"Jengi"
Gänget (ruotsinkielinen nimi)
Storstadsraggare (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Unreif für die Liebe (saksankielinen nimi)
Ota minut nuorena (työnimi)
Tag mig som ung (ruotsinkielinen työnimi)
The Gang (englanninkielinen käännösnimi)
Le Gang (ranskankielinen käännösnimi)
Die Gang (saksankielinen käännösnimi)
Prelude to Ecstacy (julisteesta otettu nimi)
Finna-arvio
"Jengi"
Åke Lindmanin ohjaamassa nuorisoelokuvassa ”Jengi” (1963) maalta kaupunkiin muuttavat nuoret Paavo (Esko Salminen) ja Eeva (Tarja Nurmi) tutustuvat Kalen (Ville-Veikko Salminen) johtamaan jengiin, joka viettää aikansa vetelehtien ja pikkurikoksia tehden. Kohtalokas ilta moottoriveneellä muuttaa peruuttamattomasti nuorten elämän.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
12 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Syksy 1962 - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
SF:n nuorisoelokuva ei saanut arvostelijoita puolelleen. "Uusimpaan suomalaiseen roskafilmiin ovat syyllistyneet Åke Lindman ohjaajana sekä Olavi Karu ja Lauri Jauhiainen käsikirjoituksen laatijoina", teilasi E.L. (Erkka Lehtola, Aamulehti 17.3.1963). "Voi olla mahdollista, että alunperin olisikin pyritty jäljittelemään ulkomaisia nuorisokuvauksia ja suhteuttamaan suomalaisen maaltapaon ongelmia niihin, mutta lopputulos kertoo kuitenkin lähinnä kaupallisten intressien toteuttamisesta. Jengi - - on tuiki ikävä ja huonolla maulla tehty yritelmä, paikoin jopa ällöttävä." "Åke Lindmanin osana on jatkuvasti saada hoitoonsa Lauri Jauhiaisen työpajasta niin tökeröitä käsikirjoituksia, ettei hänen mahdollisuuksistaan ohjaajana ole toistaiseksi saanut selvää kuvaa", puolusteli Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 24.3.1963, 31.3.1963). "Jengissä on täysi meno päällä koko ajan, monia sinänsä kauniita autoilukuvia yöllisestä Helsingistä ja yksi elävä ihminenkin, nim. Siiri Angerkoski." "Silti: Olavi Tuomen kuvaus on hyvinkin tehokasta ja Åke Lindmanin kerronta paikoin ainakin iskevyydessään kehittynyt", myönsi myös Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 28.3.1963). "Vahinko siis, ettei Jengistä ole kehitelty edes kohtuullisen realistista nuorisokuvausta. Luonnosmaisessakin tarinassa erottuu siihen kyllä aineksia ja nuorison pulmat kiinnostaisivat ja sietäisivätkin pöyhimistä. Nuoret näyttelijät tekevät Siiri Angerkosken veteraanivaimon ohella joitakin osuvia tyyppejä, varsinkin pojat ja Ann-Mari Spjut." "I stället för att ge en insiktsfull, klarläggande och psykologiskt motiverad skildring", puntaroi H.G.G. (Henry G. Gröndahl, Hufvudstadsbladet 24.3.1963), "nöjer sig filmen med att ytligt skissera några drag. Den är inte rädd för billiga effekter och schematiska reaktioner, som ibland blir helt enkelt komiska. Slutet är sublimt melodramatiskt, 1800-talets känslosamma berättelser återuppstår livslevande med denna rörande familjeidyll mot en bakgrund av tragik." "- - koko elokuva on alusta loppuun saakka valheellinen (siitäkin huolimatta että tuollainen jengi olisi olemassakin)", antoi Kirsti Jaantila (Elokuva-Aitta 7/1963) yhteenvetonsa, "epäpsykologinen (mitään psykologista pohjustusta siihen ei liene tarkoitettukaan) ja rytmitön. Sen vähäisistä ansioista voisi mainita Olavi Tuomen kameran paikoittaiset dokumenttityyppiset katunäkymät ja Ville-Veikko Salmisen hauskan parodisesti luonnehdittu jengin johtaja. (Parodiaksi filmiä ei kaiketi kuitenkaan ole tarkoitettu, joten Ville-Veikko on aivan omilla linjoillaan.) Esko Salminen näyttää häpeävän ja aristelevan omaa osaansa, mutta Tarja Nurmi on ilahduttavan luonteva osassaan, joka kylläkin on kauhistuttavan epäjohdonmukainen." Myötämieli ei kasvanut vuoden 1992 tv-esitykseen tultaessa. "Aseman lapset, katsokaa tämä", ironisoi Jussi Karjalainen (Helsingin Sanomat 30.1.1992). "Näin ennenvanhaan: Åke Lindmanin Jengi tekee ison numeron siitä, kuinka turmeltunut nuoriso hakkaa paitansa seiniin, ja oppii jos oppii." Harri Moilanen (Kansan Uutiset 30.1.1992) säesti: "Tuntuu, että ainoastaan hyväntahtoisella ironialla varustetun katsojan kannattaa suunnistaa Jengin pariin. Lauri Jauhiaisen ja Olavi Karun käsikirjoitus on näet maalaisliittolaisessa moralismissaan sellainen pommi, että sen epäuskottavuus oli jo 60-luvun alussa selviö." - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
"Jengi" perustui Lauri Jauhiaisen ja Olavi Karun alkuperäiskäsikirjoitukseen Ota minut nuorena, jonka aiheena oli pääkaupungin nuorison levoton elämäntyyli. Tarinan päätösjaksona toistuvat puolestaan ajatukset, joita tuottaja T.J. Särkkä jo talvella 1955 oli SF-halleilla pitänyt hyvän elokuvan aineksina: "Hyvä elokuva on sellainen, joka tuo rahaa. Esimerkiksi tarina maalaistytöstä, joka lähtee kaupunkiin, joutuu siellä hiukan huonoille teille ja palaa takaisin kotiseudulleen mukanaan avioton lapsi, seuraavan sukupolven edustaja..." (Särkän suullinen lausunto Yliopiston sanomalehtikurssilaisille). "Jengin" ohjasi Åke Lindman neljäntenä työnään. Käsikirjoitusta lyhennettiin monin paikoin sekä kuvaus- että leikkausvaiheessa. Mm. Ture Juntun, Vilho Ruuskasen ja Yrjö Tähtelän roolisuoritukset jäivät pois lopullisesta elokuvasta. Aila Wolskan sukunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Volska. Tarkastushakemuksessaan SF pyysi elokuvaa kielletyksi alle 18-vuotiailta. Tarkastamo luokitteli elokuvan kielletyksi alle 16-vuotiailta, mutta toisaalta määräsi sille 10 %:n leimaveron ja seksi- ja tappelukohtauksia leikattavaksi lähes kuuden minuutin verran. Myös elokuvan nimi vaadittiin muutettavaksi - siitä tuli nyt "Jengi". Elokuvalautakunta hyväksyi uuden nimen, mutta pysytti tarkastamon leikkaus- ja veropäätöksen ennallaan. Tuottaja valitti veropäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, toivoen "Jengille" verovapautta, koska "elokuvan pyrkimyksenä oli saada katsojat tajuamaan nuorisoirtolaisuuden ja nuorisorikollisuuden probleema kaikkine siihen liittyvine ajankohtaisine kysymyksineen" ja koska "elokuva joka kohdassa täytti verovapaalle elokuvalle asetetut vaatimukset". Valitus KHO:een ei tuottanut toivottua tulosta - tuomioistuimen mielestä "puheena olevan elokuvan siveellistä tasoa ei ole pidettävä tyydyttävänä". SF hyödynsi elokuvan nimenmuutoksen näyttävästi omassa mainoskampanjassaan. Elokuvatarkastamo on merkinnyt elokuvan esityspituudeksi leikkausten jälkeen 2 645 metriä (97 minuuttia). "Jengin" todellinen kesto on kuitenkin runsaat 150 metriä (lähes kuusi minuuttia) lyhyempi. Myös elokuvan traileria lyhennettiin viidellä sekunnilla ja määrättiin lapsilta kielletyksi. Trailerin lisäksi SF valmisti elokuvasta yhtiön seuraavan uutuuden, Turkasen tenavan kanssa yhteisen televisiomainoksen. Sekin määrättiin lapsilta kielletyksi, ja esittäminen televisiossa sallittiin vasta klo 21.30:n jälkeen. "Jengin" esityskierros alkoi 15.3.1963 Lahden, Tampereen ja Turun ohella myös Riihimäen Riihilinnasta. Helsingissä elokuva nähtiin vasta viikkoa myöhemmin. "Jengin" yleisömenestys oli vuoden toiseksi paras. Elokuva myytiin Ruotsiin ja Saksaan. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Kahden maailmassa Säv. Olavi Karu, san. Lauri Jauhiainen 1) Erkki Melakoski, laulu, ja orkesteri (off), 2' 15". 2) Muunnelma taustamusiikin aihelmana (off, harmonikka), 0' 30". 3) Es. Erkki Melakosken orkesteri (playback), 0' 50". 2. Nuoruuden pyörre / Ota minut nuorena Säv. ja san. Lauri Jauhiainen 1) Es. Eino Grön ja Leo Lindblomin orkesteri (playback), 1' 35". 2) Es. Liana Kaarina, laulu (playback, Erkki Melakosken orkesteri), 1' 15". 3. Twist-a Dee Säv. Erkki Melakoski, san. Olavi Linnus 1) Erkki Melakoski, laulu, ja orkesteri (off, levysoitin) kahdessa osassa, yht. 1' 15". 2) Erkki Melakoski, laulu, ja orkesteri (off), 1' 00". 4. In Love With You Säv. Erkki Melakoski, san. Olavi Linnus Erkki Melakoski, laulu, ja orkesteri (off, levysoitin), 1' 05". 5. Rautalankaa Säv. ja sov. Erkki Melakoski 1) Erkki Melakosken orkesteri (off, levysoitin), 2' 35". 2) Erkki Melakosken orkesteri (off), 0' 15". 6. Twist Säv. ja sov. Erkki Melakoski Erkki Melakosken orkesteri (off, levyautomaatti), 1' 15". 7. Klarinettikvartetto Säv. tunnistamaton Klarinettikvartetti (off, autoradio), 0'40". 8. Odnozvutshno gremit kolokoltshik / Yksinäinen kylänkello Säv. trad. venäläinen, sov. Erkki Melakoski, suom. A. Ojapuu (pseud.) Mauno Kuusistoja orkesteri (off, radio), 1' 05". Levytys: Mauno Kuusisto ja orkesteri; RCA FAS-602, 1960. Huomautuksia: Twistiä ja muuta nuorisomusiikkia runsaasti baari-, tanssilava- sekä ajelu- ja veneilykohtauksissa. Autiohuvilalla jazzia (off), 0' 55". Elokuvan loppupuolella musiikissa toistuu "Paavon ja Eevan teema", viiteen kertaan, yht. 4' 00". Erkki Melakosken orkesterin kokoonpanoon kuuluivat Melakosken (laulu, harmonikka, piano) ohella Per-Erik Förars (viulu, saksofoni), Herbert Katz (sähkökitara), Ville Katz (rummut), Esa Pethman (saksofoni, huilu) ja Harry Scheiman (basso). Leo Lindblomin orkesteriin kuuluivat Lindblomin (rummut) lisäksi Börje Forssell (saksofoni), Erkki Koskimo (pasuuna), Lasse Nupponen (basso), Seppo Sädevuo (piano) ja Martti Tiainen (trumpetti). - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |