Yövartija vain...
Yövartija vain (rinnakkaisnimi)
Bara en nattvakt... (ruotsinkielinen nimi)
Bara en nattvakt (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
Var är min dotter? (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Sata tyttöä ja yksi mies (työnimi)
Just a Night Watchman (englanninkielinen käännösnimi)
Un Gardien de nuit seulement... (ranskankielinen käännösnimi)
Nur ein Nachtwächter (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Yövartija vain...
Yrjö Nortan ohjaama melodraama Yövartija vain... (1940) pohjautuu Erik Dahlbergin käsikirjoitukseen. Vanha Virtanen (Aku Korhonen) on tekstiilitehtaan pidetty yövartija ja tyttärensä, abiturientti Ainon (Regina Linnanheimo) yksinhuoltaja. Sydämetön tehtailija Kuusela (Uno Wikström) erottaa Virtasen, joka saa turhaan hakea uutta työpaikkaa. Johtajan poikaan, Veikkoon (Unto Salminen) rakastuneen Ainon katoaminen lakkiaisten jälkeen saa huolista sairastuneen isän epätoivon valtaan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1940 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
SF:n "joulusatu" herätti sekä myötämieltä että kritiikkiä." Yövartija vain on nimeään myöten kuin vanhanaikaisista joululehdistä luettu tarina", määritteli S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 2.12.1940), "jossa äärimmäinen hyvä ja äärimmäinen paha asetetaan vastakkain ja hyvä lopuksi suuren kärsimyksen jälkeen perii kauniin ja liikuttavan voiton. [- -] Muualla kuin sunnuntaikertomuksissa tällaisia ihmisiä ei liene olemassa, mutta kun nyt kerrotaan joulutarinaa, lienee se kerrottava niinkuin lapsille ainakin, toisin sanoen annettava äärimmäisyyksien puhua ja julistaa idealismin sanomaa." "Kaikki olisi hyvin", ajatteli Parras (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 2.12.1940), "ellei tuntuisi siltä, että niin käsikirjoituksen tekijä kuin ohjaajakin ovat ottaneet elokuvan varsinaisen elokuvanäytelmän kannalta. Jos elokuvassa olisi noudatettu koko ajan 'sadun' linjaa ja rakennettu koko juttu sille pohjalle, olisi saavutettu vieläkin parempi tulos. Sillä muuta kuin satua ns. 'elämän tosikertomusten' tapaan ei käsikirjoituksen pohjalla tekemälläkään saa. Juonen kehitys, äärimmäisyyteen saakka korostetut vastakohdat, koko juonirakennelman naivius ja yksityiskohtien liioitteleva, amerikkalaissävyinen sentimentaalisuus [- -] ei voi mitenkään luoda edes osapuilleen uskottavaa vaikutusta. Ehkä on ollut tarkoituksena saada aikaan amerikkalaismakuinen 'suuren yleisön elokuva', mutta tuloksena onkin ollut - kaikeksi onneksi - elokuvattu suomalainen joulusatu. Eikä sellaisena lainkaan hullumpi." Helsingin Sanomien L. S. (Leo Schulgin, Helsingin Sanomat 2.12.1940) koki, että elokuva "sivuaa eräitä yhteiskuntaelämän arkoja kysymyksiä, mutta teknillisesti erinomaisesta käsikirjoituksesta (Erik Dahlberg) huolimatta se ei anna tyydyttävää vastausta niihin". T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 3.12.1940) piti aihetta "liikuttavan kauniina" ja käsikirjoittajan ansiona sitä, että hän "on ajatellut aiheensa puhtaasti filminä ja on hallitsemillaan filmillisillä keinoilla sommitellut siitä näkemyksensä mukaisen elokuvakokonaisuuden". "Alkupuoli on kerrottu koruttoman kauniisti ja myöskin todellakin filmaattisella näkemyksellä", kirjoittaja jatkoi, mutta näki lopun "kuitenkin valahtavan auttamattomasti imelän tosikertomuksen tasolle". "Manuskriptet är sålunda ett originalmanuskript, vilket också märks på filmens rent filmatiska förtjänster, också om regissören Yrjö Norta måste få äran av största delen av dem", jakoi B-s (Greta Brotherus, Svenska Pressen 2.12.1940) kiitosta, ennen kuin jatkoi kritiikillä: "Men filmen lider av ett väsentlig fel [- -]: det är länge sedan man sett en så utsökt samling kolportagefigurer. Antingen är en människa ond och då är hon svart som synden, anser Erik Dahlberg, eller så är hon dygdig och då kan inte den vitaste färg anses för vit för att klä henne. Denna brist är så avgörande, att den bestämmer hela resultatet." Aku Korhosen panoksesta ei syntynyt erimielisyyttä. P. T-vi:n (Paula Talaskivi, Ilta-Sanomat 2.12.1940) mukaan "Yövartija vain on ennen kaikkea Aku Korhosen mestarinäyte, ja itse elokuvan suurimmaksi avuksi jääkin oikeastaan se, että siinä tälle taiteilijalle taas pitkästä aikaa on annettu hänen arvoisensa osa". "Yövartija vain on niitä elokuvia, jotka seisovat tai kaatuvat pääosan esittäjän mukana", koki myös S. S. ja jatkoi: "Erik Dahlberg on omistanut filmiskenarionsa Aku Korhoselle. Hänen yövartija Virtasensa on yksityiskohtia myöten ehyesti ja kauniisti eletty, ja hän se myös pitää huolta siitä, että silloin tällöin pilkahteleva terve, raikas huumori estää elokuvan painumasta yksinomaan sentimentaaliseksi." Näkemys toistui vuoden 1986 televisioesityksen yhteydessä. "Yrjö Nortan ohjaama tummanpuhuva melodraama", kirjoitti Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 18.12.1986), "tehtiin melkein tilaustyönä Aku Korhoselle. Ilman hänen humaania läsnäoloaan tämä kotimainen tusinatyö joutaisi arkistojen hyllyille." Pekka Huolman (Keskisuomalainen 16.12.1986) puolestaan tiivisti arvionsa: "Erittäin vaatimaton mutta tunteellisuudessaan kieltämättä sympaattinen kotimainen melodraama, jonka johtotähtenä loistaa kunniakkaasti Aku Korhonen." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Elokuva perustui Erik Dahlbergin alkuperäiskäsikirjoitukseen, jonka tekijä on omistanut nimiosan esittäjälle Aku Korhoselle. "Olen aina kuulunut Aku Korhosen suuriin ihailijoihin, ja tämän ihailun sponttaanina ilmauksena on Yövartija-elokuva." Aiheessa on muistumia Suomessa 1938 nähtyyn yhdysvaltalaiseen elokuvaan Kultaisen lännen tyttö / The Girl of the Golden West. Käsikirjoitusnimi Sata tyttöä ja yksi mies viittasi toisaalta päivisin tehdassalissa raataviin tyttöihin, toisaalta yhteen mieheen, jonka vastuulla tehtaan turvallisuus öiseen aikaan oli. Käsikirjoitusta on kuvattaessa ja leikkausvaiheessa pitkin matkaa lyhennelty, ja tarinan loppua tiivistetty. Loppukohtaus yli luokkarajojen tapahtuvine sovintoineen heijastaa Suomen kansan rivien tiivistymistä talvisodan tapahtumien jälkeen. Yövartija vain... oli ensimmäinen Erik Dahlbergin viidestä alkuperäiskäsikirjoituksesta - muut olivat Ballaadi ja Erehtyneet sydämet (1944), Rakkautensa uhri (1945) sekä Mä oksalla ylimmällä (kirjoitettu 1945, toteutettu 1954). Elokuvan ensi-ilta oli 1.12.1940 myös Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Yleisömenestys nousi vuoden kärkipäähän. Maksaneita katsojia kertyi vuoden 1945 loppuun mennessä 548 973 henkeä, josta aikuisia 467 276 ja alennuslippulaisia 81 697. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Alkumusiikki" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 25". 2. "Virtanen kopissaan" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 25". 3. "Aamu valkenee" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 35". 4. "Aino sängyssä" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 35". 5. "Herätyskello. Auto" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 35". 6. "Yöportilla varas" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40". 7. Hawaiian War Chant Säv. Prince Leleiohoku, sov. Martti Similä Es. "ravintolaorkesteri" (100 %), 0' 25". 8. La Cumparsita / Tropiikin yö Säv. G.H. Matos Rodriguez, sov. Martti Similä Es. "ravintolaorkesteri" (100 %), 1' 10". 9. Wein, Weib und Gesang / Viini, laulu ja naiset op. 333 Säv. Johann Strauss nuorempi Es. "ravintolaorkesteri" (100 %), 0' 30". 10. "Aino sängyssä. Etsii isäänsä" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 11 . "Virtanen tulee Kuuselan luota" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 10". 12. "Virtanen tulee kotiin" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 15". 13. "Kauppaklubi ulkoa" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 10". 14. "Kuuselan huoneessa" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 15. "Kuusela tulee ulos" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55". 16. "Aino tulee kotiin" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 3' 25". 17. "Virtanen menee pois" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 55". 18. "Virtanen työnhaussa. Lääkäri" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 55". 19. "Ylioppilaat. Aino" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 25". 20. "Virtanen sängyssä. Autoilu. Kohokohta" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 50". 21. Gaudeamus igitur Säv. trad. saksalainen, san. trad. Es. "uudet ylioppilaat", laulu (100 %), 0' 30". 22. "Fox" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 25". 23. Surunpäiviä kokoelmasta Teekkarilauluja ("Ja se tyttö joka rakkautensa kanssa kamppailee - -") Säv. ja san. trad. Es. "uudet ylioppilaat", laulu (100 %), 0' 30". 24. Künstlerleben / Taiteilijaelämää op. 316 Säv. Johann Strauss nuorempi Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40". 25. O, alte Burschenherrlichkeit / Rückblick eines alten Burschen Säv. E. Höfling, san. trad. Es. "uudet ylioppilaat", laulu (100 %), 0' 20". 26. "Yö. Veikko ja Aino. Virtanen. Suutelu" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 40". 27. "Ajankulkukuvat" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 30". 28. "Aino tulee kotiin surullisena" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 29. "Virtanen menee Kuuselan luo" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 15". 30. "Aino lähtee kotoa" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 25". 31. "Virtanen kulkee. Tehtaalla. Rannalla. Aino vedessä. Poistuu" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 4' 45". 32. "Auto-onnettomuus" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 25". 33. "Joulukuusi torilla" Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 25". 34. Stille Nacht, heilige Nacht / Jouluyö, juhlayö Säv. Franz Gruber, san. Joseph Mohr, suom. K.O. Schönemann 1) Naislaulajat (off), 0' 45". 2) Es. Kaisu Leppänen, Sylvi Palo ja "tehtaan tytöt", laulu (100 %), 0' 45". 3) Helsingin Teatteriorkesteri (off, lopputeksti), 0'30". Huomautuksia: "Joulukuusi torilla" (nro 33) rakentuu sävellykseen Jouluyö, juhlayö, mikä on (nro 34:3) myös elokuvan loppumusiikkina. "Ravintolaorkesteri" soittaa fanfaarit esiintyjille (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 15". La Cumparsitan (nro 8) aikana Orvokki Siponen ja Klaus Salin tanssivat, Tonava kaunoisen (nro 9) aikana sekä "ravintolavieraat" että "uudet ylioppilaat", jälkimmäiset myös "Foxin" (nro 22) aikana. - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |