Suopursu kukkii
Getporsen blommar (ruotsinkielinen nimi)
The Wild Rosemary Blooms (englanninkielinen käännösnimi)
Le Romarin sauvage en fleurs (ranskankielinen käännösnimi)
Der Sumpfporst blüht (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Suopursu kukkii
Toivo Särkän ohjaama ja käsikirjoittama Suopursu kukkii (1947) perustuu Matti Hällin samannimiseen romaaniin. Salaperäinen kulkija (Rauli Tuomi) törmää maantiellä tohtorinna Mirjam Rantalaan (Ghedi Lönnberg) ja Inga Silveriin (Ritva Arvelo). He houkuttelevat nuorukaisen täysihoitolaan, jossa asuvat jo heidän aviomiehensä sekä runoilijatyttö Annikki Kivi (Eeva-Kaarina Volanen) ja täysihoitolan emäntä rouva Soisalo (Salli Karuna) ja hänen rakastajansa Einar Kinos (Unto Salminen). Kaikki neljä naista tuntevat vetoa kulkijaan, joka alkaa saada nimettömiä rakkauskirjeitä.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Vieraita puutarhakutsuillla: I. Appelgren, S. Waris ,
Vieraita puutarhakutsuillla: I. Appelgren, S. WarisHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1947 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Särkän Hälli-sovitus vastaanotettiin sekä ilahtuneesti että kriittisesti. "Suopursu kukkii on kuin talven keskelle lennähtänyt yksinäinen kesäinen leikkilaulu, eheä ja viehättävä sellaisenaan, ellei siitä muuta odotakaan", luonnehti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 24.12.1947) kokemustaan. "Juuri nimen ilman muuta esiinloihtiman tunnelman kanssa kauniissa sopusoinnussa on myös Toivo Särkän Naiskohtaloista edelleen varmistunut ja notkistunut ohjaustyyli ja erityisesti sen valssintuntuinen rytmi." "Jo muutamat sata metriä Suopursusta riittävät osoittamaan, että hyppäys Maupassantista Hälliin on ollut Toivo Särkälle menestyksellinen", ajatteli myös J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 27.12.1947). "Uusimman filminsä muutamissa yksityiskohdissa hän on pystynyt luomaan eräitä suomalaisen elokuvan filmaattisimpia metrejä yhdessä erinomaisen kuvaajansa Kalle Peronkosken kanssa, jonka kehitys näyttää filmi filmiltä vievän eteenpäin. "Getporsen blommar har starka artistiska ambitioner och är värd att uppmärksammas av bra publik", kiitti G. B-s (Greta Brotherus, Nya Pressen 27.12.1947). "Filmen har lyriskt vackra partier och bevarar genomgående ett mystiskt spänningsmoment, ingen av huvudpersonerna avslöjar sig någonsin helt, allt förblir vid blotta preludier och antydningar. Getporsen blommar är en av årets intressantaste filmer tack vare detta stimulerande intellektuella anslag." "Suopursu kukkii on kauttaaltaan aistikasta tekoa", arvioi myös Ra. H. (Raoul af Hällström, Uusi Suomi 28.12.1947). "Siinä on omassa lajissaan varmaa rakenteellista hallintaa, kerronta on ilmeikästä ja koko ajan mielenkiintoa herättävää. Vuoropuhelu vaikuttaa fiksulta, ja siinä on tietty persoonallinen leima, joten se nähtävästi on alkuperäistä Matti Hälliä." "Ohjaaja Särkkä paljastaa mielestäni Suopursussa entistä selvemmin erään tietyn puolen itsestään", katsoi J-a N-nen, "saman, jonka saattoi havaita jo Naiskohtaloissa: taipumuksen eräässä mielessä runolliseen, ihmiskohtaloita säälimättä pelkistävään lyhytsäkeisyyteen, määrätynlaiseen luomisen halussa tapahtuvaan jyrkkään korostamiseen, joka on omiaan tekemään hänen filmeistään kohdittain väkeviä ja tehoavia, mutta joista ei saa rakennetuksi riittävän vaikuttavaa kokonaisuutta." "Kun ohjaaja Toivo Särkkä on ryhtynyt laatimaan tästä kiitollisesta aiheesta filmiä", puuttui H. Lwg (Harry Lewing, Vapaa Sana 29.12.1947) sovitustyöhön, "on hän [- -] käsitellyt Hälliä eskapistisena romantikkona ja seksuaalikysymysten vatvojana. Särkällä on varmaankin ollut vaikea työ löytää Hällistä yksinomaan tämä piirre, mutta tunnetulla rutiinillaan on hän siinä kuitenkin onnistunut, ja niin on kirjan varsin älykkäät ja loogillisesti toimivat henkilöt elävöitetty kiimaisina naisina, jotka iskevät kyntensä Jörö-Jukan kaltaiseen kulkuriin." "Ohjaaja on löytänyt näihin uusiin naiskohtaloihin erinomaisen otollisia aineksia", kiitti P. Ta-vi naisnäyttelijäkaartia. "Ei meillä näy todella olevan puutetta kauneista ja lahjakkaista tytöistä, kun heitä yht'aikaa esiintyy sellainenkin upea valikoima kuin nyt tässä." Rauli Tuomesta oltiin monta mieltä. T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 28.12.1947) koki hänen olevan "oikeassa elementissään, lyyrillinen, herkkä, romanttinen", kun taas J-a N-nen näki hänessä "varsinkin filmin alkumetreissä aitoa ihmistä, mutta tapauksien edistyessä katsoja kadottaa yhteytensä häneen" ja Ra. H. toivoi, että hän "ei harrastaisi niin kovin synkkiä ilmeitä!". "Kalpea varjo vain", otsikoi Kari Uusitalo (Hyvinkään Sanomat 20.6.1980) tv-esityksen yhteydessä. Kirjoittaja kertoi pettyneensä elokuvaan jo nähdessään sen 1940-luvun ensi-iltakierroksella ja jokaisen uusintakatselun vain varmistaneen käsityksen. "Romaanin todellinen viritys ei ole auennut hänelle ollenkaan", Uusitalo syytti käsikirjoittaja-ohjaaja Särkkää, "taikka sitten hän on ollut kyvytön siirtämään sen oikeassa muodossaan valkokankaalle. Matti Hällin hienovarainen rakkauskertomus on elokuvakameran läpi kulkiessaan muuttunut lölläkäksi viikonlopputarinaksi, joka ei millään tavalla poikkea tavanomaisesta B-luokan tusinatuotteesta. Sinänsä hyvät näyttelijät, joita tämä elokuva on täynnään, jäävät näissä kehyksissä unissakävijöiksi, joiden repliikit liukuvat toistensa ohitse sytyttämättä ja satuttamatta. Kamalinta kaikesta ovat laulukohtaukset, joita käsikirjoituksen tekijä on omasta päästään sijoittanut kertomuksen päähenkilön suuhun." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Suopursu kukkii (1947) perustuu Matti Hällin samannimiseen, vuonna 1943 ilmestyneeseen ja arvostelumenestyksen saaneeseen romaaniin, jonka mottona on Shakespearen säe: "Sama kude on meissä kuin mik' unelmissa on." Sovituksessaan Särkkä jätti pois romaanin loppuluvun sekä epilogin, pyyhki yli toimittaja Harkon sekä lyhensi tuntuvasti merimies Johanssonin ja hiekkajaalan kipparin osuuksia. Martti Kaski on alkuteksteissä saanut epiteetin "Kulkija" ja hänen tärkeimmät vastanäyttelijänsä varustettu määreellä "Neljä salaperäistä naista". Alkuteoksen toimittaja Kaskesta on tehty kirjailija, jonka romaanin nimeksi on annettu Hällin nuorisoromaania Jäät lähtevät (1940) muistuttava "Kun jäät lähtevät". Tavoilleen uskollisena Särkkä on sijoittanut elokuvaansa myös kaksi laulua, jotka esittää Rauli Tuomi. Mirjam Rantalan rooliin Särkkä ajatteli aluksi Doris Hovimaata ja Johanssoniksi Uljas Kandolinia. Suomen Filmiteollisuus oli jo vuonna 1942 tuottanut Matti Hällin tekstiin perustuvan elokuvan Oi aika vanha, kultainen ...!, ohjaajana Orvo Saarikivi. Suopursu kukkii menestyi suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1947 näytelmäelokuvista heikoimmin. Elokuvan ensi-illan jälkeen romaanista otettiin uusi painos. Kirjan kannessa käytettiin kuvaa elokuvasta. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Valssi 1 Säv. Heikki Aaltoila Es. Unto Salminen, flyygeli (off ja playback, tunnistamaton pianisti), 0' 35". 2. Jenkka Säv. Heikki Aaltoila Es. Eino Kaipainen, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), kahteen kertaan, yht. 1' 25". 3. Valssi 2 Säv. Heikki Aaltoila Orkesteri (off), 1' 15". 4. "Onnesta laulan" Säv. ja san. Heikki Aaltoila Es. Rauli Tuomi, laulu (playback, Antti Koskinen, laulu, orkesterin säestys), 1' 55". 5. Suopursu kukkii / Suopursu-valssi / "Martin laulu" Säv. ja san. Heikki Aaltoila 1) Es. Rauli Tuomi, laulu ja kitara (playback ja off, Antti Koskinen, laulu, kitaran ja orkesterin säestys), 1' 30". 2) Es. viulu-, sello- ja pianotrio (playback ja off, orkesteri), kolmeen kertaan, yht. 5' 50". Levytys: Antti Koskinen; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042, 2013. Huomautuksia: Unto Salminen lyö säveliä flyygelistä (playback ja off, tunnistamaton pianisti), 0' 10". Teuvo Puro rallattelee Toreadorin aariaa oopperasta Carmen, säv. Georges Bizet (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 15". "Juhlijat" tanssivat Suopursu-valssin (nro 5:2) aikana. Suopursu kukkii -valssi on taustamusiikin toistuvana aiheena, mm. alku- ja loppumusiikissa, orkesteri (off). - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|