Kiertuenäyttelijä, elokuvatuottaja ja ohjaaja

Erkki Karun (1887-1935) aloitteesta perustettiin Suomen kaikkien aikojen suurimmat elokuvavalmistamot Suomi-Filmi Oy 1919 ja Oy Suomen Filmiteollisuus 1933. Yhteensä nämä yhtiöt tuottivat vuosina 1920-1980 lähes 400 kokoillan elokuvaa.


Erkki Karu (v:een 1907 Erland Fredrik Kumlander, 1907-11 Erland Kultavaara) syntyi Helsingissä puusepän kisällin poikana. Äiti kuoli pojan ollessa kuusivuotias, ja elämänsä seuraavat kuusi vuotta Erland vietti tätiensä luona Harjavallan Rauvolassa. Isän solmittua 1899 uuden avioliiton perhe muutti Saloon, missä Erland toimi apulaisena isänsä puusepänliikkeessä sekä leipurinoppilaana ja harjoittelijana kultasepänliikkeessä. Syksyllä 1907 Erland sai kiinnityksen Kaarlo Karin Teatteriseurueeseen ja perusti vuonna 1911 oman yrityksen nimellä Kiertuenäyttämö (Joht. Erkki Karu).

Kiertuenäyttämövuosinaan Erkki Karu kiersi Suomea ristiin rastiin ja oppi perin pohjin tuntemaan kansan maun ja mieltymykset. Karu hajotti kiertueensa 1915 ja toimi Forssan Työväen Näyttämön johtajana 1916-18. Talvella 1919 Karu toimi jonkin aikaa tamperelaisen Sointu-elokuvateatterin johtajana ja ohjasi kesällä 1919 Tampereella ja Teiskossa ensimmäiset kaksi elokuvaharjoitelmaansa. Joulukuussa 1919 pidettiin hänen aloitteestaan Helsingissä Oy Suomen Filmikuvaamon perustava kokous. Karu valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi, mutta sen neljä ensimmäistä elokuvaa ohjasi Teuvo Puro. Yhtiö muutti vuonna 1921 nimensä Suomi-Filmi Oy:ksi, ja Karun vuoro ohjaajana tuli vuonna 1923. Sen jälkeen hän oli johtava ohjaaja yhtiössä aina vuoteen 1933 saakka.

Suomi-Filmin asema maan tärkeimpänä elokuvayhtiönä vahvistui 1926, kun se saattoi hankkia osake-enemmistön vuonna 1918 perustetusta Suomen Biografi Oy:stä, jolla elokuvien maahantuontitoiminnan lisäksi oli hallussaan kymmenen hyvin hoidettua elokuvateatteria Suomen suurimmissa kaupungeissa. Karun suurellinen elämäntyyli ja 1930-luvun alussa Suomeen saapunut kansainvälinen talouspula saattoivat Suomi-Filminkin ahtaalle, ja rahoittajapankin painostamana Karu joutui elokuussa 1933 luopumaan perustamastaan yhtiöstä, jonka suurin osakas hän oli ollut runsaan kolmanneksella osakepääomasta.

Suomi-Filmistä syrjään jouduttuaan Erkki Karu tuota pikaa lokakuussa 1933 perusti uuden tuotantoyhtiön Oy Suomen Filmiteollisuuden, jolle ennen joulukuussa 1935 yllättäen tapahtunutta kuolemaansa ehti ohjata kolme elokuvaa. Karun kuoleman jälkeen Oy Suomen Filmiteollisuus kasvoi uuden pääjohtajansa T. J. Särkän johdolla nopeasti maan suurimmaksi näytelmäelokuvien tuotantoyhtiöksi.

Erkki Karulle kuuluu suomalaisen elokuvan historiassa kunniapaikka kansallisen elokuvataiteemme perustanlaskijana. Karun mainetta elokuvantekijänä ovat jälkipolven silmissä erityisesti kantaneet kolme hänen 1920-luvun mykkäelokuvaohjauksistaan, Koskenlaskijan morsian (1923) ja Nummisuutarien ensimmäinen filmatisointi (1923) sekä Meidän poikamme -sarjan aloitustyö (1929).

Erkki Karu oli voimakkaasti isänmaallinen mies, joka vapaa-aikoinaan maalasi tauluja, rakensi kelloja ja soitti kaksirivistä harmonikkaa. Hän laati käsikirjoitukset omiin elokuviinsa ja kirjoitti myös iskelmätekstejä. Urheilijana Karu harrasti keilailua, autoilua, purjehdusta ja moottoriveneilyä. Vuosina 1931-35 hän toimi myös elokuva-alan keskusjärjestön, Suomen Biografiliiton (nykyinen Suomen Filmikamari) hallituksen puheenjohtajana.

Erkki Karun poika, ekonomi Olavi Karu (1916-1992) sävelsi elokuva- ja iskelmämusiikkia ja laati joitakin elokuvakäsikirjoituksia.


Kari Uusitalo
8.2.2013



Kirjallisuutta ja lähteitä

Kari Uusitalo: ”Karu, Erkki”. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 5. Helsinki: SKS 2005.

Kari Uusitalo: Kuvaus - kamera - käy! Lähikuvassa suomifilmit ja Suomi-Filmi Oy. Helsinki: Kirjastopalvelu Oy 1994.

Kari Uusitalo: Meidän poikamme. Suomalaisen elokuvan perustanlaskija Erkki Karu ja hänen aikakautensa. Helsinki: Valtion Painatuskeskus 1988.