Pojat
Grabbarna (ruotsinkielinen nimi)
Grabbarna (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Gossarna (televisioesitysnimi Ruotsissa)
The Boys (englanninkielinen käännösnimi)
Les Fistons (ranskankielinen käännösnimi)
Die Jungen (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Pojat
Mikko Niskasen esikoisohjaus Pojat (1962) perustuu Paavo Rintalan samannimiseen, vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin. Sota-ajan Ouluun sijoittuva draama kertoo viisipäisestä poikajoukosta, jonka mieltä kiihottavat kaupunkiin asettautunut saksalainen sotilasosasto, kauttakulkevat sotilasjunat ja ajan ihanteet. Tarinan edetessä keskushenkilöksi nousee Vesa-Matti Loirin esikoisroolinaan esittämä Jake.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
7 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Immun luokkatoverit: Heikki Huttunen, Raimo Karima, Markku Kokkonen, Kari Koskela, Tomi Laustiola, Sakari Lehtinen, Harri Markkanen, Jouko Okko, Olli Paukkuri, Pekka Raunisto, Yrjö Reinikainen, Reima Salmi, Heikki Uuttu, Raimo Wahlstén, Pekka Wallin (Lähde: SKF 7)<br /><br />Koululaiset:<br />Kruununhaan Yhteislyseon oppilaat (Lähde: Nalle Westman 13.3.2011 tiedonanto) ,
Immun luokkatoverit: Heikki Huttunen, Raimo Karima, Markku Kokkonen, Kari Koskela, Tomi Laustiola, Sakari Lehtinen, Harri Markkanen, Jouko Okko, Olli Paukkuri, Pekka Raunisto, Yrjö Reinikainen, Reima Salmi, Heikki Uuttu, Raimo Wahlstén, Pekka Wallin (Lähde: SKF 7)<br /><br />Koululaiset:<br />Kruununhaan Yhteislyseon oppilaat (Lähde: Nalle Westman 13.3.2011 tiedonanto)Hae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
26.2.-30.3., 10.4.-29.6.1962 - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Pojat on yllättävän kypsä työ ensikertalaisohjaajan tekemäksi", aloitti Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 1.12.1962). "Mikko Niskanen näyttää Neuvostoliiton filmikoulussa oppineen paljon, hän osaa soveltaa oppimiaan käytännössä, on osannut valita itselleen läheisen ja nykyiseen kehitys- sekä työskentelytapaansa hyvin soveltuvan aiheen ja myös syventynyt siihen ilmeisesti toden teolla. Ja myös rehellisesti: koko työtä leimaa rehellinen pyrkimys tavoittaa elokuvan 'Poikiin' samaa henkeä, samaa koettua vaikutelmaa, samaa 'sisältä päin' annettua kuvausta kuin on elokuvan pohjana olevassa Paavo Rintalan romaanissa. Ja hyvin pitkälle tässä on onnistuttukin." "Romaanille ominainen tuoreus on onnistuttu siirtämään varsin onnistuneesti myös elokuvaan", säesti L. St. (Leo Stålhammar, Maakansa 2.12.1962), "mistä lankeaa ansio Mikko Niskaselle niin käsikirjoituksen laatijana kuin ohjaajanakin. Ensinmainitun yhteydessä hän on luonnollisesti joutunut karsimaan pois sellaistakin, jonka toivoisi olevan mukana. Elokuvan rytmi todistaa alansa tuntevan filmimiehen otteesta samoinkuin se poikkeuksellisen onnistunut liikkuvuus mikä filmissä on toteutettu. Ohjauksen rinnalla on kokonaisuudessa tärkeällä sijalla Olavi Tuomen niin kaupunkinäkymissä kuin lähikuvissakin selkeä kameratyö ja Einar Englundin tunnelmia ja tilanteita osuvasti siivittävä musiikki, missä on käytetty aineksina sota-ajan melodioita." "Mikko Niskanens film har inte behållit alla händelser som skildras i Pojat", totesi myös H. G. G. (Henry G. Gröndahl, Hufvudstadsbladet 2.12.1962), "men den har bevarat det väsentliga av Rintalas roman: stämningen, pojkarnas välfångade personliga drag, föreningen av allvar och oskuldsfull lek. [- -] Mikko Niskanen har skapat en mycket hel och valstämd film, känslorna skildras med en varm, inåtvänd ton, utan känslosamhet, och med en naturlig, levande rytm." "Pojat ei elokuvamateriaaliksi ole suinkaan helpoimpia meillä käsiteltyjä eikä se varsinkaan ole vailla vaaroja", muistutti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 2.12.1962). "Mikko Niskanen on pitänyt ainekset hyvin harkitusti tasapainossa, 'uutta' hänen työssään on maltillisuus, tehostelemattomuus, luontevuus, joihin kokemus varmasti tuo aikanaan vielä enemmän 'sanovuutta'. Tässä tapauksessa sota-ajan ilmapiirin tutkiminen ja ilmentäminen on jäänyt vaille tarpeellista huomiota, lähinnä univormujen ja aikaan liittyvien repliikkien varaan: käsittääkseni sen olisi voinut joillakin detaljilöydöillä vähin vaivoin tihentää paljon täyteläisemmäksi." Kriittisin Helsingin päivälehtiarvostelijoista oli Martti Savo (Modest Savtschenko, Kansan Uutiset 2.12.1962): "Lavastuksista, puvuista, kuvauksesta ja ohjauksestakin huomaa kyllä, että ponnistettu on, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että jälleen on syntynyt filmi, joka on vain pohjana olleen teoksen heikko kuvitus, eikä Rintalan Poikiin pohjautuva itsenäinen elokuvateos." Niskasen henkilöohjauksesta ja näyttelijäsuorituksista ei syntynyt erimielisyyttä. "Näyttelijöiden käsittely on kauttaaltaan onnistunutta", kiitti Esko Elstelä (Päivän Sanomat 3.12.1962). "Jokaisessa roolissa on oikeannäköinen henkilö [- -], replikointi on kautta linjan luontevaa ja vuorosanoissa on aivan oikea arkisen puhekielen sävy." "Eniten ihailen Mikko Niskasen ilmeistä henkilöohjauksen taitavuutta", tähdensi myös Kirsti Jaantila (Elokuva-Aitta 24/1962). "Näyttelijäkoulutuksen saaneena hän tuntee ja tietää mitä näyttelijältä voidaan odottaa, ja työskentelee sen mukaisesti. Tässä tapauksessa, kun pääosa näyttelijöistä on amatöörejä, ensi kertaa kameran edessä, on työn täytynyt tuntua sekä vaikealta että innoittavalta. Pojat ovat aitoja jokaisen puhetta myöten, he ovat tositoimessa mukana ohjaajansa kanssa. He eivät niinkään elä roolejaan, he ovat yhtä rooliensa kanssa. Erityisesti jäi mieleen Matti Loirin järkyttävä nuorukaishahmo Jake. Tällä pojalla on runsaasti aitoa eläytymiskykyä ja näyttelemisen vaistoa." Jaantila ei ollut ainoa, joka nosti juuri Loirin esiin: "Tämä Matti Loiri on oikea löytö poikajoukossa, joka kollektiivinakin tekee työnsä erittäin vapautuneesti", koki Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 2.12.1962). "Juuri poikien kohdalla voi selvimmin päätellä, että henkilöohjaajana Niskasella on ollut erittäin pitävä muttei liioin turhan pakottava eikä kahlitseva ote näyttelijöihinsä." Myöhempien vuosikymmenten lukuisten tv-esitysten myötä Pojat on vakiinnuttanut asemansa kiistattomana klassikkona, sekä Loirin läpimurtona että Niskasen parhaisiin luettuna ohjaustyönä. "Ja yhä vieläkin", kirjoitti Pertti Lumirae (Suomen Sosialidemokraatti 14.11.1986, 10.9.1992), "Pojat on Niskasen tuotannossa aivan kärkisijoilla, heti Kahdeksan surmanluodin jälkeen." "Pojat lienee ammattitaitoisin esikoisfilmi, mitä Suomessa on koskaan valkokankaille ilmestynyt", määritteli Tapani Maskula vuonna 1992 (Turun Sanomat 10.9.1992) ja kolme vuotta myöhemmin Antti Lindqvist (Katso 13/1984) näki Niskasen esikoisohjauksen "kestävän vertailun minkä tahansa 1960-luvulla ja myöhemminkin valmistuneen kotimaisen tuotannon kanssa." - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Pojat oli Mikko Niskasen ensimmäinen pitkä elokuva. Se perustui Paavo Rintalan 1958 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin, joka heijasteli kirjoittajansa omakohtaisia muistoja Oulun poikien suhtautumisesta sotaan ja saksalaisiin sotilaisiin 1941-44. Mikko Niskanen (1929-1990) oli käynyt Suomen Teatterikoulun 1947-50 ja työskennellyt sen jälkeen näyttelijänä Jyväskylän ja Kuopion teattereissa 1950-54, sitten kahden vuoden ajan järjestäjä-näyttelijänä Suomen Filmiteollisuudessa. Jouduttuaan SF:n supistaessa tuotantoaan vuonna 1957 työttömäksi Niskanen opiskeli Unescon stipendiaattina Moskovan elokuvakorkeakoulussa 1958-60. Diplomityönään hän teki vuonna 1961 käsikirjoituksen Paavo Rintalan romaanista Pojat ja onnistui vuoden 1962 alussa vakuuttamaan SF:n pääjohtajan T. J. Särkän aiheen mahdollisuuksista sekä kyvyistään sen toteuttajana. Käsikirjoituksessa Niskanen muutti romaanin tapahtumien järjestystä ja käytti vain osan alkuperäisteoksen aineistosta. Rintalan romaani alkaa leipäauton lastausjaksolla, seuraavana on kerrottu poikien vaanimistouhuista ja sen jälkeen kaljanmyynnistä saksalaisille sotilaille jne. Pojat kuvattiin maaliskuussa 1962 sekä seuraavana kesänä alkuperäisillä tapahtumapaikoillaan Oulussa. Esiintyjiä elokuvan kymmeneen tärkeimpään poikarooliin etsittiin sanomalehti-ilmoituksella. Tarjokkaita tuli puoleen väliin seitsemättäsataa. Jaken roolin tulkin, 17-vuotiaan Vesa-Matti Loirin - Poikien alkuteksteissä nimi on muodossa Matti Loiri - Niskanen kuitenkin löysi itse Elannon Näyttämön nuorisomusikaalista Huipulla tuulee. Markku Söderströmistä ja Tomi (Tuomas) Laustiolasta tuli myöhemmin myös ammattinäyttelijöitä, Heikki Rissasesta valokuvaaja ja Ilkka Liikasesta dokumenttielokuvien ohjaaja ja tuottaja. Koulun joukkokohtauksissa avustivat Kaisaniemen kansakoulun oppilaat ja satakunta Kulmakoulun poikaoppilasta. Jaken äidin osaan Mikko Niskanen kaavaili ensin Sylvi Salosta. Niskasen käsikirjoituksessa ja sen toteutuksessa näkyvät Moskovan elokuvakorkeakoulun opit. Elokuvan vaikuttavasta loppukohtauksesta Niskanen kertoo teoksessa Vaikea rooli: "Vesa-Matin paneutuminen tehtäväänsä oli esimerkillinen. Hän otti rohkeasti tehtäväkseen loppukohtauksen sellaisena kuin sen näin. Tämä kohtaus oli erityisen vaikea ja vaarallinen. Siinä Jakke [po. Jake] roikkuu liikkuvan junan perässä, ja elokuva päättyy hänen itkevään parahdukseensa 'Äiti!'. Kohtausta ei ole Rintalan romaanissa, olen lisännyt sen käsikirjoitukseen. Romaanin loppuratkaisu on toinen, siinä Jakke ampuu itsensä. Pelkäsin etukäteen kohtausta. Vesa-Matti Loiri oli tosin vahvarakenteinen poika, se oli jo tilanteen kuvaamisen edellytyksenä. Ellen olisi pitänyt häntä kyllin voimakkaana, en olisi uskaltanut ehdottaa koko asiaa, enkä myöskään, ellei hän olisi itse ollut innostunut. Vesa-Matti pelkäsi itsekin etukäteen, mutta uskaltautui miehekkäästi vaaraan. Päätin, ettei kohtausta ainakaan harjoitella, ja kaikki mahdollinen tehdään hänen turvallisuutensa varmistamiseksi. Ratapenkerettä tasoitettiin, ja Vesa-Matille tehtiin erikoisvalmisteiset, pehmustetut housut. Toinen vaikeus, vielä suurempi, oli tulkinnassa. Tilanteen tragiikka, pojan epätoivo äitinsä perään oli ilmaistava aidosti, pateettisuus suodatettava vaistosiivilän lävitse. Vesa-Matti käsitti asian hienolla taiteilijan vaistolla. Minä elin hänen kanssaan kohtauksen, me itkimme yhdessä. Oli vielä niin kirottua, että maski vuoti, lähikuvista tuli moninkertainen työ. Mutta kohtaus onnistui. Sen sanottiin kohoavan järkyttävyydessä elokuvan voimakkaimmaksi." Osasuorituksestaan Loiri sai keväällä 1963 nuoren näyttelijän Jussi-kunniakirjan. Dagens Nyheterin (12.8.1962) mukaan elokuvan tuotantokustannukset olivat n. 15 000 000 mk. Kerttu Hämerannan sukunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Hämeenranta. Pojat sai kantaensi-iltansa Oulussa neljä viikkoa ennen valtakunnallisen esityskierroksen alkamista. Oulussa elokuvaa esitettiin kaikkiaan 66 kertaa, mikä merkitsi kaupungin parasta yleisömenestystä sitten Tuntemattoman sotilaan 1955-56. Muutenkin Poikien yleisömenestys kuului vuoden parhaisiin. Elokuva sai kaksi Jussi-patsasta sekä ainoana SF:n elokuvana valtion elokuvapalkinnon. Pojat myös edusti Suomea vuoden 1963 Moskovan elokuvajuhlilla. Tuotantoyhtiön ilmoituksen mukaan yhdysvaltalainen Transocean -yhtiö hankki oikeudet elokuvan maailmanlevitykseen - asiasta ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Alkusoitto (Tempo di marcia) Säv. ja sov. Einar Englund Orkesteri (off, alkutekstit), 2' 00". Levytys: Tampere Filharmonia, joht. John Storgårds; cd-albumilla Valkoiset ruusut - Musiikkia Suomi-filmeistä; Ondine ODE 1136-2, 2008. 2. Lebe wohl, du kleine Monika / Tellervo Säv. Hans Carste Orkesteri (off), 1' 00". 3. Erika / Kaarina Säv. ja san. Herms Niel, suom. Palle (= R.W. Palmroth) 1) Es. "saksalaiset sotilaat", laulu saksaksi, sekä sotilasrumpu (playback, mieskuoro ja sotilasrumpu), 1' 35". 2) Es. "saksalaiset sotilaat", laulu saksaksi (playback, mieskuoro), 0' 45". 3) Es. "Raksilan pojat", laulu (playback), 0' 25". 4. Lili Marleen / Liisa pien' Säv. Norbert Schultze, san. Hans Leip Es. Ture Junttu, laulu saksaksi (100 %), 0' 25". 5. Virsi 477 ("Mä silmät luon ylös taivaaseen --") Säv. Rudolf Theodor Lagi, san. J.L. Runeberg, suom. tuntematon sekä Kaarle Martti Kiljander, Julius Krohn ja virsikirjakomitea Es. "koululuokka" ja Tapio Hämäläinen, laulu, sekä tunnistamaton urkuharmoninsoittaja (100 %), 0' 30". 6. Ali-Baba / Eldankajärven jää / Karelens visa Säv. Fred Markush, sov. Einar Englund Tanssiyhtye (off, levysoitin), 1' 10". Levytys: Nimellä Karelens visa Radio-orkesteri, joht. Einar Englund; Telefunken UE 19815, 1957, ja uudelleenjulkaisu Telefunken U 5449, 1968. 7. Virsi 557 ("Jo joutui armas aika --") Säv. ja san. trad. ruotsalainen, suom. san. Alfred Brynolf Roos ja Elias Lönnrot Es. "koululaiset ja opettajat", laulu, sekä Liisa Pakarinen, harmoni (100 %), 0' 55" Huomautuksia: Alku- ja taustamusiikin toistuvana aiheena on Jaakko-kulta (säv. trad.). Viettelykohtausten pääaiheena on muunneltuna sota-ajan saksalainen iskelmä Mein Herz sehnt sich nach der Liebe / On syömmein lemmensairas (säv. Bela Vollgraf). Immun värväytyessä kuuluu orkesterin soittama katkelma Fredrik Paciuksen säveltämästä laulusta Vårt land / Maamme (off), 0' 05". Einar Englund sävelsi elokuvamusiikkinsa pohjalta kuusiosaisen orkesterisarjan. Sen osia ovat Alkusoiton lisäksi Allegro - Alla marcia, Moderato, Tempo di marcia, Allegro moderato ja Loppumusiikki (Allegro). Levytys: Tampere Filharmonia, joht. John Storgårds; cd-albumilla Valkoiset ruusut - Musiikkia Suomi-filmeistä; Ondine ODE 1136-2, 2008. Einar Englund on sovittanut sävelmän Jaakko-kulta mollisävellajiin vastaavasti kuten Gustav Mahler sävellyksessään Symphonie Nr. 1 D-Dur / Sinfonia nro 1 D-duuri, sen kolmannessa osassa, tempomerkintä Feierlich und gemessen, ohne zu schleppen. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kieli | ||||||||||||||||||
suomi |