Lähellä syntiä
Nära synden (ruotsinkielinen nimi)
Close to Sin (englanninkielinen käännösnimi)
Près du péché (ranskankielinen käännösnimi)
An der Grenze zur Sünde (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Lähellä syntiä
Lähellä syntiä (1955) on Hannu Lemisen ohjaama ja Martti Larnin samannimiseen romaaniin perustuva henkilödraama agronomi Elmer Oraksen (Erkki Viljos) ja Margit Kasken (Tuija Halonen) rakkaudesta talvisodan kynnyksellä ja sen seurauksista rauhan myötä. Sodan jälkeen Margitin on vaikea elättää itseään ja isätöntä poikaansa Juhanaa (Felix Teraste), joka ei sopeudu kouluun vaan ajautuu töihin kauppapuutarhalle ja mestari Jurrikan (Aku Korhonen) komentoon. Sotavankeudesta palannut ja muistinsa menettänyt agronomi taas kohtaa menneisyytensä onnekkaiden sattumien kautta
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Talvi 1955 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Käsikirjoitus on Martti Larnin, ja jos ummistaa silmänsä kaikilta epäjohdonmukaisuuksilta ja merkillisiltä 'sattumilta', niin sittenkin story tuntuu jotenkin vanhentuneelta ja sotainen johdanto tendenssimäisesti käsitellyltä. Parasta tarinassa on äidin ja pojan yhteinen elämä ja siihen liittyvät episodit", kirjoitti M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 25.9.1955). Myös I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 27.9.1955) näki Larnin tekstissä parantamisen varaa. "Ulkonaiset tapahtumat [- -] ovat tosikertomusten tapaan haikeita ja perustelemattomia. Syyt jäävät nykyaikaiselle katsojalle sitäkin epämääräisemmiksi, kun päähenkilöt ovat kaikki hyvää tahtovia ihmisiä." "Koko sodan esilletuominen filmin tarjoamassa valaistuksessa sekä sen 'väistämättömyyden' alleviivaaminen vaikkapa ohimennenkin sointuvat varsinkin tällä hetkellä epämiellyttävästi", huomautti T. S-o (Tomira Savtschenko, Työkansan Sanomat 25.9.1955). "Filmin heikoin osa on sen ensimmäinen kolmannes, [- -]. Tapahtumien siirtyessä 1950-luvulle tarinassa on havaittavissa melkoista tiivistymistä, joskin se edelleen epäloogisia linjoja noudattaen pysyttelee verraten halpahintaisella tosikertomustasolla. Loppu on pahasti kahtia jakautunut ja ehdottomasti liiaksi pitkitetty kuvastaen selvästi koko elokuvalle ominaista yleisöä kosiskelevaa nyyhkytunnelmaa." Näin arvioi Leo Nordberg (Uusi Suomi 25.9.1955). Hannu Lemisen ohjaus herätti monenlaisia ajatuksia. Paula Talaskiven (Helsingin Sanomat 25.9.1955) mielestä elokuva paljastaa sekä ohjaajan ansiot että heikkoudet: "[- -] kerronnan joustavuus, eräiden kohtausten hyvin kehitelty iskevyys ja interiöiden hyvä sävy, mutta toisaalta täysi piittaamattomuus psykologisesta uskottavuudesta ja turhasti jopa tähdennetty pekoraalinen maku." Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 18/1955) näki Lähellä syntiä elokuvan toistavan ohjaajansa tyyliä. "Samoin hän mielellään ahtaa elokuvan ahdistavan täyteen tavaraa niin ettei hengitettävää ilmaa tahdo mahtua väliin kuin nimeksi - näin sekä asioista että rekvisiitasta puheenollen." "För första gången visar Tuija Halonen emellertid här att hon har utvecklingsmöjligheter. I filmens begynnelsescener spelar hon tilltalande fritt och mjukt och antyder senare med små medel förvandlingen till den syndfullhet manuskriptet förskriver", mainitsi G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 25.9.1955). Leo Nordberg sen sijaan katsoi Halosen jännittäneen ja synnyttäneen yksioikoisen vaikutelman. "Lupaavampaa ja osaavampaa lapsinäyttelijää kuin Felix Teraste ei ole aikoihin nähty. Pojan esiintyminen on aitoa ja eläytyvää ja kun hänen osansa on lisäksi psykologisesti koko tarinan vahvin, saa hän katsojan valloitetuksi.", tuumi Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 28.9.1955). Erkki Viljoksen esiintymistä luonnehti Varjostin (Risto Varjonen, Ylioppilaslehti 30.9.1955) puisevaksi ja T. S-o mitäänsanomattomaksi. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Kahden epookkikuvauksen (Morsiusseppele, Onnelliset) jälkeen Hannu Leminen ohjasi Martti Larnin romaanin Lähellä syntiä, joka ilmestyi vuonna 1946 Suomen Kirja Oy:n kustantamana. Sen tapahtumat oli sijoitettu vuosiin 1910-29; Leminen kuitenkin siirsi juonen lähemmäksi nykyaikaa ja vaihtoi kansalaissodan talvi- ja jatkosodaksi. Elokuvan käsikirjoittajaksi alkutekstit mainitsevat Martti Larnin, käsikirjoituksen nimilehti taas Hannu Lemisen, muodossa "elokuvakäsikirjoitus Martti Larnin samannimisen palkintoromaanin pohjalta Hannu Leminen". Mikä palkinto on ollut kyseessä, sitä ei täsmennetä käsikirjoituksessa eikä siitä ole löytynyt muuta mainintaa. Keskeistä lapsiosaa esittää 13-vuotias Felix Teraste. Pikku Marya esittävä Heli Eskola oli nähty jo Lemisen edellisessä elokuvassa Onnelliset (1954) Alangon perheen Erkki-poikana. Elokuva sisältää jaksoja Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien sodanaikaisista dokumenttielokuvista. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Sillanpään marssilaulu Säv. Aimo Mustonen, san. Frans Emil Sillanpää, sov. George de Godzinsky Viihdeorkesteri (off), 0' 13". 2. On elomme häipyvä Säv. trad. Es. Kaarlo Halttunen ja "pöytäseurue", laulu, piano (100 %), 0' 24". 3. Musta Rudolf Säv. Börje Muller, san. Martti Jäppilä Es. Ari Laine, laulu (100 %), kolmeen kertaan, yht. 0' 34". Huomautuksia: Koska meillä on joulu Säv. trad. Teemana taustan yhteydessä. Jingle Bells / Kulkuset kulkuset Säv. J.S. Pierpont Teemana taustan yhteydessä. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |