Oopperalaulaja ja -ohjaaja, näyttelijä

Kansainvälisenkin uran oopperalaulajana tehnyt ja Suomessa suuren julkisuuden saavuttanut Maaria Eira esiintyi neljässä musiikkiaiheisessa elokuvassa: 1944 elokuvissa Ballaadi ja Miesmalli sekä 1954 epookkielokuvissa Mä oksalla ylimmällä ja Onnelliset.


Maaria Eira syntyi 1924 Helsingissä viulutaiteilija ja musiikkikriitikko Yrjö Suomalaisen (1893–1964) ja tanssitaiteilija Estelle Suomalaisen (1897–1970) perheeseen. Hänen veljensä oli Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalainen (1920–99).

Maaria Eira opiskeli Suomalaisen Oopperan balettikoulussa 1928–36. Laulua hän opiskeli tunnetun pedagogin Olavi Nybergin johdolla.

Ilmeisesti jo keväällä 1940 Maaria Eiraa oli koekuvattu Oy Elosepon revyyelokuvaa Ketunhäntä kainalossa varten. Kenties koekuvauksen järjesti Elosepon elokuvaaja Erik Blomberg. Naispääosiin valittiin kuitenkin Mirjami Kuosmanen (Blombergin nuorikko), Aune Häme ja Juliska Koka.

Elosepossa eläteltiin edelleen Maaria Eira -elokuvaa. Mutta kun Ketunhäntä kainalossa -elokuvan menestys jäi vuoden huonoimmaksi, yhtiö joutui luopumaan kevääksi 1941 suunnitellusta elokuvasta Laulava Tuhkimo, jonka nimiosa oli varattu Maaria Eiralle.

Syksyllä 1942 Maaria Eira debytoi vain 18-vuotiaana Suomalaisessa Oopperassa Gildana Giuseppe Verdin oopperassa Rigoletto. Hänen koloratuurisopraanonsa herätti suurta huomiota.

Vaikka siis jo pari vuotta aikaisemmin Maaria Eiralle oli suunniteltu elokuvaroolia, kohuttu menestys oopperassa sai myös elokuvatuottajat tarjoamaan hänelle räätälöityjä elokuvaosia. Tuottajien mahdollisesta kilpailusta ei ole tietoa, mutta ensimmäiseksi Maaria Eira suostui näyttelemään ja laulamaan Suomen Filmiteollisuuden (SF) tuottamassa ja Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa Ballaadi (1944), jota kuvattiin kesällä ja syksyllä 1943.

Ensimmäiseksi varsinaiseksi kotimaiseksi musiikkielokuvaksi luonnehdittu Ballaadi käsittelee säveltäjä Fredrik Paciuksen (Thure Bahne) ja laulajatar Ebba Dunckertin (Maaria Eira) yhteistyötä ja suhdetta. Vaikka kertomus on fiktiivinen, päähenkilö Pacius oli tosiolevainen, mutta Ebba Dunckert pääosin kuvitteellinen. Elokuvassa Maaria Eira esittää mm. Paciuksen ja Gioacchino Rossinin ooppera-aarioita.

Ballaadin ensi-ilta oli helmikuussa 1944, ja jo lokakuussa oli uuden elokuvan vuoro: nyt Maaria Eira näytteli taidemaalari Ilona Heliä komediassa Miesmalli (SF). Hän sai laulaa kevyempää musiikkia kuin Ballaadissa. Finlandia-katsaukseen 27 (1944) on ikuistunut Ballaadin kuvausta SF:n studiossa. Paikalla ovat mm. ohjaaja Toivo Särkkä sekä näyttelijät Maaria Eira, Toini Vartiainen ja Ekke Hämäläinen.

Maaria Eirasta oli tullut suomalaisen elokuvan tähti, ja niinpä hän pääsi Elokuvan aarreaitta -kirjassa (1945) Regina Linnanheimon ja Tauno Palon rinnalle tähtiparaatiin. Suurelle elokuvayleisölle suunnatussa kirjassa hehkutetaan, että Maaria Eiran harvinaislaatuisen kirkas ääni ja tummat silmät – – herättivät yleistä ihastusta.

Seuraava, Jack Witikan ohjaama elokuva Mä oksalla ylimmällä (1954; SF) kertoo Kesäpäivä Kangasalla -laulun säveltäjä Gabriel Linsénin (Martti Katajisto) ja laulajatar Maria Sawinan (Maaria Eira) rakkaustarinan. Elokuvassa Maaria Eira esittää useita ooppera-aarioita ja Linsénin säveltämiä lauluja.

Suomi-Filmi oli vuonna 1951 tuottanut Hannu Lemisen ohjaaman elokuvan Kesäillan valssi, joka perustui Oskar Merikannon lauluihin. Pääosissa olivat Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager. Elokuvan jatko-osaan Onnelliset (1954), jonka senkin ohjasi Hannu Leminen, päärooliin laulajatar Delia Rosatiksi kiinnitettiin Maaria Eira.

Elokuvassa nuorta avioparia Annina ja Lauria esittävät Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager. Delia houkuttelee Laurin säestäjäkseen, ja sittemmin heidän välilleen syntyy suhde, jota vielä hämmentää Laurin lankomies, ”paha poika” Karl-Erik (Ekke Hämäläinen). Onnellisissa Maaria Eira sai laulaakseen muutamia ooppera-aarioita ja Oskar Merikannon lauluja.

Sittemmin Maaria Eira keskittyi ulkomaisiin esiintymisiin ja oopperoiden ohjaamiseen. Vuonna 1964 valmistui Filmiyhtymän tuottama lyhytelokuva Suomalaisia maailman turuilla – Maaria Eira. Maaria Eira kuoli 74-vuotiaana 1999 Roomassa sydänkohtaukseen.


Kalevi Koukkunen
8.10.2014



Kirjallisuutta

Hannu-Ilari Lampela: Suomalainen ooppera. Porvoo – Helsinki – Juva: 1997, 401, 402, 436, 512 ja 599.

Linssi (koonnut): Elokuvan aarreaitta. Kirja suurelle elokuvayleisölle. Helsinki: Sanaseppo Oy 1945, 38–39.

Maaria Eira. Nekrologi (Auli Räsänen). Helsingin Sanomat 20.6.1999.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.