Hilja - maitotyttö
Hilja maitotyttö (rinnakkaisnimi)
Hilja, maitotyttö (televisioesityksessä käytetty nimi)
Hilja - mjölkflickan (ruotsinkielinen nimi)
The Milkmaid (levitysnimi Yhdysvalloissa)
Liebe einer Sommernacht (saksankielinen nimi (Saksan liittotasavalta))
Liefde einer zomernacht (hollanninkielinen levitysnimi)
Molotshnitsa Hilja (venäjänkielinen nimi)
Hilja la belle laitière (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Hilja - maitotyttö
Toivo Särkän ohjaama Hilja - maitotyttö (1953) pohjautuu Johannes Linnankosken samannimiseen novelliin. Maalaismaisemaan sijoittuva eroottisesti latautunut melodraama kertoo nuoresta ja kauniista Hiljasta (Anneli Sauli), jota tilan despoottinen isäntärenki Kalevi (Tauno Palo) ei voi vastustaa. Maitoa kuljettaessaan Hilja kohtaa tiellä taiteilijanuorukaisen, Yrjön (Saulo Haarla), ja pari rakastuu. Nuorta rakkautta varjostaa kuitenkin Kalevi, joka ei ole valmis luopumaan Hiljasta.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
12 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Juhani Kumpulainen, Lulu Paasipuro, A.L. Saarela, O. Tjäder ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Juhani Kumpulainen, Lulu Paasipuro, A.L. Saarela, O. TjäderHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Juhani Kumpulainen, Lulu Paasipuro, A.L. Saarela
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Juhani Kumpulainen, Lulu Paasipuro, A.L. SaarelaHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1953 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Nykyaikaistaminen on katsottu luvalliseksi teatterissa, miksei siis filmissäkin myös klassillisten aiheiden ollessa kyseessä, mutta se ei kuitenkaan saa tapahtua asiallisen ja psykologisten seikkojen kustannuksella, kuten Hilja - maitotytössä osittain tapahtuu", totesi M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 28.12.1953). Useimmat arvostelijat katsoivat elokuvan tekevän vääryyttä Linnankosken novellille. Alkuperäisteoksen henkeä kaivattiin. Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 1/1954) moitiskeli käsikirjoituksen laatinutta Juha Nevalaista. "Hän on koettanut sovittaa joukkoon Linnankosken tekstiä, mutta tulos ei ole kehuttava [- -]. Kuulostaa melkein parodialta, kun Hilja niissä huikeissa juomingeissakin alkaa puhella Linnankosken lyriikkaa." Suurin syy epäonnistumisesta vieritettiin kuitenkin tuottaja-ohjaaja Toivo Särkän harteille. Akar (Aarno Karhilo, Ylioppilaslehti 8.1.1954) kirjoitti: "[- -] ohjaaja ei missään kohdassa tavoita aitoutta, ei luonnonmukaista eikä taiteellista virettä, ei tunnelmaa, ei luontevaa filmillistä esitystapaa." Mutta löytyi kriitikoiden joukosta myös Särkän panoksesta ilahtuneita. Muun muassa I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 31.12.1953) ja Camera (Kauko Peltola, Satakunnan Kansa 29.12.1953) pitivät ohjausta taitavana. "Elokuvaa vaivaa pitkäveteisyys. On jätetty käyttämättä maalaistalon arkielämän kiitollisia yksityiskohtia. [- -]. Miksi esimerkiksi talon isäntäväkeä ei esitelty ollenkaan? Miksi mukaan otettiin aivan tarpeeton ja vastenmielinen rapukekkeri-ilveily?" kyseli Projektor (Maakansa 29.12.1953). Näyttelijöistä huomion kohteeksi joutui tietysti Anneli Sauli. Hänen kohdallaan puututtiin nimenomaan henkilöohjaukseen. "Suhtautuminen tyttöön ei ole artistinen, ei edes luonnollisen eroottisesti kiinnostunut, vaan mitä ilmeisimmin tirkistelevä, ahmiva, irvokas", arvioi Akar. P. Ta-vin (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 6.1.1954) mielestä nätin tytön olisi voinut reilusti näyttää kokonaan alasti. Sekä Anneli Sauli että Saulo Haarla vaikuttivat kriitikoista vasta tulevilta lupauksilta. O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 30.12.1953) puolestaan pohti Tauno Palon roolia ja suorastaan sääli näyttelijää. "Hän on pelkästään 'paha mies' vailla mitään ihmiskuvauksellista uskottavuutta." O. V-jä luonnehti osaa susihukkamaiseksi ja siten koomiseksi. Elokuvan musiikki oli Harry Bergströmin 50. elokuvatyö. T. P.:n (Tauno Pylkkänen, Uusi Suomi 31.12.1953) mukaan sävelmät tehostavat ennen kaikkea luonnonkuvien tunnelmia. Kuvaaja Kalle Peronkoski sai yleisesti kiitosta. I. L-s totesi: "[- -] Suomen vehmas luonto esitetään raikkaasti, sen suloisuuden ihailuun vajoamatta." G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 28.12.1953) kaipasi nopeita leikkauksia erityisesti loppuosaan. P. Ta-vi moitti rakenteessa ilmeneviä moninkertaisia paluita ja toistoja. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Toivo Särkän ohjaama rokokoo-näytelmä Katarina kaunis leski (1950) oli ammattikriitikoiden ja suuren yleisön taholta otettu penseästi vastaan - sen suosio ei päässyt lähellekään esikuvana ollutta Särkän elokuvaa Katupeilin takana (1949). Tämä kylmäkiskoisuus aiheutti sen, että Särkkä ohjaajana vaikeni kolmen seuraavan vuoden ajan. Vasta kesän 1953 tähtilöytö Anneli Sauli sai hänet uudelleen kiinnostumaan ohjaustyöstä. Särkkä kertoi elokuvan aiheenvalinnasta Suomen Kuvalehdessä: "Idea lähti siitä, että halusin tehdä Laulun tulipunaisesta kukasta, mutta sen oikeudet olivat Ruotsissa. Etsin muita aiheita Linnankoskelta ja löysin tämän Maitotytön." Teema oli saattanut aktualisoitua Särkän mielessä myös ruotsalaisen elokuvan Hän tanssi kesän (1951) rohkeiden alastonkohtausten ansiosta. Aluksi Särkkä kaavaili Hilja - maitotytöstä värielokuvaa, jolloin se olisi ollut ensimmäinen lajiaan Suomessa. Kustannussyistä hankkeesta kuitenkin luovuttiin. Eräs seuraus tuosta suunnitelmasta oli se, että elokuvasta tehtiin kaksi traileria; toinen niistä kuvattiin värillisenä. Elokuvaa myytiin ulkomaille eripituisina versioina, joissa eroottiset kohtaukset korostuivat. Hilja - maitotyttöön sisältyy dokumentinomainen tanssilavakohtaus. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Harry Bergström Orkesteri (off, alkutekstit), 5' 05". 2. Kahden maailmassa / Liebe einer Sommernacht ("Lyö kaislan varteen varoen, aalto hiljainen - -") Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Juha Nevalainen 1) Orkesteri (off), 1' 25". 2) Ami Lovén, laulu, ja orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 5' 30". Levytys: Eero Väre ja Harry Bergströmin yhtye; Finlandia P 178, 18.12.1953. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 8 - Harry Bergströmin SF-musiikkia 1952-1959; Artie Music AMCD 1054, 2019. 3. Hiljaiset mainingit Säv. ja sov. Harry Bergström, sanat levytyksessä Aune Ala-Tuuhonen 1) Es. Lasse Pihlajamaa, harmonikka (playback, harmonikka ja tanssiyhtye), kaksi kertaa, yht. 2' 35". 2) Orkesteri (off), 4' 20". Levytys: Eero Väre ja Harry Bergströmin yhtye; Finlandia P 180, 19.1.1954. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 8 - Harry Bergströmin SF-musiikkia 1952-1959; Artie Music AMCD 1054, 2019. 4. Polkka Säv. ja sov. Harry Bergström Es. Lasse Pihlajamaa, harmonikka (playback, harmonikka ja tanssiyhtye), 1' 00". 5. Jenkka Säv. ja sov. Harry Bergström Es. Lasse Pihlajamaa, harmonikka (playback, harmonikka ja tanssiyhtye), 1' 50". 6. Kun ensi kerran silmäs näin Säv. ja san. trad. Es. Sylva Rossi, laulu, ja Lasse Pihlajamaa, harmonikka (playback / tunnistamaton laulajatar ja yhtye), 1' 45". 7. Lago di Garda Säv. ja sov. Harry Bergström Orkesteri (off, radio), 1' 00". Levytys: Univox-Trio, joht. Harry Bergström; Finlandia P 193, maaliskuu 1954. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 8 - Harry Bergströmin SF-musiikkia 1952-1959; Artie Music AMCD 1054, 2019. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |