpigt och ledsamt intryck, vilket inte ens de verkligt vackra flygbilderna, det enda man njuter av, kan förtaga. Syftet framföres i början i några sakliga och instruktiva scener, men skymmes sedan undan av massor av filmatiskt bråte. Manuskriptförfattaren och regissören - Erkki Karu - har försökt pigga upp den allvarliga, i sig själv lovvärda tendensen med tillsatser av romantik och spänning." Myönteisintä asennetta edusti Ajan Suunta (3.12.1934): "Luodessaan Meidän poikamme ilmassa Erkki Karu on rakentanut samalle vankalle pohjalle, josta Suomen filmiteollisuudella on parhaat perinteensä", kirjoitti U. T. "Se on kohottavaa ja kasvattavaa perinnettä nimenomaan isänmaallisessakin mielessä, ja on varmaa, että filmillä tulee juuri tällä pohjalla aina olemaan elävä arvo ja merkitys. [- -] Vaikka Meidän poikamme ilmassa on nimenomaan suunniteltu tarkoitusperäiseksi, ehkä voimakkaamminkin kuin Karun molemmat edelliset sotilasfilmit, ja vaikka teoksen alkupuolella on tavalliselle filmiteatteriyleisölle jonkin verran huonosti sulaavaa opettavaisuutta, on tämä teos kuitenkin jännitysfilmien korkeinta luokkaa. [- -] Ohjaaja on taitavasti yhdistänyt propagandan filmijuoneen, niinkuin paras propaganda onkin suoritettava. Ne peittävät toisensa. Juonella on tällaisessa teoksessa toisarvoinen merkitys: filmi-intrigeillä ei ole mitään sijaa, tapahtumilla on symbolinen merkitys - mutta juuri sen vuoksi ihmiskohtalot ovat erityisen vaikuttavia." Vastakkaista linjaa ajoi Pm. Suomen Sosialidemokraatissa (2.12.1934): "Mitään erikoisesti kansallista ei tässä elokuvassa huomaa, lukuunottamatta kansallisia maisemiamme ja tietysti esittäjiä. Aivan saman ideamaailman voimme löytää määrätyistä piireistä joka maassa - Neuvostoliittoa myöten, ja tätä eräässä mielessä mitä täydellisimmin kansainvälistä ideapiiriä palvelee tämä uusin suomalainenkin, kansallisissa merkeissä kulkeva elokuva. Se on omalta osaltaan tukemassa tuota kansainvälisesti ilmenevää suuntaa, jonka milloin tietoisena, milloin tahtomattomana päämääränä on muokata maaperää sotaisen hengen lietsomiseen ja ylläpitämiseen ja tuomita kaikki muu, joka yrittää pyrkiä arvoasteissa sen edelle, naurettavaksi haihatteluksi. Tätä propagandaa ei tietysti tunnusteta poliittiseksi. Se on 'kansallista'. Sensijaan ei ole kansallista, jos valmistaa sodanvastaisen elokuvan - tai elokuvan, joka pyrkii kiinnittämään huomiota siihen, että läheskään kaikilla ei vielä ole yhtä hyvät olot kuin joillakin määrätyillä piireillä. Niillä ei ole mitään tekemistä kansallisen kanssa. Ne ovat kiihoitusta." "Näyttelijätehtävät alistuvat niin täydellisesti filmin maanpuolustusaatteen palvelukseen, että heitä ei ole tarpeellista erikseen mainita", kirjasi O. T. (Oiva Talvitie, Uusi Suomi 4.12.1934) näkemyksen, joka toistui useimmissa arvioissa. "De enskilda rollprestationerna äro också över lag rätt obetydliga", myötäili -qv-. "Huvudrollen spelas av den inhemska filmens oundviklige hjälte och förste älskare Joel Rinne - i några närbilder gör han sig dock rätt väl gällande - och vid hans sida fjantar Fritz-Hugo Backman. Samtliga kvinnliga roller äro mycket tafatt gjorda." - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Jouduttuaan elokuussa 1933 syrjään Suomi-Filmistä Erkki Karu käynnisti viipymättä uuden tuotantoyhtiön perustamistoimet. Yhteistyön Risto Orkon kanssa kariuduttua hän jo lokakuun 31. päivänä perusti asianajajansa Niilo Lahtisen sekä professori Viljo Ylöstalon kanssa Oy Suomen Filmiteollisuuden, joka merkittiin kaupparekisteriin seuraavan tammikuun 16. päivänä. Ennen kuin kuvaustoiminta uuden yhtiön puitteissa ehti käynnistyä, Karun yhtiökumppanit vaihtuivat kesäkuussa 1934 Kotimaisen Työn Liitto ry:n toimitusjohtaja, maisteri T. J. Särkäksi sekä Karun vanavedessä Suomi-Filmin jättäneeksi elokuvaaja Eino Kariksi. Yhtiön ensimmäisen elokuvan aiheeksi Karu valitsi itsenäisen jatko-osan aikaisemmin hyviksi yleisömenestyksiksi osoittautuneille Meidän poikamme - ja Meidän poikamme merellä -elokuville. Nyt otettiin kuvauksen kohteeksi armeijamme nuori lentoase sekä kuvitellun kaasuhyökkäyksen tilanteet. Käsikirjoituksen laati Karu asiantuntijoiden avustuksella, ja kuvausvaiheessa saatiin tukea sekä puolustusvoimilta että Suomen Kaasusuojelujärjestöltä. Väestönsuojelun asiantuntijana oli ratsumestari Matti Juntto, joka viisi vuotta myöhemmin ohjasi Propaganda-Filmi WJ Wickström Juniorin tuottaman lähes tunnin mittaisen dokumenttielokuvan Katsaus Suomen väestönsuojelutoimintaan. Rahoitustukena saatiin Adams-Filmiltä 175 000 markan suuruinen esityskorvausennakko, mikä oikeutti yhtiön kierrättämään elokuvan ensimmäisenä omissa teattereissaan. Meidän poikamme ilmassa - me maassa (1934) perustui suurelta osin ulkokuviin. Osa sisäkuvista otettiin Katajanokan Upseerikerhossa, osa Puolustusministeriön Kemiallisessa Koelaitoksessa Harakassa. Tarvittavia studiokohtauksia varten vuokrattiin väliaikaistilat purkutuomion saaneesta, Helsingin nykyisen pääpostitalon paikalla sijainneesta kaasulaitoksen entisestä hiilivarastosta. Studion komentokeskuksena oli 12 m²:n suuruinen lautapömpeli, "joka oli toki Enso-pahvilla vuorattu" (SF-Uutiset 3/1936). Vastavalittua ensimmäistä Miss Eurooppaa Ester Toivosta varten kirjoitettiin kesken kuvausten oma pieni rooli. Muita ensikertalaisia olivat Fritz-Hugo Backman, Kyösti Erämaa, Leevi Linko, Otto Noro ja Irja Simola. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa esitti ohjaajan perhetuttava, kirjailija Artturi Järviluoma. Väestönsuoja 12:n päällikkönä nähtiin sittemmin Suomi-Filmin studiopäällikkönä vuodesta 1946 työskennellyt Eino Räisänen. Elokuva kuvattiin kesällä ja syksyllä 1934. Leikkaustyöt Erkki Karu aloitti oman merkintänsä mukaan "9/X 34 klo 19". Ensi-iltaan elokuva lähti 2.12.1934 samanaikaisesti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Viipurissa. Yleisönsuosio teatteriesityskertojen mukaan laskien jäi tuntuvasti kehnommaksi kuin sarjan kahden edellisen elokuvan. Vielä puoli vuotta ensi-illan jälkeen oli Adams-Filmillä saamatta puolet ennakkorahoituksestaan. Suomen Filmiteollisuuden vuoden 1934 toimintakertomus totesi: "Sotilaspiirien mukanaolosta oli tietenkin suuri apu tällaisen puolustusasiaa ajavan elokuvan luomisessa. Toisaalta taas tällaisten sivullisten voimien vaikutus tuntui haitallisena elokuvan valmistuksessa ja lisäksi se tuli suhteellisen kalliiksi." Elokuvan tuotantokustannukset olivat kaikkiaan 657 532,25 markkaa. Heikosti sujuneen avauskierroksen jälkeen Erkki Karu lyhenteli alunperin pari minuuttia päälle kahden tunnin kestänyttä elokuvaansa puolta tuntia lyhyemmäksi. Varsinaista teatterikierrosta täydensivät Suomen Kaasusuojelujärjestön elokuvaosaston eri puolilla maata talvella 1935 järjestämät kiertuesitykset. Meidän poikamme ilmassa - me maassa esitettiin Liettuan aeroklubin toimesta Kaunasissa maaliskuussa 1935 järjestetyllä ilmatorjunta-propagandaviikolla. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Lentäjien marssi Säv. Selim Palmgren, san. Erkki Karu, sov. Tapio Ilomäki 1) Es. Helsingin Aliupseerilaulajat, solistina Georg Malmstén, laulu (100 % ja off / alkutekstit, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 2' 40". 2) Helsingin Teatteriorkesteri (off, lopputeksti), 0' 20". Levytys: Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Matti Hyökki; cd-albumilla Selim Palmgren: Complete Songs for Male Voice Choir Vol. 2; Finlandia Records 3984-21443-2, 1998. 2. Sinitaivaalla hattarat kiitää Säv. Selim Palmgren, san. Erkki Karu, sov. Tapio Ilomäki Es. Kaarlo Angerkoski, laulu (playback, Georg Malmstén, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri), 3' 05". 3. Selvän teki Säv. Selim Palmgren, san. Erkki Karu, sov. Tapio Ilomäki 1) Es. Fritz-Hugo Backman, Eero Eloranta, tunnistamaton mies ja "lentäjät", laulu (100 % ja off, Helsingin Teatteriorkesterin säestys; mukana Georg Malmstén, laulu), 2' 15". 2) Helsingin Teatteriorkesteri, ja Georg Malmstén, laulu (off), 2' 50". 4. Lentokilpailu Säv. Selim Palmgren, sov. Tapio Ilomäki Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen otteeseen, yht. 1' 35". 5. Lentäjien valssi Säv. Selim Palmgren, sov. Tapio Ilomäki Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen otteeseen, yht. 1' 40". Huomautuksia: Palmgrenin nuottien luetteloinnissa elokuvan sävellyksille on annettu tunnus SP185. Teostolla ei ole merkintöjä elokuvan musiikista. Lentäjien marssi (nro 1:2) on myös elokuvan loppumusiikkina. Irja Simola improvisoi flyygelillä (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 05", ja hyräilee flyygelin ääressä (100 %, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 0' 10". Sotilas soittaa merkinantotorvella fanfaarin (100 %), 0' 10", "sotilaat" laulavat (off), 0' 05". - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |