Kamreeri Esa Karnala ja hänen aikuiset lapsensa Tauno, Tellervo ja Mirja saattavat perheen äidin, Leenan asemalle: hän on lähdössä hoitamaan terveyttään maalle. Työpaikallaan kamreeri vastaanottaa viraston uuden kirjeenvaihtajan, neiti Kirsti Lumion, jonka hän pyytää kanssaan ylitöihin. Kun työt muutamien päivien kuluttua ovat kunnossa, kamreeri ja Kirsti päätyvät iltateelle tytön asunnolle. Kirstin seurassa kamreeri tuntee itsensä jälleen nuoreksi. Illan päätteeksi hän suutelee Kirstiä kiihkeästi ja tuo aamulla kukkia tämän työpöydälle. He ryhtyvät tapaamaan toisiaan joka ilta tanssiravintoloissa; kamreerin kotona nämä "ylityöt" piankin herättävät isoäidin ja lasten huomion. Lisäksi Tellervo ja hänen sulhasensa ja pianonsoitonopettajansa Pauli sattuvat näkemään Esan ja Kirstin yhdessä.

Leena puolestaan tutustuu parantolassa vanhapoikatuomari Halttuseen, joka on hoitamassa sydänvikaansa. He viihtyvät hyvin yhdessä, ja kohta Leena tuntee vointinsa niin hyväksi että palaa kotiin suunniteltua aikaisemmin. Samana iltana Esa tunnustaa Kirstille rakkautensa ja tuo tytön kotiinsa esitelläkseen tämän perheelleen ja selittääkseen tilanteen. Isoäiti ja Tellervo ovat avaimenreiästä nähneet Esan vieraan naisen seurassa; kun Leena kiirehtii tervehtimään miestään, hän perääntyy kauhuissaaan. Esa esittelee Kirstin, mutta ei pääse pitemmälle, ennen kuin Kirsti tekee selväksi heidän suhteensa. Esa kertoo Leenalle, ettei enää rakasta tätä. Vaimo kieltäytyy kuuntelemasta selityksiä, mies muuttaa matkustajakotiin asumaan.

Mirja käy tapaamassa isäänsä virastossa, kertoo haluavansa hänet takaisin kotiin ja päätyy yhteenottoon Kirstin kanssa. Kamreerin työesteiden takia Kirsti viettää iltaa yksin, kunnes kohtaa ravintolassa ystävänsä prokuristi Mäkisen ja tämän seuratoverin, Taunon. Kirsti jää kahden kesken Taunon kanssa, joka tarjoaa hänelle päivällisen, saattaa hänet kotiin ja on keskellä rakkaudentunnustusta, kun Esa tulee sisään. Tauno yrittää keventää isänsä järkytystä ja välienselvittelyn kireyttä: "Ole hellä naiselle, jota me molemmat rakastamme", hän sanoo lopuksi.

Kotonaan pistäytyessään Esa näkee porraskäytävässä tuomari Halttusen, jonka Leena on valinnut hoitamaan avioeroa. Isoäiti kertoo Leenan ja tuomarin tavanneen parantolassa ja antaa ymmärtää, että näillä on suhde. Kamreeri on vimmoissaan tavatessaan tuomarin toimistossa ja alkaa käyttäytyä niin kuin haluaisi Leenan takaisin. "Aiotko vietellä oman vaimosi?", Leena vastaa viileästi miehen lähentymisyrityksiin, mutta jäätyään kahden kesken tuomarin kanssa hän sanoo haluavansa lykätä eroa.

Esan ja Kirstin yhteiselämä ei ota sujuakseen. Mies on kärttyisä ja toinen loukkaantunut huomaavaisuuden puutteesta. Kohta Kirsti ilmestyy pyytämään kamreerilta työtodistusta, sillä Mäkisen kautta hänelle on järjestymässä työpaikka pankissa. Esa ei yritä estellä Kirstin lähtöä. Yksinäinen mies viettää kesälomaansa kaupungissa ja kaipaa perhettään. Eräänä iltana hän hiipii kotiinsa; Tauno yllättää hänet ja he alkavat puhua tilanteesta. Leena kuulee heidän keskustelunsa ja hymyilee kyyneleet silmissä miehen tilitykselle. Kahden kesken Leena pyytää miestä muuttamaan takaisin kotiin ja unohtamaan kaiken. "Minä annan sinulle anteeksi, en ole pikkumainen", sanoo Esa.

Aamulla Tellervo löytää naulakosta isänsä hatun ja ilmoittaa Paulille, jonka hän on torjunut luotaan, että hänen soittohalunsa on palannut. Isoäiti ja Tellervo tirkistelevät makuuhuoneen avaimenreiästä ja näkevät tohveliparin vierekkäin. Kahvipöydässä vallitsee juhlatunnelma: "Onni on palannut tähän perheeseen. Elämä jatkuu entisellään, yhtä ikävänä", tiivistää isoäiti.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.