Rantasalmen sulttaani
Äventyr i Marocko (ruotsinkielinen nimi)
Adventure in Morocco (englanninkielinen käännösnimi)
Le Sultan de Rantasalmi (ranskankielinen käännösnimi)
Abenteur in Marokko (saksankielinen käännösnimi)
Lipponen (työnimi)
Finna-arvio
Rantasalmen sulttaani
Eddie Stenbergin ohjaamassa farssikomediassa Rantasalmen sulttaani (1953) kauppias Ville Lipponen (Oke Tuuri) saapuu sihteerinsä Esa Pakarisen (Esa Pakarinen) kanssa Malagaan tapaamaan Outsideria (Aarne Haapakoski) arvokkaan perinnön merkeissä. Pakarinen ihastuu espanjalaiskaunotar Carmeniin (Assi Nortia), joka liittyy kaksikon seuraan matkalle Marokkoon. Joukon perään lähtee myös Carmenin aviomies, härkätaistelija Juan Manzano (Kauko Käyhkö).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Paul Budsko, Leena Grönroos, Kullervo Kalske, Kirsti Ortola, Veli Palonen, Veijo Pasanen, Maire Ryytty, S. Haarla, A. Juntto, A. Kymäläinen, L. Lehtonen, P.H. Lehtonen, V. Parkankangas, P. Vanhanen ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Paul Budsko, Leena Grönroos, Kullervo Kalske, Kirsti Ortola, Veli Palonen, Veijo Pasanen, Maire Ryytty, S. Haarla, A. Juntto, A. Kymäläinen, L. Lehtonen, P.H. Lehtonen, V. Parkankangas, P. VanhanenHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Toukokuu - kesäkuu 1952 (Espanja, Marokko), syksy 1952 (studio) |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Kritiikki ei säästellyt sanoja etenkään ohjaajan kohdalla. "Ohjaaja Eddie Stenberg, jolla on tunnetusti alhainen käsitys Suomen elokuvayleisön mausta ja 'vaatimuksista', todisti tällä filmillä kykenemättömyytensä kasata kokoon vaatimattomintakaan filmitarinaa", Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 4.1.1953) huomautti. Ja Valma Kivitie kirjoitti Elokuva-Aittaan (2/1953): "Tämä oli Eddie Stenbergin toinen tulemus ja huhu kertoo: myös viimeinen. Siihen sanovat päättyvän Eddie Stenbergin elokuvaohjaajan tien, hänen, jonka piti uudistaa koko suomalainen elokuva." J. D. (Jörn Donner, Vapaa Sana 4.1.1953) oli yksi ohjaajan ankarimmista arvostelijoista: "Eddie Stenberg on nähtävästi Suomen avuttomin elokuvaohjaaja, koska hän ei edes ole perillä seuraavista pikkuseikoista: näyttelijän ohjaaminen, elokuvan rytmi (leikkaus), joukkokohtauksien ohjaaminen. Komediaohjaajalle on tärkeätä että hän myös tietää, mikä on koomillista, mikä tragiikkaa tai törkeyttä." "Filmausryhmä lähti [- -] tekemään suomalaista elokuvaa tyhjän käsikirjoituksen perusteella. Nimi 'Outsider' onkin sitten mahdollisimman tehokkaasti - ja mahdollisimman typerästi - otettu mukaan jopa elokuvan aiheeseen, jos nyt aiheesta tässä yhteydessä voidaan edes puhua", kirjoitti J. M. (Jukka Martinkari, Turun Sanomat 19.1.1953). Myös I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 4.1.1953) teki samanlaisia huomioita: "[- -] Outsider mainostaa itseään ja tuotteitaan kuin tämä olisi hänen viimeinen tilaisuutensa." Sekä käsikirjoituksen että ohjauksen havaittiin vielä heikkenevän loppua kohden. "On paljon vaikeampi lopettaa kuin aloittaa elokuva [- -]", totesi J. H. (Jaakko Hurme, Uusi Suomi 11.1.1953). Valma Kivitie oli samaa mieltä: "Nyt meni loppupuoli vallan piirileikiksi." Arvostelijat löysivät harvoja valopilkkuja elokuvan esiintyjien joukosta. "Man har ibland roligt under farsens förvirrande hopp, var gång Esa Pakarinen är med i bilden. Han är en farsaktör med ett obetalbart vitsigt guttaperka-ansikte", mainittiin Hufvudstadsbladetissa (4.1.1953). J. M. puolestaan tuumi Esa Pakarisesta: "Hyvän käsikirjoituksen ja hyvän ohjaajan valvonnassa hänestä saataisiin kansainvälisetkin mitat täyttävä koomikko." "Tanssien suunnittelijalle Aira Säilälle lienee annettu nimenomaiseksi ohjeeksi panna paljon lanteitten keinutusta tansseihin. Rita Hayworthin täällä äsken nähtyä olkapäittenpyöritystä yrittää tyttö kuin tyttö Assi Nortian väkinäistä yritystä myöten", selvitti I. L-s. "Assi Nortiassa meillä olisi elokuvakaunotar, mutta on muistettava, että kaunottarenkin pitää osata näytellä jotain muutakin kuin itseänsä (Paitsi jos hän on niin uhkea 'pommi' kuin Silvano Mangano)", totesi J. M. "Ainoa, joka tässä filmissä on tehnyt kohtalaisen tunnollista työtä, on kuvaaja Marius Raichi [- -]", arvioi Martti Savo. Mutta hänenkin suorituksestaan löysi J. D. huomautettavaa: "Marius Raichin kuvissa on joskus määrätty kompositio, jonkinlainen tunnelma, useimmiten nekin kuuluvat tunnettuun kotimaiseen ylikuormitettuun ja epäselvään kuvatyyliin." - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Elokuvaa Rantasalmen sulttaani (1953) lähdettiin kuvaamaan Espanjaan ja Marokkoon suurin odotuksin. Koskaan aikaisemmin ei suomalainen näytelmäelokuvan kuvausryhmä ollut matkannut Tallinnaa tai Tukholmaa pidemmälle. Tarkoituksena oli tehdä kaksi pitkää elokuvaa ja useita lyhytkuvia sekä tuottaa ohjelmia myös radioon. Matkalle lähdettiin ilman käsikirjoitusta, kuvauslupia ja ottamatta selvää tullimuodollisuuksista. Huono suunnittelu johti siihen, että suurin osa Marokkoon kaavailluista kohtauksista jouduttiin kuvaamaan SF:n studiolavasteissa retkikunnan palattua kotimaahan kahden kuukauden kuluttua vähin äänin ja niukoin tuloksin. Torsoksi jääneen Rantasalmen sulttaanin lisäksi saatiin aikaan yksi lyhytelokuva Matkalla Marokkoon 1. Espanjassa ja Marokossa äänitykset tehtiin SF:n ensimmäisellä magnetofonilla, joka hankittiin matkalla suoraan tehtaalta Saksan liittotasavallasta. 100-prosenttisten kohtausten lisäksi laitteistolla taltioitiin kuulokuvia Yleisradiossa esitettäväksi. Eräänä reportaasikohteena mainitaan käynti malagalaisessa bordellissa. Lopullisen käsikirjoituksen laati aiempien kuvausmerkintöjen pohjalta sisäkuvausvaiheessa Olavi Karu. Elokuvassa on useita autenttisia laulu- ja tanssikohtauksia sekä dokumenttikuvia härkätaistelusta. Kirjailija Aarne Haapakoski - nimimerkki Outsider - on matkakirjassaan Filmausmatka maurien maahan (1953) kuvaillut retken tapahtumia ja kommelluksia. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Kylymässä mualimassa Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen, laulu (playback), 3' 05". Levytys: Esa Pakarinen ja Pirteät Pelimannit; Rytmi R-6161, 20.10.1952. 2. Pukki kaalimaan vartijana Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen, laulu (playback), 1' 16". 3. Toreadorin aaria oopperasta Carmen Säv. Georges Bizet Es. Esa Pakarinen, hyräily (100 %), 0' 15". 4. Kutitusralli Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Oke Tuuri ja Esa Pakarinen, laulu (playback), 0' 44". 5. Kompromissi Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen ja "haareminaiset", laulu (playback), 0' 26". 6. Andalucia Säv. Ernesto Lecuona, san. tuntematon 1) Es. Börje Lampenius ja Rita Elmgren, laulu (playback) 2) Es. Esa Pakarinen, laulu (100 %), yht. 3' 25". 7. Flottarkärlek / "Siestalaulu" ("Jotta siestasta on hyötyä, niin minä huomaan sen - -") Säv. H. Lindh, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen ja Assi Nortia, laulu (playback), 0' 30". Huomautuksia: Pasodoble (säv. Toivo Kärki) toistuvasti teemana taustan yhteydessä. Olé toreda (säv. F. Lopez), La vie en rose (säv. Louiguy), Street in Algeries (säv. J. Ansell) ovat teemana taustan yhteydessä. The Caravan (säv. J. Bayer), Regimentmarsch (säv. J. Matys - M. Meissner) ovat teemana taustan yhteydessä, Afrikka-jakso. Espanjalais- ja mustalaismusiikkia, esitykset kaduilla ja toreilla. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |