Täysosuma
Täysosuma! (rinnakkaisnimi)
Fullträff (ruotsinkielinen nimi)
Der Volltreffer (saksankielinen nimi)
Bull's Eye (englanninkielinen käännösnimi)
Le Coup qui fit mouche (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Täysosuma
Hannu Lemisen ensimmäinen ohjaustyö, komedia Täysosuma (1941) perustuu Turo Karton käsikirjoitukseen, jonka innoittajaksi on mainittu jokin ranskalainen huvinäytelmä. Birgit Gyllencrantziksi, orvoksi perijättäreksi, esittäytyvä neiti Kyllinen (Ansa Ikonen) pyytää hotelli Lyxin ylivahtimestari Aku Karppalaa (Aku Korhonen) esiintymään matkansa aikana isänään, jonka avulla hän voisi löytää elämänsä miehen. Honkaharjun maaseutuhotellissa Birgit ihastuu liehittelevään Klaus Langiin (Turo Kartto), kun taas Akun mielestä insinööri Erkki Kaipio (Joel Rinne) on parempi sulhaskandidaatti.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Avustajat
Inna Ahti, Manninen, Sinkkonen, SF:n Filmikoulun oppilaat ,
Inna Ahti, Manninen, Sinkkonen, SF:n Filmikoulun oppilaatHae aiheista |
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
13.3.-27.4.1941 - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta. |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"SF:n Täysosuma ei ole täysosuma", kiteytti nimimerkki M. V. (Uusi Suomi 10.11.1941) useimpien arvostelijoiden mielipiteen. "Tosin se ei ole ampunut maalista sivu eikä yli, mutta sensijaan se ei ole jaksanut maaliin saakka. Suuntaus on jotakuinkin suora, vauhti vain on ollut liian vähäinen. Turo Karton käsikirjoitus kehittelisi ja mutkittelisi juonta hiukan hitaasti. Ja Hannu Lemisen ohjauksessa ovat lähtövalmistelut yhtä pitkälliset kuin puukaasuttajansa. Mutta kun matkaan viimein on päästy, on meno epäilemättä melko iloista." "Täysosuma on tyypillinen SF:n iloittelu", luonnehti M. L-ri (Marja Linturi, Helsingin Sanomat 10.11.1941). "Juoni on punottu lukuisista klassillista laatua olevista selkkauksista, joiden ansiosta filmi paikka paikoin on varsin eloisa, vähän väliä kuitenkin laahustaen turhien välikohtausten ja banaalin komiikan suossa. Suotavaa olisi, että suomalainen elokuva vähitellen yrittäisi huvittaa yleisöä originellimminkin tempuin kuin alituisin kumoonkupsahtamisin ja luonnottoman vahvat maalinjäljet jättävin suukkosin." "Käsikirjoituksen tekijä Turo Kartto ei yllätä katsojaa omintakeisilla näkemys- tai ajatusvälähdyksillä", koki myös T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 12.11.1941), "mutta hyvin juttu luistaa eteenpäin, kun ensin on voitettu alussa ilmenevä kaavamainen kankeus. [- -] Ulkoisilta puitteiltaan filmi sen sijaan poikkeaa tuntuvasti SF:n muista saman suuntaisista kevyistä filmikomedioista, siksi huoliteltua työtä se on kokonaissävyltään. Tästä kai lankeaa kiitos Hannu Lemiselle, joka vastaa Täysosuman ohjauksesta ja rakennelmista. [- -] Ohjaajana hän on paraiten onnistunut luistavan ja koossapysyvän toiminnan luomisessa." "Fullträff är ett debutarbete i den lätta och behagliga lustspelsgenre som Valentin Vaala tidigare varit ensam om att odla hos oss", johdatteli H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 10.11.1941). "Hannu Leminen besitter visserligen ännu inte sin kollegas charmfulla och graciösa handslag, men man tar icke miste på hans filmbegåvning. Leminen är ambitiös, har sinne för kvalitet, och framför allt är han en glad och uppsluppen berättare. Man skrattar gärna åt hans tokstolliga infall: deras ungdomliga humor förefaller så äkta och fri från komisk forcering." "Ilmeisesti on ohjaajan vaihdos SF:ssa vaikuttanut hyvin terveellisesti", kiitti myös O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 10.11.1941), "sillä Hannu Leminen on saanut Täysosumaan hilpeän ja kevyen hengen, joka paikka paikoin saavuttaa kerrassaan nautittavan veikeän ja huvittavan ilmapiirin. [- -] Onpa elokuvassa joukossa jokin kirpeä - tekisi mieli sanoa pikantti - vivahdus, jollaiset ovat olleet perin harvinaisia kotimaisissa elokuvissa. Olisipa ohjaaja malttanut lyhennellä vähän mm. luistinratakohtausta, olisi tulos ollut vielä parempi. Jos Hannu Leminen pystyy jatkamaan yhtä lupaavasti, on meillä tiedossa uusi elokuvaohjaaja." Veikkaaja-lehdessä (8.11.1941) nimimerkki Kr kiitti Felix Forsmanin kuvausta "erittäin onnistuneeksi". Näyttelijöistä Aku Korhonen nähtiin elokuvan "varsinaisena tukipylväänä" (M. L-ri) ja "riemukkaana keskipisteenä" (M. V.), joka "hauskuttaa jälleen vaivattomasti ja mukaansatempaavasti - nyt hän pääsee käyttämään kykyjään tarvitsematta sotkeutua pelkkään pelleilyyn" (O. V-hl). "Ansa Ikonen sankarittarena on viehättävä ja luonteva", O. V-hl jatkoi yleislinjan mukaista näyttelijäarviotaan: "Joel Rinne on sympaattinen sankari, Turo Kartto oivallinen tyhjäntoimittajatyyppi ja Siiri Angerkoski hoitelee hyvin komiikkansa." "Operettimaisen tyhjänpäiväisestä tarinasta huolimatta tarjoaa Täysosuma monta hupaisaa hetkeä sekä silmälle että korvalle", tunnusti Harri Moilanen (Kansan Uutiset 23.1.1985) televisoesityksen yhteydessä vuonna 1985, kun taas Tapani Maskula (Turun Sanomat 23.1.1985) muotoili varauksellisemmin: "Täysosuma on tyypillinen sota-ajan viihdepulaan polkaistu komedia, missä ranskalainen alkuperäisaihe on yritetty sijoittaa Aulangon maisemiin mannermaista kepeyttä jäljitellen." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Täysosuma oli Hannu Lemisen (1911-1997) ensimmäinen ohjaustyö. Komedia perustui näyttelijä-käsikirjoittaja Turo Karton (1910-1942) käsikirjoitukseen, jonka innoittajaksi ilmoitettiin jokin tarkemmin tunnistamaton ranskalainen huvinäytelmä. Alkuperäisestä näytelmästä kerrottiin kuitenkin olevan jäljellä vain alkuasetelma, kaunis ja viehättävä nuori nainen, joka asemansa varmistamiseksi adoptoi itselleen isän. Elokuva kuvattiin kevättalvella 1941, mutta jatkosodan puhkeaminen siirsi sen valmistumista ja ensi-iltaa aina marraskuuhun saakka. Toivo Lampénin jouduttua jatkosotaan loppukesällä 1941 elokuvan sävellystyötä jatkoi Yrjö Gunaropulos. Kuvaajana toimi Felix Forsman, kuten Lemisen seitsemässä seuraavassakin elokuvassa. Äänittäjänä oli alkuteksteissä mainitun Viljo Soinin lisäksi myös Kurt Vilja ja äänijärjestelmänä Yrjö Nortan laitteistot. Alkuteksteissä Täysosuma-nimi muodostuu maalitaulun päälle, ja tekijöiden nimet on kerrottu matkalaukkuun kiinnitetyissä matkailuetiketeissä. Idea on mukana jo Karton käsikirjoituksessa. Päänäyttelijät esitellään roolivalokuvina, Joel Rinteen etunimi on muodossa Jopi. Elokuvassa näkyvien seinäkalenterien mukaan juonen tapahtumat sijoittuvat tammikuun 29. ja helmikuun 13. päivän väliseen aikaan. Puukaasuttimen voimalla kulkeva linja-auto edustaa tarinassa ajankohtaisuutta, samoin maininnat elintarvikkeiden säännöstelystä ja hamstrauksesta sekä laskiaiskarnevaalin laulun sanat Kansanhuoltolautakunnasta ja pisteistä. Hotelli Honkaharjun pääoven yllä liehui Ruotsin ja Norjan lippujen rinnalla myös Saksan hakaristilippu. Hotelli Lyxin ylivahtimestari Karppalana Aku Korhonen puhuu suomen lisäksi neljää kieltä, englantia, espanjaa, ranskaa ja saksaa. Palvellessaan rinnan saksalaista ja englantilaista asiakasta Karppala tasapainoilee: "Auch wir Finnen können doch bisweilen Diplomaten sein!". Portieerikollegaa esittävän Eero Leväluoman kanssa Korhonen improvisoi pilaa heidän harvenneista hiuksistaan. Samoin omaa pilaa lienee se, kun Korhonen kauppaneuvos Gyllencranzina maljaa nostaessaan sanoo "kili-kili", vastaa Siiri Angerkoski tilanomistajatar Anderssonina siihen "tuku-tuku". Karppalalle osoitetussa sähkösanomassa nimi on virheellisesti muodossa Karppola. Käsikirjoituksessa veikkausvoittouutisen julkaisi Helsingin Sanomat, kuvattaessa lehti vaihtui Uudeksi Suomeksi. Hotellitilojen somistuksessa käytettiin runsaasti matkailujulisteita. Aku Korhosen hiihtokohtauksessa ja "syöksylaskussa" käytettiin sijaisnäyttelijää. Aluksi suunniteltiin, että hiihtojaksot kuvattaisiin Pallastunturilla. Suomalaisessa näytelmäelokuvassa harvinaisessa luistelukohtauksessa esittelee pääosan esittäjien lisäksi osaamistaan myös taitoluistelun Suomen mestari vuosina 1937-1945 Maj-Len Helin (myöh. Weber; 1922-2008). Elokuvan laskiaisriehaan kuuluu Helsingin Alppipuistossa kuvattu hiihtoratsastusjakso. Varma Lahtisen esittämä hotelli Lyxin tohtorinna-asiakas on leikattu pois valmiista elokuvasta kuten myös hotelli Honkaharjuun häämatkalle tulevan nuorenparin kohtaus (sulhasena Olavi Saarinen). Lyxin aulassa vaaninut "sutenöörityyppi" vaihtui kuvausvaiheessa Pentti Saareksesta Arvo Lehesmaaksi. Hotellin hissipojaksi ajateltiin alun perin Lasse Pöystiä, mutta hän sai sen sijaan hiihtäjäpojan roolin. Anni Hämäläistä suunniteltiin Lyxin vaativaisen naisasiakkaan, "pedagoogityypin", rooliin. Raili Suomisen Turun Sanomiin Suomalaisen elokuvan festivaalin yhteydessä tekemässä haastattelussa 6.5.1993 Hannu Leminen kuvaili ensimmäisen elokuvansa näyttelijäohjausta: "Kyllä minä kaksi kertaa nieleksin, miten uskaltaisin sanoa heille, ettei nyt puhuta kolmannelle parvelle, vaan tehdään elokuvaa. Lopulta pyysin kaikkia yhteiselle illalliselle. Sanoin, etten ikävä kyllä hyväksy teidän replikointianne. Elokuvassa tunteet puhuvat ja äänityslaitteet huolehtivat lopusta." Osmo Harkimon ja Pekka Holopaisen televisiodokumentissa vuonna 1984 Leminen kertoi, että SF:n käyttämät uudet äänityslaitteet mahdollistivat repliikkien luonnolliseen sävyyn pyrkivän, hienovaraisemman taltioinnin. Lehtihaastattelussaan Leminen muisteli myös, että keväisessä elokuvan teossa oli "kamalia säävaikeuksia. Kulosaaressa piti tehdä talvikohtauksia, mutta lumi suli kesken kaiken pois. Sitä rahdattiin aamuisin kuorma-autoilla lähimetsistä, jotta töitä voitiin jatkaa. Sitä paitsi Siiri Angerkoski ei oppinut millään luistelemaan." Elokuvan ensiesitys oli 9.11.1941 myös Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Yleisömenestys oli hieman vuoden keskitasoa heikompi. Katsojia kertyi vuoden 1945 loppuun mennessä 405 361, joista aikuisia 315 995 sekä lapsia ja alennuslippulaisia 89 366. - Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Yrjö Gunaropulos - Toivo Lampén 1) Orkesteri (off, alkutekstit), 2' 05". 2) Orkesteri (off), 2' 00". 3) Orkesteri (off, lopputekstit), 0' 30". 2. "Tango" ("Yö tummin siivin lyö akkunalle, kuu kultahangelle hohteensa luo — —") Säv. ja sov. Toivo Lampén, san. Turo Kartto Es. Ansa Ikonen, laulu ja piano, sekä Turo Kartto, hyräily (playback, Ansa Ikonen, laulu, ja Toivo Lampén, piano) sekä viihdeorkesteri (off, radio), 2 '15". 3. Tanssimusiikki 1 Säv. ja sov. Yrjö Gunaropulos Viihdeyhtye (off), 1' 35". 4. Valssi 1 Säv. ja sov. Yrjö Gunaropulos Viihdeyhtye (off), 2' 25". 5. Laskiaiskarnevaali ("Kun on kerran laskiainen, tehty iloks' ihmisten — —") Säv. ja sov. Toivo Lampén, san. Turo Kartto Es. Kaarlo Hiltunen, Maj-Lis Grönroos, laulu, ja "balettitanssijattaret ja ravintolayleisö", kuoro, laulu (playback / solistit (mm. Kalle Ruusunen), sekakuoro, viihdeorkesterin säestys), kahteen otteseen, yht. 3' 35". 6. Vappumakarooni Säv. trad., san. trad. ja Turo Kartto, sov. Toivo Lampén 1) Es. "hotellivieraat", laulu (playback), 1' 05". 2) Es. Aku Korhonen, laulu (100 %), 0' 10". 7. Valssi 2 Säv. ja sov. Yrjö Gunaropulos Viihdeorkesteri (off), 1' 00". 8. "Laskiaisilta mailleen painui pois — -" Säv. Yrjö Gunaropulos, san. Turo Kartto Es. Siiri Angerkoski ja Aku Korhonen, lausunta (playback, klarinetin johtaman puhallinryhmän säestys), 1' 10". 9. "Tuomiomusiikki" Säv. ja sov. Yrjö Gunaropulos Viihdeorkesteri (off), 0' 35". Huomautuksia: Alkuteksteissä mainitaan toiseksi säveltäjäksi Toivo Lampén, mutta elokuvaa koskevissa Teoston merkinnöissä ei ole hänen osuudestaan tietoja. Yrjö Gunaropuloksen säveltämään musiikkiin kuuluvat mm. hiihto- ja luistelumusiikki sekä hiihtoratsastusmusiikki. "Hotellivieraat" tanssivat sävellyksen numero 3 aikana, balettitanssijat numero 5:n aikana, ja sekä baletti että "hotellivieraat" numero 7:n aikana. Elokuvan alkumusiikin ja Laskiaiskarnevaalin aloittaa fanfaari, 0' 05". - Toim. Juha Seitajärvi (2024) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|