Onnellinen ministeri
Ministern är lycklig (ruotsinkielinen nimi)
The Lucky Cabinet Minister (englanninkielinen käännösnimi)
Le Ministre heureux (ranskankielinen käännösnimi)
Der Glückliche Minister (saksankielinen käännösnimi)
Finna-recension
Onnellinen ministeri
Toivo Särkän ohjaama, Turo Karton käsikirjoittama musiikkipitoinen komedia Onnellinen ministeri (1941) perustuu saksalaiseen näytelmään. Mainostoimisto Originalin alusvaatejuliste aiheuttaa skandaalin, kun vähäpukeinen malli näyttää talousministeri Helleheimon (Sven Relander) tyttäreltä Margitilta (Birgit Kronström). Oppositiopuoluetta kannattava esittelijäneuvos Alfons Hilpeläinen (Thure Bahne) yrittää kohun avulla saada ministerin eroamaan, mistä seuraisi myös hallituksen kaatuminen. Talousministeri uhkaa mainospiirtäjää Kalevi Karia (Tauno Palo) kunnianloukkausjutulla, jos malliksi paljastuu Margit.
Sparad:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Åldersgräns | ||||||||||||
|
S |
||||||||||||
| Skådespelare | ||||||||||||
|
Okrediterade skådespelare
Skådespelarensembler
Övriga uppträdare
|
||||||||||||
| Övriga upphovsmän | ||||||||||||
|
Okrediterade
Ensembler
|
||||||||||||
| Produktion | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Visningar | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Inspelningsplatser | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Inspelningsdatum | ||||||||||||
|
Kevät, syksy 1941 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Innehållsbeskrivning | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Pressöversikter | ||||||||||||
|
Onnellinen ministeri oli useimmille arvostelijoille näyttämöltä tuttu aihe, jonka elokuvasovitus koettiin paljolti pettymyksenä. "SF:n Onnellinen ministeri saattaa kenties aika tavalla huvittaa niitä, jotka eivät ole juttua nähneet näytelmänä", aloitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Ilta-Sanomat 22.12.1941). "Mutta joka on katsellut sen parin kuukauden kuluessa jo kahdellakin pääkaupungin näyttämöllä, ei juuri pitkästymättä voi seurata aiheen elokuvamuunnelmaa. Käsikirjoitus [- -] noudattaa paikoin tarpeettoman uskollisesti alkuperäisen näytelmän puitteita, paikoin - ainakin elokuvan keskivaiheilla - sitä on venytetty aiheettomilla kohtauksilla, joiden hauskuus muuten on sangen kysymyksenalainen, ja sen sijaan ei ole keksitty paljoakaan lisää sellaista, jossa elokuva monine mahdollisuuksineen voisi tarinaa mehevöittää." "Turo Kartto on sovittanut tapahtumat suomalaiseen miljööseen onnistumatta kuitenkaan saamaan aikaan mitään uskottavaa vaikutusta", säesti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 24.12.1941), "Parhaiten hän onkin luonnistunut seuratessaan alkuperäistä käsikirjoitusta ja sovittaessaan sitä mahdollisimman paljon filmillisiin muotoihin mahdollisen teatteritunnun uhallakin. [- -] Erikoisen kiitettävän maininnan ansaitsee Georges de Godzinsky, joka taitavalla musikaalisella johdollaan on luonut elokuvaan kaiken sen vauhdikkuuden, joka siinä nyt on." "Överhuvudtaget blev föreställningen filmad teater i ordets sämsta mening", arvosteli H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 22.12.1941). "Toivo Särkkä är inte en tillräckligt virtuos och spirituell regissör för att fullt behärska dans- och musikfilmens många och stora svårigheter. Och framför allt saknar han den uppfinningsförmåga och det lekfulla humör denna genre kräver av sina utövare. Dans och sånginläggen gledo inte av sig själv in i handlingen, utan blevo enbart löst påklistrade sketscher i fantasilös teaterinscenering." "Se jatkaa sitä tyhjänpäiväisten 'iloittelujen' ja 'hupailujen' sarjaa, joita on viime aikoina nähty kotimaisina valmisteina", luokitteli O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 22.12.1941). "Huvittamiskeinot ovat mahdollisimman kouraantuntuvia, komiikka alkeellisinta laatua kaatuilemisineen ja parkumisineen ja juonessa niin paljon syrjähyppyjä, joihin eksytään ja sotkeudutaan, että pääjuoni jää monasti sivuasiaksi. Tällaisena on elokuva kevyimmän luokan ajanvietettä, tuskin sitäkään, ehkä oikeammin ajan haaskausta katselijan kannalta. [- -] Nyt hyvätkin välähdykset, joita siellä täällä on, hukkuvat latteuksien tulvaan." Varauksien jälkeen jotkut kriitikot päätyivät myös myönteiseen tulokseen. "Yleiskuva on kuitenkin positiivinen", koki M. V. (Uusi Suomi 22.12.1941). "Onnellisessa ministerissä on monta välittömästi huvittavaa palaa [- -] Erikoisella kiitoksella on mainittava vauhdikas ja yhtämittaisen musiikin säestämä alkujohdanto sekä yleensä elokuvan pirteät ja lähinnä operettiluontoiset laulukohtaukset." "Summa summarum on kuitenkin paremmin myönteinen", puntaroi myös M. L-ri (Marja Linturi, Helsingin Sanomat 22.12.1941). "Virheistään huolimatta elokuvassa on kuitenkin annos operetin loistoa ja vauhdikkuutta, mitä ei sovi yleiseen tasoon katsoen väheksyä." Tähtiesiintyjästä ei syntynyt erimielisyyttä. "Onnellisessa ministerissä on kuitenkin yksi valopilkku", myönsi jopa O. V-hl, "vieläpä kirkkaasti säteilevä: Birgit Kronström, joka todella huvittaa ja hauskuuttaa. Jos käsikirjoitus ja ohjaus olisivat nousseet samalle tasolle kuin Birgit Kronströmin näytteleminen, laulaminen ja hullutteleminen, olisi elokuvasta voinut tulla nautittavakin. Rouva Kronströmissä on todellista tyylitajua, älykkyyttä ja temperamenttia [- -]." "Den som räddade filmen så långt den nu gick att rädda, var naturligtvis Birgit Kronström", ajatteli myös H. K. "Det var både rivande temperament och strålande fart över hennes spel, och man beundrade oreserverat framställningens många ock skickligt anbragta putslustiga detaljer. I Sörnäsvisan firade hennes pikanta föredragskonst verkliga triumfer." Vuoden 1994 tv-esityksen yhteydessä teatterikokemus ei enää häirinnyt arvostelijoita ja vastaanoton ilme oli kääntynyt tyystin myönteiseksi. "Toivo Särkkä teki hyvän komedian", otsikoi Leena Mäenpää (Etelä-Suomen Sanomat 28.10.1994). Antti Lindqvist (Katso 43/1994) piti elokuvaa "riemastuttavana yllätyksenä", Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 28.10.1994) "verta uudistavana löytönä", jota "katsoo kuin Hollywoodin kulta-ajan säkenöivää komediaa" ja Tapani Maskula (Turun Sanomat 28.10.1994) määritti: "Särkän tallin räiskyvin täysosuma, amerikkalaisten screwball-farssien tahdissa ripeästi kulkeva väärinkäsityskomedia erinomaisilla musiikkinumeroilla maustettuna". - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Bakgrund | ||||||||||||
|
Elokuvan pohjana oli Fred Hellerin ja Bruno Englerin musikaalityyppinen näytelmä Das Ministerium ist beleidigt, jonka Turo Kartto oli vuonna 1938 suomentanut nimellä Ministeriötä on loukattu. Näytelmän suomenkielinen kantaesitys tapahtui 25.11.1938 Turun Teatterissa Akseli Karhin ohjaamana, ja jo kuusi päivää myöhemmin sama näytelmä liitettiin Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistoon Edvin Laineen ohjaamana. Näytelmän ruotsinkielisen version Ministeriet vacklar Suomen kantaesitys oli Helsingin Svenska Teaternissa vasta 27.10.1941. Sielläkin naispääosaa esitti Birgit Kronström. Alkuperäinen "5-kuv. huvinäytelmä lauluineen" tapahtuu Pariisissa - Turo Karton elokuvasovitus siirsi juonen kuviot Helsinkiin. Mainostoimiston seinäkalentereista voi todeta, että tapahtuma-aika kestää kolme päivää - kesäkuun 17. päivästä 20:nteen. Leonhard K. Märkerin alkuperäisnäytelmään säveltämä musiikki on elokuvasovituksessa vaihdettu George de Godzinskyn uuteen musiikkiin. Birgit Kronströmin esittämästä Katupoikien laulusta on tullut ikivihreä iskelmä. Käsikirjoitukseen monistetut sanat poikkeavat lopullisista. Näytelmän suomennoksessa laulun nimenä oli Suson'in laulu ja sen kertosäe "Tää laulu katupoikien/kätköistä Sohon on laitakatujen [- -]" sijoittaa laulun Lontooseen. Keväällä 1941 aloitetut kuvaustyöt olivat jatkosodan puhjetessa vielä kesken, ja jatkuivat vasta muutaman kuukauden tauon jälkeen. Kuvaajana ennen jatkosotaa oli Kalle Peronkoski, sodan aikana Armas Hirvonen. Äänimenetelmänä käytettiin ensimmäistä kertaa SF:n elokuvassa ruotsalaista Aga-Baltic -systeemiä aikaisemman Yrjö Nortan konstruoiman YN-menetelmän asemesta. Pituutta lopullisella elokuvalla on kaksi tuntia. Ylipitkää käsikirjoitusta on lyhennetty pitkin matkaa mm. laulunumeroiden osalta, mutta toisaalta lisätty loppuun neljän minuutin mittainen balettijakso. Mainostoimistokohtauksissa avustaa Harmony Sisters -laulutrio. Elokuvan ensiesitys oli 21.12.1941 myös Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Yleisömenestys oli hieman vuoden keskitasoa parempi. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Musik | ||||||||||||
|
1. Alkumusiikki Säv. George de Godzinsky Viihdeorkesteri (off, alkutekstit), 2' 15". 2. Mainostoimistolaulu Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto 1) Es. Sirkka Sipilä, Harmony Sisters ja "mainostoimiston tytöt", laulu (playback, Sirkka Sipilä ja Harmony Sisters, laulu sekä viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 4' 25". 2) Es. Tauno Palo, Sirkka Sipilä, Harmony Sisters ja "mainostoimiston tytöt", laulu (playback, Tauno Palo, Sirkka Sipilä ja Harmony Sisters, laulu sekä viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 1' 05". 3. Ihminen älä hermostu elokuvasta Helsingin kuuluisin liikemies (1934) Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen Tauno Palo, laulu (100 %), 0' 10". Levytys: Matti Jurva ja Kristalli-tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Kristall 215, 1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 1 - Levytyksiä vuosilta 1931-1936; Artie Music AMCD 1029, 2010. 4. Raitiovaunulaulu / "Raitiovaunulla" ("Mä kerran läksin juhlasta ja koska asuin kaukana - -") Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Tauno Palo, Sirkka Sipilä, Harmony Sisters ja "mainostoimiston tytöt", laulu (playback, Tauno Palo, Sirkka Sipilä ja Harmony Sisters, laulu sekä viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 3' 10". Levytys: Tauno Palo, Harmony Sisters, Sirkka Sipilä ja orkesteri, joht. George de Godzinsky; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 3 - Levytyksiä vuosilta 1940-1942; Artie Music AMCD 1035, 2011. 5. "Ma päivän puheenaihe oon, ei keskustella mistään muusta! - -" Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Birgit Kronström, laulu ja piano (playback, pianon, George de Godzinsky, ja viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 0' 45". 6. "Balettimusiikki" Säv. George de Godzinsky George de Godzinsky, piano (off), 0' 25". 7. "Bassoaaria" ("Syvyydestä kamala elämä soi, sit' en kestä, ääneti olla en voi - -") Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Anni Hämäläinen ja Ossi Elstelä, piano (playback, tunnistamaton mieslaulaja ja George de Godzinsky, piano), 0' 45". 8. Katupoikien laulu Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto 1) Es. Birgit Kronström, laulu (playback, Birgit Kronström, laulu, sekä off, levysoitin: viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky; Kalle Peronkoski, vihellys), 2' 40". 2) Es. Birgit Kronström, vihellys (playback, Kalle Peronkoski, vihellys), kahteen kertaan, yht. 0' 10". 3) Es. Birgit Kronström, laulu sekä Thure Bahne, Toppo Elonperä, Tauno Palo ja Sven Relander, laulu (playback, Kalle Peronkoski, vihellys, ja viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 3' 35". Levytykset: Birgit Kronström ja Columbia-Tanssiorkesteri; Columbia DY-387, 1942. Olavi Virta ja Rytmi-orkesteri; Rytmi B-2004, 1942. Uudelleenjulkaisut cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 3 - Levytyksiä vuosilta 1940-1942; Artie Music AMCD 1035, 2011. 9. Koiranpennun kupletti / "Koirafoxi" Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Tauno Palo ja Birgit Kronström, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 00". 10. Lähde Keskiyön kahvilaan... / Kahvilavalssi Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Birgit Kronström, Tauno Palo ja "ravintolayleisö", laulu sekä "ravintolayhtye": viulu, sello ja piano (playback, Birgit Kronström ja Tauno Palo, laulu, sekakuoro ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 4' 30". 11. Vain ystävyys / "Kiinny armas tähän ystävään, nyt kun minä aivan yksin jään - -" Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Tauno Palo ja Birgit Kronström, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 2' 20". Levytys: Olavi Virta ja asemiesorkesteri, joht. George de Godzinsky; pikalevy Asemiesillasta, 1942-43. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla George de Godzinsky 1936-1952 Vol. 1; Artie Music AMCD 1047, 2015. 12. Vain hetkinen Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Birgit Kronström, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 0' 40". 13. "Finaali" / Loppumusiikki Säv. George de Godzinsky, san. Turo Kartto Es. Ossi Elstelä, Sirkka Sipilä, Harmony Sisters, Birgit Kronström, Tauno Palo, Toppo Elonperä sekä "mainostoimiston tytöt", laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 4' 25". Huomautuksia: Yrjö Gunaropuloksen säveltämän taustamusiikin osat ovat "Ratsastusmusiikki", "Ulkoilmakohtaus", "Tausta 2 (Palo odottaa tyttöä)", "Tausta 1" ja "Koirakohtaus". George de Godzinskyn Alkumusiikin aiheina ovat Vain ystävyys, Vain hetkinen ja Katupoikien laulu. "Balettimusiikin" (nro 6) aikana esiintyy viisi tanssijatarta. Laila Jokimo ja Anitra Karto tanssivat Katupoikien laulun (nro 8:1) aikana, Kahvilavalssin (nro 9) aikana Birgit Kronström ja Tauno Palo, Loppumusiikin (nro 11) aikana tanssijatarryhmä. Birgit Kronström improvisoi pianolla (playback, George de Godzinsky, piano), 0' 05" ja pärryttää (100 %) marssia Kaunis Karjala / Karjalan Jääkärien marssi, säv. Elli Hällström, 0' 10". Toppo Elonperä hyräilee (100 %), 0' 05", ja Tauno Palo viheltelee (100 %), 0' 20". Loppumusiikki (nro 13) on rakennettu sävellyksistä Mainostoimistolaulu (nro 2), Vain hetkinen (nro 12), Vain ystävyys (nro 11) ja Kahvilavalssi (nro 10). Harmony Sistersiin kuuluivat sisarukset Maire, Raija ja Vera Valtonen. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Inspektionsdetaljer | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniska fakta | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Språk | ||||||||||||
|
finska |