Autuas eversti
Salig översten (ruotsinkielinen nimi)
The Blessed Colonel (englanninkielinen käännösnimi)
Le Colonel bienheureux (ranskankielinen käännösnimi)
Der Selige Oberst (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Autuas eversti
Autuas eversti (1958) on William Markuksen ohjaama ja yhdessä kuvaaja Pentti Unhon kanssa käsikirjoittama komediaelokuva. Perheen kuolleeksi luulema eversti Carolus Rutger von Haestman (Pentti Siimes) herää kuolinvuoteeltaan ja lähtee etsimään nuoruudenrakkauttaan Amelieta (Hillevi Lagerstam). Lapset ja lapsenlapset puolestaan lähtevät etsimään karanneita rakastavaisia. Lopulta hautajaiset vaihtuvat häihin ja häämatkaan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Syyskesä 1956 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Chorellin ja Markuksen Autuas eversti on humoristiseen ja tunnelmalliseen tapaan laadittu elokuva, jollaiset nykyisin ovat meillä melkoisia harvinaisuuksia", kirjoitti Leo Nordberg (Uusi Suomi 7.9.1958). Hän jatkoi: "Tärkeimmän panoksen elokuvan onnistumiselle antaa Pentti Siimeksen loistava suoritus iäkkään aateliseverstin roolissa. Poissa on nyt Siimeksestä joillakin aikaisemmilla kerroilla vaivannut maneerisuus, ja maskeeraajakin on tehnyt työnsä paremmin kuin hänen edellisissä irtotukka-, parta- ja viiksiosissaan." Inkeri Lius (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 7.9.1958) ja nimimerkki K. S. (Kalevi Salomaa, Lahti 9.9.1958) pitivät Autuasta everstiä tyylillisesti Nukkekauppias ja kaunis Lilith -elokuvan (1955) kaltaisena, tosin kesympänä ja mielenkiinnottomampana. K. S:n mukaan Autuaan everstin "huumori on sikäli uutta, että se perustuu epäsovinnaisten elämänilon ja kalmantunnelmien rinnakkaisasetteluun, hieman englantilaiseen tapaan". V. M. (Päivän Sanomat 7.9.1958) arvosteli elokuvaa tyylillisistä kömmähdyksistä: "Tähtäimessä on kaikesta päättäen ollut englantilaisittain hirtehinen parodia - ainakin miljöö ja tyyppivalikoima olisivat antaneet siihen oivat edellytykset - mutta taito on loppunut kesken. Kokonaistulosta ei suinkaan ole omiansa parantamaan se, että esitys hyppelehtii tyylimuodosta toiseen olematta lopulta sitä tai tätä." Se, että William Markus ei onnistunut pyrkimyksissään luoda uudentyyppistä komediaa, johtui Leo Stålhammarin (Maakansa 10.9.1958) mukaan käsikirjoituksen puutteista: "Valentin Chorellin rakennustarpeet eivät riitä tällaiseen yritykseen, sillä monista varsin nokkelista yksityiskohdista huolimatta laimenee juttu vähän väliä. Toisaalta ohjaaja olisi voinut käyttää vapaammin materiaaliaan ja ennen kaikkea lisätä vauhtia [- -]." Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 18/1958) kritikoi myös Autuaan everstin dialogia: "Repliikeissä oli aika lailla svetisismin tuntua kääntäjän jäljiltä. Kumma etteivät näyttelijät huomauta tai kaikessa hiljaisuudessa korjaa itse tuollaisia kauneusvirheitä, jotka suomalaisen kuulijakunnan korva kyllä havaitsee." Paula Talaskivikään (Helsingin Sanomat 7.9.1958) ei löytänyt elokuvasta paljon kiitoksen arvoista; "Muutamalle vaiheelle ehkä hymähtää. Samoin eräille Pentti Siimeksen ja Hillevi Lagerstamin leikkisille 'ikämäisyyksille' sekä nuoruudenlemmelle. Mutta eniten jää ihmettelemään, miksi SF:ssä tämä sarja tappioittavaa Chorellia filmattiin. Sääli!" Inkeri Lius näki asian hieman valoisammin: "Chorellin ja Markuksen yritystä ei voi tuomita, sillä eihän meillä ole perinnettä, joka auttaisi tällaisen äärimmilleen viedyn viisastelevan komedian syntymistä." - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Walentin Chorellin ideoimista ja William Markuksen ohjaamista elokuvista epäonnekkain oli syyskesällä 1956 kuvattu Autuas eversti (1958). Muiden Chorell - Markus -töiden tavoin myös tämä elokuva sai valmistuttuaan odottaa ensi-iltaansa pitkään. Yksikään aiemmista kolmesta jo valmistuneesta Markuksen Chorell-elokuvista Rakas varkaani (1957), Miriam (1957), Lumisten metsien tyttö (1960) - ei ollut päässyt ensi-iltaansa kun tätä neljättä jo tehtiin. Elokuvatarkastamoon Autuas eversti toimitettiin vasta 1.7.1958 ja se kiellettiin ensimmäisessä katselussa kokonaan, koska puheenjohtaja Arvo Paasivuoren tarkastushakemuslomakkeeseen tekemän merkinnän mukaan "ruumisarkun kanssa pelehtiminen menee mauttomuudessaan sietämättömiin!". Sen jälkeen kun tuottaja oli leikannut 7 minuuttia alkajaankin varsin lyhyttä elokuvaa, se uusintatarkastuksessa 15.7.1958 sai esitysluvan, vieläpä lapsille sallittuna. Näin radikaali lyhennys on aiheuttanut juonessa hyppäyksen everstin henkiinheräämisjakson yhteydessä. Poissa on mm. pitkähkö käsikirjoitukseen merkitty fantasiajakso, "Amelien ja kuoleman kohtauspaikka", jossa kuolema tavoittelee sairasta everstiä samaan aikaan kun toisaalta Amelie vetää häntä puoleensa; eversti torjuu kuoleman, komentaa sen ottamaan asennon: kuolema poistuu nolona ja eversti lähtee Amelien kanssa tanssien elämään. Alkutekstit ilmoittavat elokuvan perustuvan Walentin Chorellin tarinaan. Käsikirjoituksen tekijöitä ei mainita - he olivat William Markus ja kuvaaja Pentti Unho. Elokuvan nimeen sisältyy käännösvirhe: taipumaton adjektiivi "salig" ei tarkoita autuasta, vaan edesmennyttä, vainajaa. Päähenkilön roolinimi Carolus Rutger von Haestman viittaa selvästi ratsuväkeen; sotainen on myös everstin nuoruudenrakastetun sukunimi Silfversvärd, "hopeamiekka". Eräänlaista sisäpiirin huumoria lienee siinä, että everstin toisen vävypojan etunimi on Marcus: se on myös ohjaajan sukunimen virallinen kirjoitusmuoto. Alkuteksteissä on kaksi kirjoitusvirhettä: Martti Romppasen sukunimi esiintyy muodossa Romppainen ja Elmer Lahden etunimi muodossa Elmeri. Vaikeudet elokuvatarkastamon kanssa aiheuttivat sen, että heinäkuun alkuun 1958 tarkoitettu ensi-ilta siirtyi kahdella kuukaudella. Menestys oli Kahden ladun poikki -elokuvan ohella vuoden kehnoin. Suurista kaupungeista Kuopiossa Autuasta everstiä ei esitetty lainkaan. Televisiossa Autuas eversti nähtiin vasta vuonna 1993. Se oli jo sijoitettu TV-1:n ohjelmakaavioon 24.2.1987, mutta poistettiin vaalikaranteenisäännösten nojalla viime hetkellä, kun havaittiin että elokuvan toisen naispääosan esittäjä Anneli Sauli oli Demokraattisen Vaihtoehdon (Deva) ehdokkaana Pohjois-Karjalan vaalipiirissä maaliskuun 1987 eduskuntavaaleissa. Autuaan everstin tilalla nähtiin Erkko Kivikosken Käyntikorttini... (1964). - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Valssi Säv. Heikki Aaltoila Viihdeorkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 5' 25". 2. Nykyajan nainen Säv. Georg Malmsten, san. H. Stiifen Es. "sotilaat" (playback, mieslaulajat), 0' 30". Levytys: Georg Malmsten ja orkesteri; Parlophon B.36004, 1929. Huomautuksia: Elokuvan alussa on viihdeorkesteriesityksenä sikermä, jonka teemoina ovat mm. Kansalaislaulu / Olet maamme armahin Suomenmaa, säv. trad., sekä useaan kertaan Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa, säv. trad. Tanssiaiskohtauksessa soittaa "Sevilla Boys" -niminen 8-miehinen tanssiorkesteri jive-mukaelman, 2' 40". - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |