Rovaniemen markkinoilla
Marknad i Rovaniemi (ruotsinkielinen nimi)
At the Rovaniemi Fair (englanninkielinen käännösnimi)
A la foire de Rovaniemi (ranskankielinen käännösnimi)
Jahrmarkt in Rovaniemi (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Rovaniemen markkinoilla
Jorma Nortimon ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama rillumarei-komedia Rovaniemen markkinoilla (1951) pohjautuu Helismaan sanoittamaan ja Toivo Kärjen säveltämään samannimiseen musiikkikappaleeseen. Lentojätkät Severi Suhonen (Esa Pakarinen) ja Julle Iloinen (Jorma Ikävalko) sekä köyhä geologi Roope Kormu (Reino Helismaa) matkaavat pohjoiseen kullankaivuuseen. He kohtaavat häikäilemättömän Rovaniemen Hanskin (Jorma Nortimo), jonka kätyri Ville (Veikko Uusimäki) huijaa miehet ostamaan arvottoman valtauksen. Kaverukset kääntävät kuitenkin huijauksen hyödykseen.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
S |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Veikko Tiitinen, A. W. Söderqvist, V. J. Merivirta, E. Hyytiä, L. M. Vainio, M. Salovaara, A. Nousiainen, K. Puurunen ,
Veikko Tiitinen, A. W. Söderqvist, V. J. Merivirta, E. Hyytiä, L. M. Vainio, M. Salovaara, A. Nousiainen, K. PuurunenHae aiheista |
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Taustamusiikin soittaneet muusikot:<br />Mauno Maunola (kontrabasso), Veikko Tamminen (piano), Matti Viljanen (harmonikka), Ingmar Englund (kitara), Osmo Lindeman (piano), Ilmari Haapalainen (sello), Emil Karppinen (sello), Toivo Salovuori (viulu), Erkki Heinonen (viulu), Pär Erik Förars (viulu, klarinetti), Wille Katz (viulu, klarinetti), Ossi Aalto (lyömäsoittimet), Leo Kähkönen (klarinetti, saksofoni), Erkki Lipponen (pasuuna), U. Niemelä (taustalaulu), Juho Metsälä (viulu), Erik Stenius
Taustamusiikin soittaneet muusikot:<br />Mauno Maunola (kontrabasso), Veikko Tamminen (piano), Matti Viljanen (harmonikka), Ingmar Englund (kitara), Osmo Lindeman (piano), Ilmari Haapalainen (sello), Emil Karppinen (sello), Toivo Salovuori (viulu), Erkki Heinonen (viulu), Pär Erik Förars (viulu, klarinetti), Wille Katz (viulu, klarinetti), Ossi Aalto (lyömäsoittimet), Leo Kähkönen (klarinetti, saksofoni), Erkki Lipponen (pasuuna), U. Niemelä (taustalaulu), Juho Metsälä (viulu), Erik SteniusHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Kesä 1951 |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
Sekä Rovaniemen markkinoilla että sen saamat arvostelut tulivat kuuluisimmiksi kuin miltä ensi-illan aikoihin näytti. Otsikolla "Törky on törkyä" kirjoitti E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 25.11.1951): "Rovaniemen markkinoilla -nimisen elokuvan käsitteleminen ei kuulu elokuva-arvostelijan tehtäviin. Se on siksi selvä diletanttien työ. Korkeintaan on syytä huomauttaa, että jos tämänlaatuista tuotantoa - kulkeehan selvä linja jostakin Köyhästä laulajasta Rovaniemen markkinoihin - jatketaan jonkin aikaa nykyisessäkin laajuudessaan, suomalainen filmitaide ennen pitkää tukehtuu sakeaan rikkaruohostoon." O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 17.10.1951) oli yhtä tyly: "On toivotonta ja sitä paitsi paperin ja painomusteen haaskausta ryhtyä ruotimaan sitä tarkemmin. Elokuvafarssilla on tietysti oikeutuksensa, mutta sen sisällölle ja tekotavalle on toki asetettava edes jonkinlaiset minimivaatimukset. Kun sellaiset puuttuvat, ei filmi enää kuulu elokuva-arvostelun piiriin." Aivan näin yksituumaista ei aikalaiskritiikki kuitenkaan ollut. "Se ei omassa lajissaan lopultakaan ole läheskään hassuimpia tapauksia", katsoi Camera (Kauko Peltola, Satakunnan Kansa 17.10.1951), "varsinkin muutamia Reino Helismaan laulunpätkiä kuuntelee vallan mielellään, ja jo mainitut lippujonot ovat täysin pätevä peruste sille, että tämänlaatuisia filmejä niin runsaasti tehdään." "Elokuvan käsikirjoitus [- -] on näppärä käänteissään", kiitti V. R. (Ville Repo) Uudessa Suomessa (25.11.1951), "ja tarjoaa koko joukon naurua sekä ollessaan huvittava että yrittäessään olla vakava. [- -] Elokuvasta puuttuvat jokseenkin kaikki komiikan hienot vivahteet, mutta karkeita on kyllä runsaasti. Yleisömenestys lienee taattu." "Edellytyksiä olisi ollut aivan täysipainoisenkin elokuvakomedian luomiseen", arveli Hki (Heikki Jylhä, Keskisuomalainen 3.1.1952), "sillä monissa kohdissa ollaan aivan oikeilla jäljillä. Asia on vain jätetty puolitiehen." "Vilket ämne! har man lust att frusta till efter att på nytt ha sett Marknaden i Rovaniemi", intoutui B. P-m (Bengt Pihström, Nya Pressen 22.8.1959): "Ämnet är ju härligt: guldfebern driver tre entusiastiska och litet enkla guldgrävare upp till Lappland där de stöter på skojare, hittar guld, invecklas i falskspel [- -] Härligt - om det vore 'litet' bättre skrivet och gjort... Allvarligt talat finns här material för en prima inhemsk film - hur ofta har man inte hört klagorop om att fängslande miljöer saknas, men här har vi en. [- -] Det positiva i Marknaden i Rovaniemi finns i råmaterialet och åtminstone jag gillar dessutom skarpt den i sammanhanget lämpliga kommenterande titelsången av Toivo Kärki. Musiken har fångat något av den inhemska guldgravar- och skojarstil som filmen borde ha gett kött och blod åt. [- -] Marknaden i Rovaniemi misshushållar med en egenartad inhemsk komisk förmåga, Esa Pakarinen. Hans Severi Suhonen är också nu huvudet högre än de övriga typerna i filmen [- -]." Kun elokuva sittemmin "oli löydetty", arvostelut olivat joko myötämielisiä tai myönteisen ja kielteisen tekijöiden välillä tasapainoilevia. "Rovaniemen markkinoilla [- -] merkitsi jo aiheen käsittelyltään vallankumousta elokuvakomediassamme", kirjoitti Tapani Maskula 1969 (julkaistu myös Lähikuvassa 2/1987). "Sitten tuli Reino Helismaa, joka yhdellä sivalluksella siirsi nämä seurapiirikomediat historiaan. Hänen huumorinsa on imenyt vahvoja vaikutteita klassillisista kansannäytelmistä (Kivi, Lassila, Finne) ja sentimentaalisista balladeista, joiden aineksia hän useimmiten yhdisti koomillisiksi laulunäytelmiksi. [- -] Rovaniemen markkinoilla on arvosteltava nimenomaan Reino Helismaan työnä, pahat kielet kertovat, että ohjaaja Jorma Nortimo oleskeli suurimmaksi osaksi toisella paikkakunnalla kuin missä filmi tehtiin." Markku Tuuli (Katso 17/1982) oli välittävällä kannalla: "Rempseistä musiikkinumeroista ja muutamista mojovista repeilyistä johtuen Rovaniemen markkinoilla ei ole niin huono komedia kuin mitä aikalaiset kriitikot väittivät, mutta toisaalta se ei ole myöskään niin hyvä filmi, kuin mitä Helismaan arvostuksen nousun mukana myöhemmin on joskus koetettu todistaa." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Rovaniemen markkinoilla oli Reino Helismaan ensimmäinen, muttei viimeinen elokuvakäsikirjoitus: seuraavien yhdentoista vuoden aikana niitä kertyi 27 lisää. Samalla tämä "kultakuumetarina" aloitti suomalaisen elokuvan ns. rillumareikauden, jota kesti viisikymmentäluvun puoliväliin saakka. Rovaniemen markkinoilla oli Jorma Nortimon kymmenes elokuvaohjaus, mutta ensimmäinen kuuden vuoden mittaisen tauon jälkeen. Edellisen SF-elokuvansa Perheen musta lammas Nortimo oli tehnyt kymmenen vuotta aikaisemmin. Toivo Kärki kertoi muistelmateoksessaan elokuvan taustasta: "Vihjaisin Särkälle eräänä iltana, että tässä Helsingin lähistöllä työväentalolla esiintyy näppärä iltamataiteilijakolmikko, kannattaisi ehkä mennä katsomaan. Lähdimme suurella mustalla autolla, minä olin mukana, paikalla istuimme kavereitten jännitykseksi eturivillä ohjelman alusta loppuun. Vain Ikävalkon Särkkä oli tavannut aikaisemmin, Jomi halusi kovasti maisterin tuottavan elokuvan Joensuun Elli hänen rallinsa mukaan. [- -] Särkkä näki sinä iltana Helismaan ja Pakarisen ensimmäistä kertaa muttei taatusti viimeistä. Hän värväsi kolmikon siltä istumalta esittämään pääosaa SF:n elokuvassa Rovaniemen markkinoilla, johon Repe teki vielä käsikirjoituksen ja minä musiikin." Esa Pakarinen puolestaan muisteli: "Särkkä istui etupenkissä, katsoi koko ohjelman ja kuunteli vielä tanssimusiikkiakin. Repe ja Jomi esittivät omia juttujaan, minä taas Severi Suhosta ja Impi Umpilampea. Olin ohjelman jälkeen kulisseissa vielä Impin kuteissa kun Särkkä tuli kädestä kiittelemään ja toivottamaan tervetulleeksi koefilmaukseen SF:n halleille. Se oli kaikkien aikojen yllätys." Kirjeessään 17.4.1951 Särkälle Toivo Kärki suositti elokuvan ohjaajaksi joko Edvin Lainetta tai Matti Kassilaa ja Vuotuan Villen osaan Kauko Käyhköä. Särkkä tarjosikin työtä ensin Kassilalle, joka koekuvasi Pakarisen, Ikävalkon ja Helismaan. Vuotuan Villen osaan Särkkä kiinnitti Veikko Uusimäen. Särkkä teki Helismaan käsikirjoitukseen reunahuomautuksia, jotka Nortimo otti huomioon vain osittain. Käsikirjoituksen Aune muutettiin kuvattaessa Mimmi Lötjöseksi, Muhoksen Mimmiksi, jonka osan sai esittääkseen Siiri Angerkoski. Kun Muhoksen Mimmi seuraavana vuonna sai oman nimikkoelokuvansa, Siiri Angerkoski vaihtui Tuija Haloseksi. Edelleen kuvausvaiheessa Rovaniemen markkinoihin lisättiin Kaunis Sylvi, jonka esikuvana oli syksyllä 1949 Suomesta karkoitettu seikkailunhaluinen, 26-vuotias hollantilainen lehtinainen Sylvia Petronella van der Moer, joka kesällä 1949 toimi parin kolmen kuukauden ajan Lemmenjoen kullankaivuuleirin kämppäemännän apulaisena ja lomasijaisena. Maastakarkoituksen syynä oli ennen Lemmenjoelle tuloa tapahtunut asuminen hotelleissa väärällä nimellä ja laskujen maksamatta jättäminen sekä passin vanheneminen. SF yritti hankkia Petronellalle maahantuloluvan, jotta hänet olisi saatu yleisön lisähoukuttimeksi elokuvaan, mutta anomus hylättiin. Tämän jälkeen rooli annettiin Marja Korhoselle. Pentti Unho ehti ottaa vain osan studiokuvista ennen kuin siirtyi Yhden yön hinnan (1952) kuvauksiin. Mai-Brit Heljon etunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Mai-Britt. Rovaniemen markkinoiden yleisömenestys oli erinomainen - yhdessä Kesäillan valssin kanssa vuoden ylivoimaisesti paras. Arvostelijoiden vastaanotto sen sijaan oli nihkeä, mutta Särkkä itse oli sitä mieltä, että Rovaniemen markkinoiden moraalinen sanoma kesti tiukankin eettisen tarkastelun: "Kolme maan matosta opettaa konnille, että keljunpeli ei lopultakaan vedä pidempää tikkua, vaan että kaitselmus ja kohtalo paimentavat yksinkertaista lähimmäistämme Severi Suhosta ja kumppaneita onnelliseen loppuun." Eugen Terttulan arvostelun "Törky on törkyä" Särkkä suurennutti ja kehystytti SF:n koeteatterin seinälle, missä se oli talon oman väen ja kaikkien vieraiden nähtävissä pitkälti toistakymmentä vuotta, aina yhtiön toiminnan päättymiseen saakka. Rovaniemen markkinoiden kantaesitys oli Rovaniemellä Kino Inarissa 11.10.1951 ja tämän "lappilaisten oman elokuvan" Kemin ensi-ilta V. P. K.:n Elokuvissa 20.10.1951. Lapin Kansassa 19.10.1951 julkaistu arvostelu totesi elokuvaa esitetyn Rovaniemellä "täysille katsomoille viikon ajan". Kemissä yleisöä riitti kahdeksaksi illaksi. Elokuun jatko-osa Hei, rillumarei! tehtiin vuonna 1954. Käsikirjoitus oli jälleen Reino Helismaan, joka samalla makseli vanhoja kaunojaan elokuvakriitikoille. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Toivo Kärki Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 35". 2. Severi Suhosen jenkka Säv. Esa Pakarinen, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen, laulu ja harmonikka (playback), kahteen kertaan, yht. 1' 20". Levytys: Esa Pakarinen ja Rallikvartetti; Rytmi R-6117, 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 3. "Mualimass' on kaikki tarpeen" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Jorma Ikävalko, laulu ja Esa Pakarinen, laulu ja harmonikka (playback), 0' 30". 4. Rovaniemen markkinoilla Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Kauko Käyhkö ja mieskvartetti, laulu, sekä viihdeyhtye, joht. Toivo Kärki (off), yhdeksään kertaan, yht. 3' 40". 2) Es. Veikko Uusimäki, laulu (100 %), 0' 10". Levytys: Justeeri, mieskvartetti ja Toivo Kärjen yhtye; Rytmi R-6100, 15.2. 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 5. "Tätä minä pelkäsin" Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Reino Helismaa, laulu (playback, viulu- ja viihdeyhtyesäestys), 0' 30". 6. "Kullankaivajien jenkka" Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Mieslaulajat, mm. Erkki Junkkarinen, laulu, ja harmonikka (off, levysoitin), 0' 40". 7. "Älä pettää anna itseäsi, älä anna huiputtaa - -" Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Erkki Junkkarinen, laulu, ja viihdeorkesteri (off, levysoitin), kahteen kertaan, yht. 0' 35". 2) Es. Jorma Ikävalko, laulu (100 %), 0' 05". 3) Es. Esa Pakarinen, laulu (100 %), 0' 05". 8. Reppu ja reissumies Säv. ja san. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Huilu ja soitinyhtye (off), 1' 55". 2) Es. Reino Helismaa, Jorma Ikävalko ja Esa Pakarinen, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), 1' 20". Levytys: Matti Louhivuori ja Decca-orkesteri; Decca SD-5139,3.8.1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 9. "Turha toivo" Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Siiri Angerkoski, Reino Helismaa, Jorma Ikävalko, Esa Pakarinen ja Veikko Uusimäki, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), 1' 25". 10. "Varma on varmaa" Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Veikko Uusimäki, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), 0' 25". 11. Moukan tuuri Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Esa Pakarinen, laulu ja harmonikka (playback, rytmiryhmän säestys), 0' 45". 2) Es. Esa Pakarinen, laulu (playback, harmonikka ja viihdeyhtyesäestys), 0' 45". Levytys: Justeeri ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki; Rytmi R-6111,7.7. 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 12. Kohtalo kutoo ("Onni kangasta kutoo, kirkkaat on loimet sen - -") Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Erkki Junkkarinen, laulu ja viihdeorkesteri (off), 0' 20". Levytys: Henry Theel ja Decca-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Decca SD-5129, 7.5.1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053, 2018. 13. "Conga" Säv. ja sov. Toivo Kärki Viihdeorkesteri (off, levysoitin), 0' 45". 14. Heilini ja mä / Helinä ja mä Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Jorma Ikävalko ja Esa Pakarinen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 0' 35". Levytys: Jorma Ikävalko ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki; Rytmi R-6115, 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 15. Katuviertä pitkin Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Viihdeorkesteri (off), 0' 15" Levytys: Henry Theel ja Pirteät Pelimannit; Rytmi R-6093, 1950. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 16. "Suru sydämeni täyttää, kaikki pimeältä näyttää - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Eino Ritari, laulu ja kitara (playback, Jorma Ikävalko, laulu ja kitara), 0' 20". 17. Ei auta itku markkinoilla Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Jorma Ikävalko, laulu ja kitara (playback, mieslaulajien ja viihdeyhtyeen säestys) 1' 10". Levytys: Tapio Rautavaara ja Kalevi Nyqvistin yhtye; Philips 340749, 15.6.1966. 18. Kultakuumetta Säv. ja sov. Toivo Kärki Orkesteri (off), 0' 50". Levytys: Erkki Junkkarinen ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Rytmi R-6099, 16.2. 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 19. Tuija, tehtaan tyttö Säv. ja sov. Kari Aava Orkesteri (off), 0' 50". Levytys: Erkki Junkkarinen ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Rytmi R-6112, 2.8. 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 20. Älä selitä Säv. ja sov. Kari Aava (= Toivo Kärki), san. Reino Helismaa Es. Reino Helismaa, laulu ja ravintolayhtye (playback), 1' 10". Levytys: Reino Helismaa ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki; Decca SD-5130, 4.7. 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 21. Onko sulla sellaista Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Jorma Ikävalko, laulu ja kitara, sekä ravintolayhtye (playback), 1' 00". Levytys: Repe ja Eemeli ja Kai Pahlmanin yhtye; Fontana 271 560, 1.2.1963 Jorma Ikävalkon esityksen ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 22. Polka Dziadek / Klarinettipolkka / "Hanuriparodia" Säv. Karol Namyslowski Es. Esa Pakarinen, harmonikka (playback), kahteen kertaan, yht. 0' 50". 23. Silkki-Saara Säv. ja sov. Kari Aava (= Toivo Kärki), san. R. Kouta (= Reino Helismaa) Es. tunnistamaton laulaja ja ravintolayhtye (playback, Erkki Junkkarinen, laulu ja viihdeorkesteri), 2' 40". Levytys: Matti Louhivuori ja Decca-orkesteri; Decca SD-5140, 2.8.1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7. - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 24. "Serenadi sulle, rakkahin - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Veikko Uusimäki, laulu, ja Jorma Nortimo, huuliharppu (playback, huuliharppusäestys), 0' 40". 25. "Herra luulee olevansa napa koko roskan - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Veikko Uusimäki, laulu (playback, harmonikkasäestys), 0' 25". Huomautuksia: Alkumusiikin teemoja ovat Rovaniemen markkinoilla ja Kultakuumetta. Saluuna- tai ravintolayleisö tanssii. Markkinatorilla soi taustalla tivolimusiikkia viihdeorkesteriesityksenä (off). Pohjanhovissa ravintolayhtye soittaa jazzia (off), 1' 25". Elokuvan lopussa mieslaulajat esittävät tunnistamatonta laulua (off), 0' 15". Ravintolayhtye (numerot 20, 21 ja 23) esiintyi elokuvan teon aikaan Pohjanhovissa. Siihen kuuluivat viulisti ja kitaristi/klarinetisti sekä harmonikan-, basson- ja pianonsoittajat. - Toim. Juha Seitajärvi (2023) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta. |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |