Tanssi yli hautojen
Dansen över gravarna (ruotsinkielinen nimi)
Dansen över gravarna (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Dance Over the Graves (englanninkielinen käännösnimi)
La Danse sur les tombeaux (ranskankielinen käännösnimi)
Tanz über Gräber (saksankielinen käännösnimi)
Keisari rakastuu (työnimi)
Finna rating
Tanssi yli hautojen
Toivo Särkän ohjaama historiallinen draama Tanssi yli hautojen (1950) perustuu Mika Waltarin samannimiseen romaaniin. Venäjän keisari Aleksanteri I (Leif Wager) ja maaherran tytär Ulla Möllersvärd (Eila Peitsalo) kohtaavat Suomen sodan jälkimainingeissa Porvoon valtiopäivillä 1809. Keisarin ihastus kauniiseen mutta kapinalliseen Ullaan miellyttää tämän vanhempia (Ossi Korhonen ja Siiri Angerkoski) ja siitä pyrkivät hyötymään myös suomalaismieliset ylioppilaat, joukossaan Ullaan ihastunut maaherran sihteeri Antti (Mauri Jaakkola).
Saved in:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Age Limit | ||||||||||||||
7 |
||||||||||||||
Actors | ||||||||||||||
Uncredited actors
Assistants
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />V. Ahonen, C.-E. Andrew, Helena Bondsdorff, Unto Bremer, J.H. Eerhart, Hilja Eerikäinen, Ritva Eirto, Eila Granberg, Kirsti Hakala, Anja Halme, V. Hanjanen, T. Heikkilä, Olavi Ikonen, Liisa Joki, I. Jokinen, T. Kauppinen, Saimi Korhonen, Jaakko Kuutola, Juho Käyhkö, M. Lahtinen, Taka Laisinto, K. Leander, Tom Leander, K.A. Lehtonen, Frans Lindström, Eva Möller, Leo Naukkarinen, Greta Nieminen, M. Oksanen, P. Olkkonen, Otto Raikko, Einar Relander, G. Salokangas, Armas Seteri, Kalervo Tähti, Olavi Törne, Tanja Vuorela, Ahti Yrjölä ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />V. Ahonen, C.-E. Andrew, Helena Bondsdorff, Unto Bremer, J.H. Eerhart, Hilja Eerikäinen, Ritva Eirto, Eila Granberg, Kirsti Hakala, Anja Halme, V. Hanjanen, T. Heikkilä, Olavi Ikonen, Liisa Joki, I. Jokinen, T. Kauppinen, Saimi Korhonen, Jaakko Kuutola, Juho Käyhkö, M. Lahtinen, Taka Laisinto, K. Leander, Tom Leander, K.A. Lehtonen, Frans Lindström, Eva Möller, Leo Naukkarinen, Greta Nieminen, M. Oksanen, P. Olkkonen, Otto Raikko, Einar Relander, G. Salokangas, Armas Seteri, Kalervo Tähti, Olavi Törne, Tanja Vuorela, Ahti YrjöläSearch as topic |
||||||||||||||
Contributors | ||||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />V. Ahonen, C.-E. Andrew, Helena Bondsdorff, Unto Bremer, J.H. Eerhart, Hilja Eerikäinen, Ritva Eirto, Eila Granberg, Kirsti Hakala, Anja Halme, V. Hanjanen, T. Heikkilä, Olavi Ikonen, Liisa Joki, I. Jokinen, T. Kauppinen, Saimi Korhonen, Jaakko Kuutola, M. Lahtinen, Taka Laisinto, K. Leander, Tom Leander, K.A. Lehtonen, Frans Lindström, Eva Möller, Leo Naukkarinen, Greta Nieminen, M. Oksanen, P. Olkkonen, Otto Raikko, Einar Relander, G. Salokangas, Armas Seteri, Kalervo Tähti, Tanja Vuorela, Ahti Yrjölä
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />V. Ahonen, C.-E. Andrew, Helena Bondsdorff, Unto Bremer, J.H. Eerhart, Hilja Eerikäinen, Ritva Eirto, Eila Granberg, Kirsti Hakala, Anja Halme, V. Hanjanen, T. Heikkilä, Olavi Ikonen, Liisa Joki, I. Jokinen, T. Kauppinen, Saimi Korhonen, Jaakko Kuutola, M. Lahtinen, Taka Laisinto, K. Leander, Tom Leander, K.A. Lehtonen, Frans Lindström, Eva Möller, Leo Naukkarinen, Greta Nieminen, M. Oksanen, P. Olkkonen, Otto Raikko, Einar Relander, G. Salokangas, Armas Seteri, Kalervo Tähti, Tanja Vuorela, Ahti YrjöläSearch as topicUncredited
|
||||||||||||||
Production | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Distribution | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Locations | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Filming date | ||||||||||||||
15.3.1950 - kesä 1950 |
||||||||||||||
Content Description | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Press reviews | ||||||||||||||
Historiallisen miljöön ja ajan kuvaus sekä näyttelijäsuoritukset saivat arvostelijoilta eniten kiitosta, samalla kun monet valittivat alkuteoksen heikkoutta ja vuoropuhelun liian kirjallista makua. O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 13.8.1950) piti aihetta "kiitollisena" ja toteutusta onnistuneena: "Porvoon valtiopäivät on lavastettu upeasti ja värikkäästi avajaisineen ja päättäjäisineen, tanssiaisineen ja päivällisineen. Se on kiehtovaa ja elävää kuvakertomusta, johon liittyy juuri sopiva annos isänmaallista paatosta ja ajankohdan elävöitystä. Se tuo todella esille vaikuttavia välähdyksiä noista ratkaisevista päivistä ja luo koko elokuvalle vankan ja mielenkiintoisen ilmapiirin, varsinkin kun tämä palanen isänmaan historiaa on elävöitetty hartaasti ja täyteläisesti." Elokuvan "ulkonainen loisto" oli myös P. Ta-vin (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 13.8.1950) mukaan "ennen näkemätöntä", kun taas Ra. H. (Raoul af Hällström, Uusi Suomi 13.8.1950) piti "romanttista puolta" onnistuneimpana. Molemmat löysivät käsikirjoituksesta heikkouksia, mutta suorasukaisimmin tätä puolta arvosteli Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 12.8.1950): "Tanssi yli hautojen on Waltarin heikoimpia elokuvakäsikirjoituksia ja todennäköisesti myös eräs hänen avuttomimmista kirjallisista töistään yleensä. En muista suomalaisesta elokuvasta usein kuulleeni dialogia, joka olisi niin hengettömän litterääri ja naiivisti fraaseja viljelevä kuin on laita tässä elokuvassa. [- -] Käsikirjoitus ja ohjaaja yhdessä vastaavat siitä teatraalisuudesta, mikä nyt lepää tarinan yllä." "Till Mika Waltaris bättre eller ens medelgoda saker kan detta 'mäktiga filmepos' [- -] knappast räknas. Han visar sig här som ganska sentimental och medelmåttig pastischör, och det vulgära och sötaktiga i valörerna framhäva ytterligare av en regi där man saknar balans mellan scenerna", kirjoitti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 14.8.1950). "Tanssi yli hautojen on Toivo Särkän parhaimpia ohjaussuorituksia, kunniaksi suomalaiselle elokuvalle", oli O. V-jän mielipide, joka ei juuri saanut muita tukea. Pääosien valintoja pidettiin sen sijaan onnistuneina. "Leif Wager on sekä ulkonaisesti että ilmaisultaan hyvin hienoon pidättyväisyyteen kypsyneenä taiteilijana kaikin tavoin aivan ihanteellinen nuoreksi keisariksi", kiitti P. Ta-vi ja Elokuva-Aitta 16/1950 ylisti: "Se oli nuoren näyttelijän työksi komea suoritus, mielestämme paras Leif Wagerin tähänastisista [- -]. Hänen puheensa on kaunista, tasaista ja hillittyä, eikä hän ilmeilyssään eksy liialliseen leveyteen, vaan tyytyy toisinaan puhumaan jopa vain silmillään, mutta pystyy silloinkin tuomaan sanottavansa kyllin selkeästi esiin." Elokuva koettiin voitoksi myös Eila Peitsalolle, joka "näyttelee Ulla Möllersvärdin kerrassaan herkästi, eläytyneesti ja lämpimän raikkaasti" (O. V-jä). "Eila Peitsalo on - etenkin eräissä Kalle Peronkosken hyvintulkituissa lähikuvissa - aivan häikäisevän kaunis tummine, säteilevine silmineen, raikkaine hymyineen", kiitteli Ra. H. "Tällä turkulaisella teatteritytöllä on aivan yllättävän onnistuneet filmikasvot. Hän on aina hyvä, katseli kamera häntä sitten edestä tai sivulta." Muista arvostelijoista poiketen Työkansan Sanomien Irinainen (Irina Oksanen, 22.8.1950) piti elokuvaa Neuvostoliiton vastaisena: "Porvarillisen ihmisen pienuus ja hänen kansallisten tunteittensa alhaisuus on ällistyttävä. [- -] tarkoituksena on [- -] muokata kansan mielipide Neuvostoliittoa vastaan, kiihottaa sitä luottamaan sotilasvoimaan Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kanssakäymisessä. [- -] Siellä käyneet ovat kertoneet ja täällä on omin silmin ja korvin voitu todeta neuvostokulttuurin ja neuvostoihmisen taso. Siitä huolimatta julkeaa Tanssi yli hautojen todistaa 'historian avulla' venäläiset inhoittaviksi roistoiksi, venäläisen kansanmiehen ruoskalla hallittavaksi älyttömäksi orjaksi. [- -] Filmissä on tämän neuvostovastaisuuden ohella jotain sellaista, jolle tavallisen järki-ihmisen tekisi mieli suorastaan hirnua. Se keisarin ja Ulla-neidon rakkaustarina!" - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||||
Background | ||||||||||||||
Mika Waltari kirjoitti sotavuosina kaksi historiallisaiheista elokuvakäsikirjoitusta, jotka poikkeustilanteen johdosta jäivät toteutumatta. Kaarina Maununtytär sijoittui 1500-luvun jälkipuoliskolle, ja sen nimirooliin tuottaja oli ajatellut Ansa Ikosta ja Erik XIV:n esittäjäksi Tauno Paloa. Vuonna 1943 kirjoitettu Keisari rakastuu taas kertoi Aleksanteri I:n ja suomalaisen maaherran tyttären Ulla Möllersvärdin rakkaustarinan. Kuvaussuunnitelmien rauettua Waltari kirjoitti kummankin käsikirjoituksen uudelleen romaanin muotoon. Kaarina Maununtytär ilmestyi vuonna 1942, Keisari rakastuu nimellä Tanssi yli hautojen vuonna 1944. Kaarina Maununtyttärestä ei tehty koskaan elokuvaa. Tanssi yli hautojen -elokuvan käsikirjoitusvaiheita selviteltiin Elokuva-Aitan numerossa 15/1950: "Koko juttu sai alkunsa vuonna 1942, kertoo maisteri Särkkä, koko homman liikkeellepaneva voima. Soitin Mika Waltarille ja pyysin tekemään käsikirjoituksen elokuvaan, jonka aiheena olisi Ulla Möllersvärdin ja keisari Aleksanteri I:n kohtaaminen maalis-heinäkuussa v. 1809. Aihe kiinnosti Waltaria, hän teki käyttökelpoisen käsikirjoituksen, mutta mahdollisuudet toteuttamiseen puuttuivat. Ei ollut kankaita, pukuja ei saanut edes lainata, aihe jäi lepäämään. Waltari kirjoitti siitä suostumuksellani romaanin, jota bestsellerinä myytiin 60 000 kpl. Pari vuotta sitten suunnittelin jälleen elokuvan valmistamista, mutta silloinkin oli kankaiden vaikea saanti esteenä. Nyt tammikuussa ryhdyttiin vihdoinkin tuumasta toimeen varsinkin sen vuoksi, että meillä on ihanteellinen Ulla (19 vuotias Eila Peitsalo - Ulla Möllersvärd oli 17 vuotias tapahtumasarjan aikana), niinikään Leif Wager on ihanteellinen nuori keisari. Mutta kallista tämä lysti on. Puku ja rekvisiitat ovat maksaneet paljon kolmatta miljoonaa. Tämä on uhkarohkeata, tiedän sen, mutta jos olemme tällä elokuvalla onnistuneet koskettamaan ajan hermoa, yleisö hyväksyy kuvan ja se menee, on kaikki korvattu." Alkuvuodesta 1950 Ullan osaan kaavailtiin vielä Eeva-Kaarina Volasta. Elokuvasta tuli kallis mutta suosittu. Kun Tanssi yli hautojen esitettiin ensimmäisen kerran televisiossa helmikuussa 1963, maan elokuvateatterit kokivat yleisökadon. Aleksanteri I:n tavoin myös Ulla (Ulrika Ottiliana) Möllersvärd (1791-1878) oli historiallinen henkilö, Möllerhofin kartanon (nykyinen Mäntsälän kartano) tytär. Hänen isänsä oli Karl Adolf Möllersvärd, Kymen kartanon läänin maaherra, joka läänin lakkauttamisen jälkeenkin sai pitää maaherran arvonimen, ja äitinsä ranskalaissyntyinen Marie Charlotte L'Estrade. Keisari Aleksanteri I ihastui Ulla Möllersvärdiin Porvoon valtiopäivätansseissa, ja palattuaan Turusta Hämeenlinnan kautta takaisin poikkesi ja yöpyi Möllerhofin kartanossa maalis-huhtikuussa 1809 - kartanossa järjestettiin silloin tanssiaiset. Keisari kutsui vuonna 1811 Ulla Möllersvärdin - tämän sopivasti vartuttua - Pietariin keisarinnan hovineidoksi. Ulla oleskeli hovissa pari kolme vuotta, ja kun hän palasi takaisin Suomeen keisari lupasi hänelle myötäjäiset. Karl-veljen vastustuksesta huolimatta isä naittoi Ullan iäkkäälle kenraalimajuri Odert Reinhold von Essenille, joten keisari saattoi myötäjäisensä antaa, mutta ilmeisesti Karl-veli ryösti morsiamen, joka sitten asui lopun ikänsä veljensä luona Porvoossa, jonne hänet myös on haudattu. Alkuperäiskäsikirjoituksesta on kuvattaessa jätetty pois eräitä jaksoja, mm. Porvoon valmistautuminen keisarin tuloon maaliskuussa 1809 sekä keisarin ja Ullan käynti mäntsäläläisessä talonpoikaistalossa. Myös eräitä repliikkejä tyyliin "Venäläinen ei älyä mitään ilman ruoskaa" on jätetty pois. Toisaalta Porvoon valtiopäivätanssiaisten jakso on kirjoitettu uudelleen laveampaan muotoon ja keisarin yöpyminen Mäntsälässä muutettu romaanin mukaiseen asuun. Elokuvan loppuun on lisätty Wilho Ilmarin kertojanääni, joka lainaa Waltarin romaanin viimeistä kappaletta. Elokuvan valtiopäivätanssiaisissa nähdään vapaaherratar Rehbinderinä Tabe Slioor. Alkuteksteissä hänen sukunimekseen mainitaan virheellisesti Laetvirta. Hänen oikea sukunimensä elokuvan kuvausaikaan oli Laesvirta. Waldemar Wohlströmin etunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Voldemar ja Eric Häggblomin etunimi on muodossa Erik. Waltteri Säilän etunimi on alkuteksteissä virheellisessä muodossa Valtter. Särkän vakiintuneeseen tapaan myös Tanssi yli hautojen sisältää kaksi laulunumeroa. Laulut esittää Eila Peitsalo Greta Fougstedtin äänellä. Elokuvasta otettiin teatterilevitykseen kaikkiaan kymmenen kopiota. Yleisömenestys oli vuoden kolmanneksi paras - edelle menivät Kaunis Veera ja Orpopojan valssi. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||||
