Mä oksalla ylimmällä
Jag gungar i högsta grenen (ruotsinkielinen nimi)
Up on the Highest Bough (englanninkielinen käännösnimi)
Je me balance sur la plus haute branche (ranskankielinen käännösnimi)
Auf dem hohen Ast (saksankielinen käännösnimi)
Mä oksalla ylimmällä... (työnimi)
Finna rating
Mä oksalla ylimmällä
Mä oksalla ylimmällä (1954) on Jack Witikan ohjaama elämäkertaelokuva säveltäjä Gabriel Linsénistä (Martti Katajisto) ja tämän rakkaussuhteesta laulaja Maria Sawinaan (Maaria Eira). Opiskelijanuoret kiintyvät toisiinsa Leipzigin konservatoriossa vuonna 1854, mutta kunnianhimo ja koti-ikävä sekä Pietarin oopperan johtaja paroni Platonov (Ture Ara) erottavat heidät toisistaan. Yhteiselo Suomessa on mahdollista vain jos Maria hylkää uransa ammattilaulajana.
Saved in:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Age Limit | ||||||||||||
|
S |
||||||||||||
| Actors | ||||||||||||
|
Uncredited actors
Other performers
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Mauno Hyvönen, Edvin Kajanne, Vili Kauko, Erkki Kunttu, Hilly Lindqvist, Katri Linna, Eino Noponen, Vilho Ruuskanen, T. Auvinen, H. Holmström, V. Häyrynen ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Mauno Hyvönen, Edvin Kajanne, Vili Kauko, Erkki Kunttu, Hilly Lindqvist, Katri Linna, Eino Noponen, Vilho Ruuskanen, T. Auvinen, H. Holmström, V. HäyrynenSearch as topic |
||||||||||||
| Contributors | ||||||||||||
|
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Mauno Hyvönen, Edvin Kajanne, Vili Kauko, Erkki Kunttu, Hilly Lindqvist, Katri Linna, Eino Noponen, Vilho Ruuskanen, T. Auvinen, H. Holmström, V. Häyrynen
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Mauno Hyvönen, Edvin Kajanne, Vili Kauko, Erkki Kunttu, Hilly Lindqvist, Katri Linna, Eino Noponen, Vilho Ruuskanen, T. Auvinen, H. Holmström, V. HäyrynenSearch as topicUncredited
|
||||||||||||
| Production | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Distribution | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Locations | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Filming date | ||||||||||||
|
Syyskesä 1953 |
||||||||||||
| Content Description | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Press reviews | ||||||||||||
|
JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 3.5.1954): "Koko kuvaus Gabriel Linsénin suuresta nuoruudenrakkaudesta on oikeastaan eräänlainen muunnelma Egon-iskelmästä, juoni on latteahko ja tapahtumia on varsin niukasti." "Puhukoon yhtiö aiheen 'vapaasta käsittelystä' kuinka paljon tahansa, suuri yleisömme tulee katsomaan filmiä jonkinlaisena historiallisena elokuvana ja saa siitä yhtä väärän kuvan tunnetuista henkilöistä kuin konsanaan Hollywoodin Caruso, Valentino ym. sentapaisista elokuvista", huomautti Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 4.5.1954). J.D. (Jörn Donner, Vapaa Sana 3.5.1954) puolestaan piti ajankuvaa uskottavana, tarinan kerrontaa filmillisesti kekseliäänä ja koko filmiä huoliteltuna ajanviete-elokuvana. Paula Talaskiven (Helsingin Sanomat 1.5.1954) mukaan käsikirjoituksessa "on noudatettu vapaasti romanttista linjaa, mutta väistetty pahimmat kömmähdykset pidättyväisyydellä mm. repliikeissä ja selvittelyissä [- -]". Samaan arvioon päätyivät useimmat muut kriitikot. Kuitenkin Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 10/1954) toi esiin toisenlaisen näkökannan: "Kumman kapeaksi se kuitenkin on jäänyt ja henkilöt enemmän luonnosmaisiksi kuin vereviksi, eläviksi ihmisiksi." Satakunnan Kansan (4.5.1954) Camera (Kauko Peltola) havaitsi filmillisiä ansioita etupäässä kohtausten sommittelussa ja järjestelyssä. "Tunteelliset jaksot ovat tiukasti ohjattuja ja ovat harvoin epäonnistuneita, sen lisäksi filmin pohjasävy on vakava ja aito, mikä antaa filmille arvoa", totesi JeKu (Jerker A. Eriksson, Ylioppilaslehti 7.5.1954). JuHo puolestaan huomautti: "Koska vähäisten tapahtumien väliä ei ole täytetty elävällä filmikerronnalla, vaan pikemminkin turhanpäiväisellä pitkitetyllä näpertelyllä, muodostuu kokonaisuus jokseenkin mielenkiinnottomaksi ja tasapaksuksi." "Jos sankarin, säveltäjä Gabriel Linsénin (Martti Katajisto) kiharapäähän olisi vielä solmittu rusetti, olisi tietyntyyppisten täti-ihmisten ihastus varmasti ollut täydellinen. Sääliksi käy miestä, joka on pyntätty rokokoonuken vaatteisiin", kirjoitti Jussi Montonen (Ilta-Sanomat 10.5.1954). Kriitikoiden mielestä Katajisto kyllä teki sen, minkä käsikirjoituksen pohjalta saattoi vaatia. "Maaria Eira ei sitävastoin ole yhtä onnistunut, hänen kasvonpiirteensä ovat liian ilmeettömät ja eniten nauttii hänen suorituksistaan hänen laulaessaan", totesi J. D. Erityisen paljon kiinnitettiin huomiota lavastukseen. "Vanligen brukar inte ens borgåinteriör i inhemsk film verka genuina, men här förefaller t.o.m. de många, uppfattningsrikt byggda och rikt inredda rummen i Leipzig så i detalj autentiska att man sitter förbluffad", arvioi G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 3.5.1954). - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
| Background | ||||||||||||
|
Toivo Särkkä oli vuonna 1944 tuottanut ja ohjannut Erik Dahlbergin käsikirjoituksesta musiikkielokuvan Ballaadi, mielikuvituspohjaisen episodin Maamme-laulun säveltäjän Fredrik Paciuksen elämästä. Elokuvan hyvän arvostelumenestyksen innoittamana Dahlberg laati seuraavana vuonna käsikirjoituksen myös Kesäpäivä Kangasalla -laulun säveltäjästä Gabriel Linsénistä. Särkkä osti tämänkin käsikirjoituksen, mutta se toteutettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Yhdessä Walentin Chorellin kanssa Jack Witikka muokkasi Dahlbergin tekstiä niin, että tämä katsoi aiheelliseksi loukkaantua julkisesti, olihan koko Leipzigin episodi hänen keksimänsä ja kehittelemänsä. Lopullisessa asussaan elokuva muuntelee historiallista totuutta varsin vapaasti - kehyskertomuksen tapahtumapaikaksi on ilmoitettu Porvoo 1864 ja juonen takautumiksi vuoden 1854 Leipzig ja vuoden 1855 Kangasala. Todellisuudessa Gabriel Linsén tuli Leipzigiin opiskelemaan vasta vuonna 1856 ja musiikinopettajaksi Porvooseen vuonna 1865. Hänen nuoruudenrakastetukseen elokuvassa esitetty venäläinen oopperalaulaja Maria Sawina syntyi vasta vuonna 1854. Sanomalehtitietojen mukaan Tauno Pylkkäsen piti alunperin sovittaa tai tehdä elokuvan musiikki. Nils-Eric Fougstedtin etunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Nils-Erik. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
| Music | ||||||||||||
|
1. Caro mio ben Säv. Tommaso Giordani, san. tuntematon Es. Maaria Eira, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 1' 40". 2. Aaria oopperasta La fille du regiment / Rykmentin tytär Säv. Gaetano Donizetti, san. Saint-Georges - Bayard Es. Maaria Eira, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 0' 55". 3. Aaria oopperasta Le nozze di Figaro / Figaron häät Säv. Wolfgang Amadeus Mozart, san. Lorenzo da Ponte Es. Maaria Eira, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 0' 42". 4. Katkelma laulusarjasta Die Schöne Müllerin / Kaunis myllärin tytär Säv. Franz Schubert, san. Wilhem Müller Es. Maaria Eira, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 0' 25". 5. Aaria oopperasta Norma säv. Vincenzo Bellini, san. Felice Roman Es. Maaria Eira, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 0' 30". 6. Vill du komma med Säv. Gabriel Linsen, san. J.J. Wecksell, sov. Nils-Eric Fougstedt Es. Maaria Eira, laulu, ja Martti Katajisto, piano (playback / Maaria Eira ja tunnistamaton pianisti), 1' 25". 7. Mä oksalla ylimmällä Säv. Gabriel Linsén, san. Z. Topelius, sov. Nils-Erik Fougstedt 1) Es. Martti Katajisto, piano (playback/ tunnistamaton pianisti), kahteen kertaan, yht. 1' 18". 2) Es. Maaria Eira ja naiskuoro, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 1' 20". Huomautuksia: Mä oksalla ylimmällä teema soi taustana. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
| Inspection Details | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Technical Data | ||||||||||||
|