Turkasen tenava!
Pysen med ruter i! (ruotsinkielinen nimi)
Tenava (työnimi)
Confounded Brat (englanninkielinen käännösnimi)
Sacré gosse! (ranskankielinen käännösnimi)
Verflixte Göre (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Turkasen tenava!
Turkasen Tenava! (1963) on Aarne Tarkaksen käsikirjoittama ja ohjaama komedia. Arkkitehti Matti Koskinen (Matti Ranin) ottaa työmatkalla kyytiinsä Ritvan (Heidi Krohn) ja tämän pienen pojan (Ari-Pekka). Kun autosta uhkaa loppua bensiini, joutuvat matkalaiset jäämään yöksi matkustajakotiin avioparina esiintyen. Yön aikana Ritva karkaa ja jättää lapsen Matin vastuulle. Matti yrittää selvitä lapsenhoidosta ja pitää asian salassa vaimoltaan Maijalta (Eila Peitsalo).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
3. äidin vauva: Jari-Pekka<br /><br />Tuomari Kuidun konekirjoittajatar: rouva Tulokas ,
3. äidin vauva: Jari-Pekka<br /><br />Tuomari Kuidun konekirjoittajatar: rouva TulokasHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Talvi 1962-1963 - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Aarne Tarkaksen "vauvakomedia" hellytti monet arvostelijat. "Aarne Tarkas on tehnyt perhefilmin, vaatimattoman, parodisen ja melko hauskan", luonnehti E.L. (Erkka Lehtola, Aamulehti 14.4.1963). "Turkasen tenava ei vie maata merelle, mutta se on kuitenkin vailla Tarkaksen aikaisempia vanhahtavia temppuja. Elokuva on tehty asenteitta ja vailla mitään suuria, kohottavia 'taiteellisia' päämääriä. - - Turkasen tenavaa katselee mieluummin kuin Villin Pohjolan kultaa tai Arvottomia (Me). Vaikka elokuvan tapahtumissa on paljon sellaisiakin mahdottomuuksia, jotka eivät enää tahdo sopia farssin tai parodian puitteisiin, on tämä kuitenkin filmi, jonka sävy on miellyttävästi sydämellinen ja humoristinen." "Ennen kuin ruodinta alkaa, on iloisesti yllättyneenä todettava", ilahtui Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 14.4.1963), "että tämä on parasta, vapautuneinta ja maltillisintakin Tarkasta pitkiin aikoihin. Aihelöytö on hauska, sen kehittelyssä on sekä vauhtia että kekseliäisyyttä, mutta kun kaikki on hyvin näin pitkälle, olisi kaikin mokomin suonut, että Tarkas olisi tyytynyt vähempään tai vaatinut itseltään enemmän - riippuen siitä, miltä kannalta asiaa tarkastelee. Turkasen tenava alkaa nimittäin sanoisinko normaalikomediana, kenen tahansa tunnistettavissa olevin henkilöin ja tilantein, ja niin pitkälle kuin se jatkuu tällaisena sen seurassa myös tuntee olonsa kodikkaaksi." "Tarkaksen idea on näet jälleen kerran hyvä", tunnusti myös Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 14.4.1963), "mutta toteutus jälleen monin paikoin tuiki huolimatonta - mm. matkailijakodin vaiheissa. Samoin henkilöohjaus, ja siksi mm. pääosa välillä pääsee tuoksahtamaan turhan touhun pelleilyn linjoille. Mutta itse Turkasen tenava ei onneksi ohjausta ole tarvinnut ja Matti Ranin osaa saada häneltä irti sekä hymyä että ilmeikästä repliikkiä - tosiaan repliikkiä! niin runsaasti, että olisi vain tahtonut Tenavaa seurata vielä paljon enemmänkin. Aikuisten touhua sen sijaan olisi voinut paljon karsia. Johdatuskonttailu mainio sekin!" "Aarne Tarkaksen kevätfarssissa puntit menevät tasoihin", puntaroi Yrjö Kemppi (Ilta-Sanomat 13.4.1963): "Se mikä käsikirjoituksessa on jätetty keskosen asteelle korvautuu kymmenen kuukauden ikäisen Ari-Pekka-vekkulin täysi-ikäisellä suorituksella humppahumppu-tarinan luontevana sopankeittäjänä. Tenava on TV-perintöä ja totta tosiaan niin ilmeikäs, eläväinen ja osaavasti käyttäytyvä, että pystyy katselemaan ja konttaamaan tyhjiin käsikirjoittaja-Tarkasta kohtaan itämään alkaneet arvostelun halut. Enemmänkin Ari-Pekkaa olisi voitu hyväksi käyttää tai antaa hänelle ainakin näyttävämpi osuus turhaa, eikä aina kovinkaan vitsikästä vuoropuhelua karsimalla." Vuoden 1994 tv-esityksen perspektiivistä Arto Pajukallio (Katso 7/1994) kyseli, "ennakoiko Turkasen tenava Hollywoodin myöhempiä beibibuumileffoja", ja Pekka Eronen (Aamulehti 16.2.1994) koki, että Tarkas onnistuu lajissa "ihan yhtä lupsakasti kuin joku Kolme miestä ja babykin". "Turkasen tenava oli kevyt 1960-luvun alun kertakäyttökomedia", linjasi puolestaan Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 16.2.1994). "Tarina, näyttelijätyö, tilannekomiikka ja kuvailmaisu ennakoivat television perhesarjojen tuloa. Tarkas oli kirjoittanut joutuisasti kulkevan ja poimuilevan juonen. Komediallinen viritys kestää, uhkaavat sisällölliset karikot selvitetään ohjauksen ammattitaidolla ja näyttelijöiden empatialla." - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Turkasen tenava! perustui Aarne Tarkaksen alkuperäiskäsikirjoitukseen. Kuvaukset ehdittiin käynnistää ja saada lähes loppuun ennen vuoden 1963 alussa puhjennutta näyttelijälakkoa, joten lakkosaarto ei koskenut tätä elokuvaa. Turkasen tenava! jäi SF:n viimeiseksi näyttelijäliiton jäsenten voimin toteutetuksi elokuvaksi. Turkasen tenavan! nimiosassa nähtiin tammikuussa 1962 syntynyt Ari-Pekka Neuvonen, joka oli jo ehtinyt saada sekä kuuluisuutta että esiintymistottumusta tohtori Kalle Österlundin juontamassa tv-ohjelmassa Kotilääkäri. Eila Peitsalon edellisestä elokuvasta Lain mukaan oli ehtinyt kulua jo seitsemän vuotta, Heidi Krohnin edellisestä elokuvasta Paksunahka viisi vuotta. Kauko Helovirran roolinimenä käsikirjoituksessa on Erkki Kuitunen, elokuvassa Erkki Kuitu. Roolihenkilöiden joukossa ovat myös samat pikkukonnat Arska (Leo Jokela) ja Ville (Risto Mäkelä), jotka oli nähty jo Tarkaksen elokuvissa Opettajatar seikkailee (1960) sekä Oksat pois... (1961). Elokuvasta tehtiin oman trailerin lisäksi myös "Jengi"-elokuvan (1963) kanssa yhteinen tv-mainos. "Jengin" takia mainos luokiteltiin kielletyksi alle 16-vuotiailta, ja se saatiin esittää kuvaruudussa vasta klo 21.30:n jälkeen. Turkasen tenavan! yleisömenestys jäi vuoden keskitasoa selvästi heikommaksi. Jyväskylässä se nähtiin vasta lokakuussa 1963. Elokuva myytiin Saksan liittotasavaltaan. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Heilani kotiin Säv. ja san. trad. Es. Matti Ranin, laulu (100 %), ja viulu- ja harmonikka (off, autoradio), 0' 20". Levytykset: Ture Ara, säest. Mikko von Deringer, piano; His Master's Voice X-3156, 15.5.1929. Wolde Jussila, viulu, jousiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Triola NE-236, 1960. Huomautuksia: Ravintolakohtauksessa kuullaan tangoa (off), 0' 45", sekä "Paavon ja Eevan teeman" melodia elokuvasta "Jengi" (off), 0'55". Autoradiossa soi jazz (off, sähköurut ja lautaset), 0' 35". - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|