Orpo ja työtön nuori nainen Leena Jonsson jää kiinni myymälävarkaudesta. Lauri Huurros, joka työskentelee toimittajana isänsä konsuli Huurroksen omistamassa lehdessä Päivän Sanomat, pelastaa tytön esittämällä, että kysymys on reportaasia varten lavastetusta tilanteesta. Kilpailevan lehden uteliaalle tähtireportterille, Nappulaksi nimitetylle toimittaja Salavalle Lauri hädissään selittää, että tyttö on hänen ranskalainen morsiamensa Mademoiselle du Pont. Jotakin hämärää aavistava Nappula julkaisee kihlausuutisen Iltatorvessa ja painattaa konsuli ja rouva Huurroksen nimissä kutsukortteja Laurin kihlajaisiin.

Uutinen tulee yllätyksenä konsuliparille, myös Laurille itselleen, joka tällä välin on vienyt Leenan kotiinsa, missä he saavat vastaanottaa suuren joukon kukkatervehdyksiä. Lauri ei näe muuta mahdollisuutta kuin jatkaa näytelmää: hän vie Leenan vaateostoksille ja kampaajalle ja valmentaa tyttöä kihlajaisia varten. Kaikki sujuu hyvin siihen saakka kunnes seurapiiritilaisuudesta lukenut Tiirikka-Eemeli saapuu paikalle ja yrittää ryöstää läsnäolijoiden korut ja rahat. Leenan neuvokkaan toiminnan ansiosta Eemeli epäonnistuu ja hänet pidätetään. Nappula on jälleen epäluuloinen ja käy kyselemässä Eemeliltä, tunsiko tämä tytön, ja lupaa maksaa tiedosta. Tällä välin aito tunne syttyy Leenan ja Laurin välille. Leenasta tulee koko kaupungin puheenaihe ja naistenlehtien kansikuvatyttö.

Lauri ryhtyy sivistämään Leenaa: hän opettaa tytölle ranskaa ja vie tämän taidenäyttelyihin. Samalla uhkaavia tekijöitä alkaa kasaantua Leenan onnen ylle: hän saa viikon aikaa esittääkseen ranskalaisen passinsa ja vankilasta vapautunut Tiirikka-Eemeli ryhtyy kiristämään häntä uhkaamalla paljastaa hänen menneisyytensä. Epätoivoinen Leena karkaa Laurin luota, myy lahjaksi saamansa turkin epämääräiselle välittäjälle Könssille ja yrittää matkustaa ulkomaille, mutta ei pääse ilman passia.

Uutinen seurapiirikaunottaren katoamisesta ilmestyy Iltatorvessa, ja konsuli puolestaan kokoaa omat toimittajansa etsimään tyttöä. Myös katuvainen Nappula tulee tarjoamaan apuaan ja yhdessä Laurin kanssa hän jäljittää turkin ja saa sen takaisin. Nappula ja Lauri tapaavat Leenan rappiolle joutuneen äidin, mutta tämä ei tiedä tyttärestään mitään.

Tällä välin Leena on saanut turvapaikan Kansallismuseon siivoojana ja kahden vanhapoika-professorin, Möllerin ja Örnin, lemmikkinä. Professorien esitellessä uutta harvinaista löytöään lehtimiehille mukana on myös Lauri, joka on tunnistavinaan yläkerrasta kuuluvan laulajan äänen Leenaksi, mutta asiaa tarkistaessaan ei osaa epäillä työtään selin tekevää siivoojaa. Lääkärinsä neuvosta Lauri päättää lähteä rentoutumaan Pariisiin, sitäkin suuremmalla syyllä, koska hän on saanut tietää, että Leenan katoamispäivänä on myyty matkalippu Pariisiin Helena Jonssonin nimellä.

Sillä aikaa Leenan todelliseksi isäksi paljastuu professori Möller: hän on aikoinaan ollut naimisissa ranskalaisen tanssijattaren kanssa, joka on Leenan ilmetty kuva ja joka kauan sitten on kadonnut pikku tyttärensä kanssa. Isänsä kanssa Leena menee tapaamaan konsulinnaa, joka järjestää niin, että paluumatkalla lentokoneessa Lauri huomaa istuvansa Leenan vieressä. Kone suuntaa uudelleen Pariisiin — tällä kertaa häämatkalle.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.