Music | ||||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. ja sov. Nils-Eric Fougstedt Orkesteri (off, alkutekstit), 2' 00". 2. Virsi 409 vuoden 1701 virsikirjassa ("Tään elämän peräst' parempaa toivomme toista tulevaa - -") Säv. kokoelmasta Piae Cantiones 1582, san. Hemminki Maskulainen Es. "sotilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 0' 35". 3. Svetit miesiaz / Kuu kirkas Säv. trad. venäläinen Es. Oke Tuuri, lallatus (100 %), 0' 15". 4. Poloneesi Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. puhallinyhtye (playback), 2' 35". 5. Franseesi Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. puhallinyhtye (playback), 1' 20". 6. Katrilli Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. puhallinyhtye (playback), 1' 50". 7. Salonkitanssi Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. puhallinyhtye (playback), 1' 45". 8. "Platovin laulu" ("Horilka") Säv. ja san. trad. ukrainalainen Es. Boris Levitzky ja "venäläisten sotilaiden" kvartetti, laulu ukrainaksi (playback / Boris Levitzky, Mikael Kriisin, Sergei Putilin ja Yrjö Pavloff), 0' 30". 9. Sä luotain lähdet (romanssi) / "Ullan laulu 1" ("Sä luotain lähdet kohta murhemiellä - -") Säv. Nils-Eric Fougstedt, san. V. Arti Es. Eila Peitsalo, laulu, ja tunnistamaton pianisti (playback, Greta Fougstedt, laulu, pianosäestys), 1' 30". Levytys: Uudelleenjulkaisu (Greta Fougstedtin laulun ääniraita) cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 6 - Musiikkia elokuvista 1950-1951; Artie Music AMCD 1049, 2016. 10. Salonkijenkka Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. pelimannitrio (playback), 1' 10". 11. Salonkipolkka Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. pelimannitrio (playback), 0' 35". 12. Laulellen kuljen kukkien mailla / "Ullan laulu 2" ("Laulellen kuljen kukkien mailla - -") Säv. Nils-Eric Fougstedt, san. V. Arti 1) Orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 5' 20". 2) Es. Eila Peitsalo, laulu (playback, Greta Fougstedt, laulu, orkesterisäestys), 1' 10". Levytys: Uudelleenjulkaisu (Greta Fougstedtin laulun ääniraita) cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 6 - Musiikkia elokuvista 1950-1951; Artie Music AMCD 1049, 2016. 13. "Pilkkaviisu" ("Kun Porvoon kaupungissa ol' baalit keisarin - -") Säv. Nils-Eric Fougstedt, san. tunnistamaton Es. Mauri Jaakkola, laulu (playback, tunnistamaton laulaja), 0' 20". Huomautuksia: Alkusoiton sivuteemana soi Sä luotain lähdet. Teema kuullaan myös taustamusiikissa. Virsi 409: vuoden 1938 virsikirjassa on vastaava virsi 611 ("Tään elon jälkeen parempaa toivomme aikaa tulevaa - -"). Kirkkokohtauksissa soi urkumusiikki (off), johon elokuvan loppukohtauksessa yhtyy Porilaisten marssia, säv. Christian Fredric Kress, muunnellen soittava orkesteri (off). Matti Talola tanssii ripaskaa, toiset säestävät taputtaen käsiään ja Oke Tuuri laulaen (100 %), 0' 15". Musiikkinumeroiden 4, 5, 6, 7, 10 ja 11 aikana "juhlavieraat" tanssivat; numeroiden 6, 7, 10 ja 11 tanssit on sommiteltu tätä elokuvaa varten. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||||
Inspection Details | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Technical Data | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Language | ||||||||||||||
Finnish |