Haku

Poretta eli Keisarin uudet pisteet

Poretta (rinnakkaisnimi)
Poretta eller Kejsaren utan poäng (ruotsinkielinen nimi)
Poretta, or the Emperor's New Points (englanninkielinen käännösnimi)
Pétillement ou les nouveaux points de l'Empereur (ranskankielinen käännösnimi)
Brodeln oder des Kaisers neue Punkte (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Poretta eli Keisarin uudet pisteet

Ilmari Unhon ohjaama musiikkielokuva Poretta (1941) pohjautuu Serpin (Seere Salminen), Elsa Soinin ja Ilmari Unhon käsikirjoitukseen. Välirauhan aikaan sijoittuvassa tarinassa epäonniselta maaseutukiertueelta Helsinkiin palaava taiteilijaperhe joutuu työttömyyden myötä taloudellisiin vaikeuksiin. Perheen laulajatytär Sointuun (Tuire Orri) ihastunut insinööri Volmari Suurmetso (Tauno Majuri) haluaa auttaa ja pestaa koko perheen uuteen revyyseen. Soinnun sisar Jutta (Birgit Kronström) laatii poikaystävänsä, toimittaja Erkka Karhun (Kullervo Kalske) kanssa "Keisarin uudet pisteet" -nimisen käsikirjoituksen Hans Christian Andersenin sadun ja pula-ajan vaatekuponkien innoittamana.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Birgit Kronström, konttoristi Jutta Laakso
Kullervo Kalske, toimittaja Erkka Karhu
Tauno Majuri, insinööri Volmari Suurmetso
Tuire Orri, laulajatar Sointu Järvinen
Margareta Wasenius, tanssijatar Norja Korhonen
Eine Laine, näyttelijätär Mimmi Järvinen-Laakso-Korhonen, "Mona Maskara"
Uuno Laakso, näyttelijä Uuno Alarik Järvinen
Reino Valkama, liikemies K.A.H. Toppa
Kerttu Salmi, Roosa Montonen, palvelijatar ja lausujatar
Hannes Häyrinen, näyttelijä Jussi Korhonen
Paavo Jännes, johtaja Erkki Holm
Sven Relander, konsuli Vaarto
Theodora Lagerborg, tanssisolisti
Arvo Martikainen, tanssisolisti
Kreditoimattomat näyttelijät
Maj-Lis Grönroos, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Meri Grönroos, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Eva Hemming, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Kaarlo Hiltunen, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Laila Jokimo, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Olavi Kuorikoski, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Into Lätti, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Petronella Mikaljonas, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Nikolai Mizkiewitsch, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Greta Nieminen, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Natasha Paavola, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Inge Roeb, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Jenny Rönnqvist, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Lydia Saxelin, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Airi Säilä, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Liisa Tuomi, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Impi Varma, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Mary Varma, tanssija (Suomalaisen Oopperan baletti)
Holger Salin, poliisi
Elsa Smith-Väätäinen, 1. tyttö
Annikki Särkisilta, 2. tyttö
Oski Talvio, miesvieras kutsuilla
Aina Osa, naisvieras kutsuilla
Kaarina Björkroth, ihasteleva nainen kutsuilla
Väinö Kolhonen, kaiteella roikkuva poika
Aino Mälkki, eräs maalainen
rouva Lehikoinen, muija
Karl Tulkio, mies
Vilho Lehikoinen, iloinen mies
Elsa Turunen, iloisen miehen vaimo
herra Oksala, mieskatsoja
rouva Immonen, naiskatsoja
E. Turunen, eräs jätkä
Mikko Kallakari, eräs joukosta
A. Koskinen, poliisi Seuratalolla
Viljo Someroja, tyytymätön mies
Helena Mältsi, lyllerö piikatyttö
Einari Ketola, keksijä
Marjo Penttala, Suurmetson sisäkkö
Onni Timonen, vääpeli
Eero Mattila, petikaveri
Pentti Pihlaja, Konservatorion vahtimestari
Bruno Jorma, orkesterin toimistonhoitaja
Matti Aulos, kapellimestari
Salli Karuna, kukkakaupan johtajatar
Emil Saarinen, pateettinen tulija
Aarne Orri, välitystoimiston toimistonhoitaja
Harriet Spaak, välitystoimiston apulainen
Simo Osa, ensimmäinen tarjokas
Saima Korhonen, toinen tarjokas
George de Godzinsky, kapellimestari
Muut tekijät
Ilmari Unho, Ohjaaja
Serp, Käsikirjoittaja
Elsa Soini, Käsikirjoittaja
Eino Heino, Kuvaaja
Uno Pihlström, Kuvaaja
Georg Brodén, Äänittäjä
George de Godzinsky, musiikki
Erkki Siitonen, Lavastaja
Martha Platonoff, pukujen suunnittelu
Eva Pullinen, pukujen suunnittelu
George Gé, balettien ja tanssien ohjaus (koreografia)
Kerttu Mustonen, laulujen sanat
Suomalainen Ooppera, baletti
Suomi-Filmin neulomo, pukujen valmistus
Suomi-Filmi Oy, Levittäjä
Suomi-Filmi Oy, Levittäjä
VLMedia Oy, Levittäjä
Kreditoimattomat
Matti Schreck, Tuottaja
Ilmari Unho, Käsikirjoittaja
Risto Orko, Leikkaaja
Elle Viljanen, Leikkaaja
Aarne Kuokkanen, naamiointi
Rakel Linnanheimo, naamiointi
Risto Orko, Tuotantopäällikkö
Väinö Tulosmaa, studiopäällikkö
Niilo Harju, kamera-assistentti
Pentti Pihlaja, järjestäjä
Onni Timonen, järjestäjä
neiti Astala, kampaaja
Erkki Kokkonen, kuvausryhmän jäsen
Arvo Räisänen, kuvausryhmän jäsen
Erkki Imberg, klaffi
Seere Salminen, laulujen sanoitus
Elsa Soini, laulujen sanoitus
George de Godzinsky, Muusikko (orkesterin johto, piano)
Birgit Kronström, Muusikko (laulu)
Wolde Jussila, Muusikko (viulu)
Uuno Laakso, Muusikko (laulu)
Tuire Orri, Muusikko (laulu)
Eine Laine, Muusikko (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Suomi-Filmi Oy, Tuottaja
Tuotantokustannukset
1 432 681 mk
Julkaistu
1941
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
02.03.1941
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Kino-Palatsi, Scala
Jyväskylä: Elohuvi
Kuopio: Scala
Oulu: Bio Kiistola
Pori: Kino-Palatsi
Tampere: Kino-Palatsi
Turku: Kino-Palatsi
Vaasa: Gloria
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 16.03.1941 Lahti: Ilves ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 14.03.1982 MTV1 Katsojia: 957 000
  • 18.07.1987 TV1 Katsojia: 184 000
  • 10.06.1994 TV2 Katsojia: 150 000
  • 24.01.1998 YLE TV2 Katsojia: 131 000
  • 04.09.2002 YLE TV1
  • 26.04.2005 YLE TV2
  • 05.11.2008 YLE TV2
  • 06.09.2012 YLE TV1
  • 22.05.2014 YLE TV1
  • 22.02.2016 Yle TV1
  • 29.08.2017 Yle TV1
  • 20.06.2019 Yle TV1
  • 10.12.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Hietalahdenranta 15 (Järvisen perhe matkatavaroineen kadulla), Hietalahdenranta 17 (insinööri Suurmetson konttori)
Sisäkuvat
Helsinki: Sibelius-Akatemian eteinen, aula ja juhlasali Pohjoinen Rautatiekatu 9 (konserttitalo), elokuvateatteri Kino-Palatsi Keskuskatu 1 (revyyn katsomo)
Studiot
Helsinki: Salmisaaren studio, Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan talo Poli Lönnrotinkatu 29
Kuvausaika
Talvi 1940-41
Sisältöseloste
Poliisi pidättää välitysliikkeen omistaja K. A. H. Topan luvattomista tavaroista. Samalla Topan konttoristi Jutta Laakso ilmoittaa eroavansa ja vaatii kahden viikon palkan. Ulkona Jutta törmää ystäväänsä, toimittaja Erkka Karhuun, joka on menossa johtaja Suurmetson juhliin Kämpiin. Jutta on kuullut, että Suurmetso etsii uutta sihteeriä ja pyytää suositusta Erkalta, joka kutsuu Jutan mukaansa. Tilaisuuteen kuuluu klassista musiikkia ja illallinen, jonka kuluessa Jutta hankkiutuu Suurmetson seuraan ja hienon perheen sivistyneeksi tyttäreksi tekeytyen saa paikan.

Itse asiassa Jutan perhe on näyttelijäseurue, joka parhaillaan kiertää maaseutua esittäen omaa versiotaan Mustalaisruhtinattaresta: lyhytsulku keskeyttää näytöksen, johon ihmiset ovat maksaneet sisäänpääsyn myös ruokatarvikkeilla. Äiti Mimmi, taiteilijanimeltään Mona Maskara, on ollut kolmesti naimisissa ja hänellä on lapsia joka avioliitosta: Jutan ohella heitä ovat tanssijatar Norja ja näyttelijä Jussi Korhonen sekä laulajatar Sointu Järvinen, jonka isä on Mimmin nykyinen mies, näyttelijä Uuno Järvinen.

Seurueen palattua epäonniselta kiertueelta Sointu tulee tapaamaan Juttaa Suurmetson luo ja sisarukset ryhtyvät musisoimaan. Kun klassisen musiikin ystävänä tunnettu Suurmetso yllättää Soinnun laulamasta iskelmää, Jutta keksii hätäpäissään, että hänen sisarensa laulaa myös hienoa musiikkia ja valmistautuu parhaillaan omaan konserttiin. Myös Mimmi vierailee Suurmetson luona hienostorouvana esiintyen ja kutsuu miehen konsertin jälkeisiin illallistanssiaisiin.

Järvisillä tehdään suursiivous ja koko sisustus uusitaan lainatavaroilla. Juuri kun perhe on valmis "kenraaliharjoitukseen", Toppa saapuu paikalle ilmoittaen olevansa omaisuusverotarkastaja eikä usko, että kaikki kalliit huonekalut, taulut ja matot ovat vain lainassa. Erkka onnistuu vetämään Topan syrjään lupaamalla haastattelun lehteensä, mutta eteisessä hän sulkee miehen kylpyhuoneeseen, missä tämä ryhtyy tyhjentämään illalliselle varattuja pulloja.

Soinnun konsertti saa kohtuulliset aplodit; onnittelukukat ovat tosin lainaa. Illallisella paljastuu yllätys: naapurissa asuvan konsulin tilaama orkesteri on erehtynyt osoitteesta ja soittaakin Järvisten vieraille konsulin syntymäpäivävieraiden sijasta. Toppa pääsee kylpyhuoneesta ja nostaa metelin, jolloin tilanne valkenee orkesterille. Sointu yrittää selittää asiaa lähtöä tekevälle Suurmetsolle, mutta saakin eteisessä käsiinsä aamulehden, joka sisältää "hävyttömän" arvostelun hänen konsertistaan. Perhe luulee Suurmetson olevan samaa mieltä ja miehen selityksiä kuulematta ajaa tämän yksissä tuumin ulos.

Perheen puolta pitävä Jutta eroaa sihteerintoimestaan. Sointu kuitenkin pyytää Suurmetson tavatessaan anteeksi perheen puolesta: tyttö itse on työnhaussa ja perhe joutumassa puille paljaille, kun huonekalutkin viedään asunnosta. Suurmetso hoitaa lehteen ilmoituksen, jossa uuteen teatteriyritykseen haetaan näyttelijöitä. Kaikki perheen jäsenet saavat paikan uudessa revyyssä, johon Erkka ja Jutta tekevät käsikirjoituksen ja jonka nimeksi päätetään antaa "Keisarin uudet pisteet" Andersenin sadun ja pula-ajan vaatekuponkien mukaan.

Ensi-illassa teatteri on täynnä. Jutan laulun säestämä balettiesitys toimii johdantona päänumeroon, joka mukailee Andersenin satua tanssin ja laulun kera; Uuno näyttelee keisaria, Mimmi keisarinnaa ja Jussi airutta. Revyyn päättää suurisuuntainen "akvaariobaletti" "Meren pohjalla". Norja tanssii, Juha ja Sointu laulavat. Illan mittaan Suurmetso ja Sointu, Jutta ja Erkka ovat löytäneet toisensa hellissä merkeissä.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Suomi-Filmin "musiikki-iloittelu" herätti jossain määrin ristiriitaisia tunteita. "Poretta [- -] on Ilmari Unhon ohjaamana saanut keveän, leikittelevän asun, joka kokonaisuutena on viehättävä ja ulkonaisesti paikoitellen peräti loisteliaskin", kiitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 3.3.1941). "Katsoja tosin silloin tällöin toivoo, että tanssi- ja revyykohtauksia olisi hieman supistettu ja varsinaisen toimintajuonen, joka nyt niiden keskellä jää melko löyhäksi, olisi annettu olla tarkempana ja suotu sille tilaa enemmän. [- -] Kaikki kuitenkin sujuu joustavasti, kohtaukset ovat luontevia ja eläviä, alussa heitetty teatteriparodia on aivan erinomainen, konsertin jälkeinen juhlintakohtaus on kehitelty notkeasti ja loppurevyy on kerrassaan upea."

"Poretta [- -] är en älskvärd revyfilm med både vackra och roliga partier", koki myös B. Y. G. (Svenska Pressen 3.3.1941). "Det är kanske omöjligt att skriva ett manuskript för en film som denna utan att den röda tråden blir skör på sina ställen eller att människor ställer sig av och sjunger omotiverat. Man kunde därför ha önskat sig mera sammanhållning, fast filmen också i denna form hade en lätthet och en graciös fläkt som inte är alltför vanlig i finsk film än så länge. Blandningen av aktualitet och saga, representerad av ransoneringskort och kejsarens nya kläder blev ibland litet förbryllande, men utföll däremellan mycket bra."

"Missään suhteissa ei ole säästetty vaivannäköä eikä koreita lavastuksia", myönsi M. V. (Uusi Suomi 3.3.1941), "samoin kuin ei käsikirjoituskaan ole unohtanut mitään maan ja taivaan välillä. Elokuva ei luonnollisesti pyrikään rakentumaan juonensa varaan. Sen tarkoituksena on huvittaa pelkästään revyynä, mutta touhu on paikoin perin pitkäveteistä. Vain Georges de Godzinskyn pirteiden iskelmien ansiosta elokuva välähdyksittäin eksyy tarkoitukseensa."

"Tämän Suomi-Filmin musiikki-iloittelun pahin kompastuskivi piilee sen hajanaisuudessa", arvosteli T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 4.3.1941), mikä tuntuu erikoisen valitettavalta seikalta sikäli, että siinä olisi niin paljon hyvää kiitollista ainesta todella kunnollisellekin elokuvailoittelulle." Ilta-Sanomien (3.3.1941) 0. 0. (Olli Ohtomies) ihmetteli, mitä elokuvasta puuttui ja luuli keksineensä syynkin: "Poretta ei ollut makeutettu sokerilla - vaan sakariinilla."

P. T-vi käsitteli myös revyyn osatekijöitä: "Godzinkyn musiikki soveltuu elokuvan tekstiin ja sävyyn kuin valettu, valssissa on kaikki ne ainekset, joita iskelmäsävelmään tarvitaan ja revyyn muukin musiikki on onnistunutta. Gén tanssit ovat huolitellut, tyylikkäät ja kauniit, etenkin 'kultakalatanssi', jonka esittäminen merenpohjassa valokuvauksellisestikin on meillä ainutlaatuista ja sellaisenaankin saavutus. Erkki Siitosen suuritöinen lavastus ansaitsee tässä erikseen maininnan."

"Poretta jää yleisvaikutelmaltaan vielä epämääräiseksi, mutta siinä on koko joukko hyviä näyttelijä- ja solistisuorituksia sekä lupaava ohjauksellinen ote", tiivisti O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 3.3.1941) arvionsa ja puuttui näyttelijätyöhön: "Erinomaiset näyttelijävoimat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen että kuvan alkuosa luisti varsin hyvin ja että revyyosassakin oli paljon nautittavia palasia. Eniten ilahduttaa, että Birgit Kronström on jälleen palannut kotimaiseen elokuvaan. Hän on omaa luokkaansa. Hän osaa laulaa iskelmiä, näytellä ja tanssia tavalla, jota suomalaisessa elokuvassa ei liene ennen nähty. Hänessä on harvinainen määrä viehätysvoimaa, tyylitajua, älykkyyttä ja pirteyttä. Niin hän olikin elokuvan kannattava voima. Herttainen ja välitön Tuire Orri lauloi myöskin kauniisti ja Eine Laine rehevässä osassaan oli koomillinen, niinkuin aina tällaisissa suorituksissa."

Poretta on kerännyt pisteitä myös tv-esityksissään. "Unhon Poretta-musikaali on iloinen yllätys", otsikoi M. F. vuonna 1982 (Mikael Fränti, Helsingin Sanomat 14.3.1982) ja Antti Lindqvistin (Kansan Uutiset 14.3.1982) mielestä elokuva oli kestänyt "yllättävän hyvin ajan armotonta naskalia". "Poretta on yllättävän pirteä ja pakoton musikaali", ihmetteli myös Markku Tuuli (Katso 10/1982), "jossa ohjaaja Unhon rento kohtausten kehittely ja näyttelijöiden tuore ilmaisu ovat hyvässä tasapainossa. [- -] Unho tuntuu myös tarkoin tutkineen 30-luvun amerikkalaisia musikaaleja. Hyvään maahan oppi onkin langennut, sillä revyynumeroissa on irtonaisuutta, perheen kuvauksessa railakkuutta ja jopa rakkautta. Poretta on ilo seurata jo siksikin, että vuoropuheluissa ei ole juuri vaivaannuttavuutta ja kömpelyyttä."

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Taustaa
Poretta oli Ilmari Unhon neljäs elokuva ja kolmen edellisen tapaan komedia. Alkuperäiskäsikirjoituksen tuotantopäällikkö Risto Orko tilasi Suomisen perhe -kuunnelmasarjan kirjoittajaparilta, nimimerkki Serpiltä (Seere Salminen) ja Elsa Soinilta. Elokuvan teksti on vahvasti sidoksissa välirauhankuukausien ajankohtaisiin ilmiöihin. "Huvia, hyvää tuulta ja mielenvirkistystä - sitähän nyt tarvitaankin! Yleisön mieli on saatava kääntymään pois pula-ajan huolista ja Euroopan lohduttomista sotauutisista." Eräänä kannustimena lienee Suomi-Filmissä ollut myös edellisenä vuonna ensi-iltansa saaneen SF-Paraatin hyvä yleisömenestys.

Elokuvan nimen jälkiosa viittasi syksyllä 1939 alkaneeseen ja jatkuvasti tiukentuneeseen säännöstelykorttiaikaan, nimen alkuosan käsikirjoituksen tekijät kertoivat keksineensä vastikään markkinoille tulleesta uudesta juomasta, hilpeästi kuplivasta puolukkaporeesta: "Kevyttä poreilua, kuplailua, joka nousee ylöspäin noin pul-pul-pul ... Sellaiseksihan tämä juttu on juuri tarkoitettukin. Kevyttä, iloista 'poretta' olemme siinä ainakin yrittäneet." Elokuvan asetelmissa ja juonenkehittelyssä Markku Tuuli ja Sakari Toiviainen ovat havainneet yhtäläisyyksiä Frank Capran pari vuotta vanhempaan elokuvaan You Can't Take It With You / Komedia meistä ihmisistä, jonka ensi-ilta Suomessa oli lokakuun puolivälissä 1940.

Käsikirjoituksen alkuun sijoitettu 12 kuvan johdantojakso, joka kuvailee rauhanajan yltäkylläisten olosuhteiden muuttumista pula-ajan niukkaan säännöstelyelämään, on lopullisesta elokuvasta jätetty pois. Sidotusta käsikirjoituksesta puuttuu toisaalta koko lopun pitkä revyyjakso Keisarin uudet pisteet, jonka osuus lopullisesta elokuvasta on 26 minuuttia eli runsas neljännes.

Uuno Laakson roolinimenä on Uuno Alarik Järvinen. Pöytäpuhetta illallisilla pitäessään hän käyttää kuitenkin itsestään nimimuotoa "Minä Tauno Alarik Järvinen". Samassa jaksossa on klaffivirhe: kuvakulman vaihtuessa illalliskattaus katoaa pöydältä kesken puheen. Laulaessaan Tanssivaa Caballeroa Birgit Kronström ei sanassa caballero noudata espanjalaista ääntämystä ("kavaljeero") vaan ääntää sen kirjoitusasun mukaisesti "kaballeero".

Reino Valkaman sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Walkama.

Ensiesitys oli maaliskuun ensimmäisellä viikolla myös Tyrväässä, Joensuussa, Loviisassa ja Lappeenrannassa. Yleisömenestys oli vuoden 1941 näytelmäelokuvien toiseksi heikoin. Viipurissa elokuvaa ei esitetty lainkaan. Kalliiden tuotantokustannusten vuoksi Poretta oli vielä vuoden 1949 päättyessä 491 307 markkaa tappiolla.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Musiikki
1. Alkumusiikki
Säv. ja sov. George de Godzinsky
Viihdeorkesteri ja sekakuoro, joht. George de Godzinsky (off), 2' 55".


2. Hetki kohtalon
Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. elokuvassa Seere Salminen ja Elsa Soini
Es. Kullervo Kalske ja Birgit Kronström, laulu (playback, Birgit Kronström ja tunnistamaton laulaja, ja off, levysoitin, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 55".


3. Serenadi
Säv. tuntematon, sov. George de Godzinsky
Es. viulisti ja pianisti (playback, Wolde Jussila, viulu, ja George de Godzinsky, piano), 1' 30".


4. Musiikki
Säv. ja sov. George de Godzinsky
Es. harmonikansoittaja ja pianisti (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 0' 10".


5. Schwalben-Duett / Machen wir's den Schwalben nach / Ollaan niin kuin pääskyset operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar
Säv. Emmerich Kálmán, san. Leo Stein ja Béla Jenbach, suom. Jalmari Finne, sov. George de Godzinsky
1) Es. Uuno Laakso ja Tuire Orri, laulu sekä harmonikansoittaja ja pianisti (playback, säestäjinä tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 0' 55".
2) Es. Uuno Laakso, Tuire Orri ja Margareta Wasenius, laulu (100 %), 0' 15".


6. Valssi operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar
Säv. Emmerich Kálmán, sov. George de Godzinsky
Es. harmonikansoittaja ja pianisti (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 1' 10".


7. Weiss du es noch?/ Muistathan kai?, valssi duetosta Heller Jubel operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar
Säv. Emmerich Kálmán, san. Leo Stein ja Béla Jenbach, suom. Jalmari Finne, sov. George de Godzinsky
Es. Uuno Laakso ja Eine Laine, laulu sekä harmonikansoittaja ja pianisti (playback, säestäjinä tunnistamaton harmonikansoittaja ja George de Godzinsky, piano), 1' 40".
Levytys:
Usko Kantola ja Sointu-orkesteri, joht. K. Valkama; Sointu 1045, 1949.


8. Poretta-valssi ("Tiedä en ihmettä suurempaa, onnen valtakuntaa - -")
Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen
1) Orkesteri ja sekakuoro, joht. George de Godzinsky (off), 0' 50".
2) Es. Tuire Orri, laulu ja piano (playback, pianon ja viihdeorkesterin säestys, pianistina ja joht. George de Godzinsky), 2' 00".
3) Es. Tuire Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 40".


9. Improvisaatio
Säv. George de Godzinsky
Es. Tauno Majuri, piano (playback, George de Godzinsky, piano), 0' 20".


10. Nukku-Matti
Säv. Georg Malmstén, san. Roine Rikhard Ryynänen
Es. Hannes Häyrinen, laulu (100 %), 0' 10".
Levytys:
Georg Malmstén, Pikku Juhani ja Pikku Salme, säest. Dallapé-orkesteri; Odeon A-228336, 1935.

11 . Poretta-romanssi ("On syttynyt tähti avaruuteen - -")
Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen
Es. Tuire Orri, laulu sekä pianisti (playback, piano ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 1' 40".


12. Syntymäpäivämarssi
Säv. ja sov. George de Godzinsky
Es. viihdeorkesteri, joht. Matti Aulos ja Uuno Laakso (playback, joht. George de Godzinsky), 1' 20".


13. Tanssiva Caballero
Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen
Es. Birgit Kronström, laulu ja viihdeorkesteri, joht. Uuno Laakso (playback, viihdeorkesterin
säestys, joht. George de Godzinsky), 4' 15".

Numerot 14-26:
Revyy "Keisarin uudet pisteet"
Säv. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen, Seere Salminen ja Elsa Soini


14. "Vaikka vartaloltain oonkin pieni - -"
Es. Birgit Kronström, laulu, ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (playback, lisäksi sekakuoro), 2' 45".


15. "Keisari nukkuu - -"
Es. "lakeijat", laulu (playback, mieskuoro ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 1' 10".


16. Välisoitto 1
Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 0' 30".


17. "Oi keisarinna! Armahtakaa - -"
Es. "lakeijat", laulu (playback, mieskuoro ja viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky), 0' 40".


18. "Kuulitko? - Hirtetään. - -"
Es. Uuno Laakso ja Eine Laine, puhelaulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 0' 50".


19. "On kankuria kaksi taitavaa - -"
Es. Tuire Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 15".


20. "Kun kruunupäitä suistetaan - -"
Es. Birgit Kronström ja Tuire Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 00".


21. Välisoitto 2
Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 0' 20".


22. "Nyt kultakin on vain rautaromu - -"
Es. "kansa", laulu (playback, sekakuoro ja orkesteri, joht. George de Godzinsky), 0' 50".


23. "Aina missä kurjetta, siellä olen myöskin ma - -"
Es. Birgit Kronström ja Tuirre Orri, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 2' 00".


24. Säestysmusiikki 1
Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 1' 15".


25. Säestysmusiikki 2
Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 1' 00".


26. "Piste-laulu" ("Voiton palmun saanut oon! - -")
Es. Birgit Kronström, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys, joht. George de Godzinsky), 1' 55".


27. "Akvaario-baletti" ja loppumusiikki
Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (off), 6' 10".

Huomautuksia:
"Poretta- valssi" (nro 8:1) on osa Alkumusiikkia (nro 1) sekä (nro 8:3) osa loppumusiikkia (nro 27).

Musiikkinumerot 4, 5:1 ja 6 muodostavat yhtenäisen potpurin, samoin 12 ja
13.

Eine Laine avaa ääntään (100 %), 0' 20", Hannes Häyrinen ja Birgit Kronström viheltelevät ja Uuno Laakso rallattelee.

Birgit Kronström ja Kullervo Kalske tanssivat tangoa Hetki kohtalon (nro 2). Uuno Laakso ja Tuire Orri tanssivat musiikin numero 5:1 aikana. Birgit Kronström tanssii "Porettavalssia" (nro 8:2). Margareta Wasenius tanssii solistina Valssin (nro 6) sekä Tanssivan Caballeron (nro 13); lisäksi hän hyräilee ja tanssii wienervalssia (100 %), 0' 05", sitten myös Uuno Laakso, Eine Laine sekä Tuire Orri ja Kerttu Salmi. "Juhlijat" tanssivat numeroiden 12 ja 13 aikana.

Revyytä harjoiteltaessa viihdeorkesteri soittaa fanfaarin (off), 0' 10", Birgit Kronström, Uuno Laakso, Eine Laine, Tuire Orri, Kerttu Salmi ja Margareta Wasenius laulavat ja tanssivat (100 %), 0' 20", ja Tuire Orri säestää pianolla (100 %), 0' 15". Revyyn eri numeroiden aikana esiintyy Suomalaisen Oopperan baletti.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1529
Tarkastuspäivä
28.02.1941
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2800 m
Kesto/leikattu
102 min
Veroluokka
10 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Musiikkielokuva 3c
Osia
5
Tarkastusnumero
T-01529
Tarkastuspäivä
01.09.1993
Formaatti
video
Pituus/leikattu
98'14"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Musiikkielokuva 3c
Osia
1
Tarkastuttaja
Suomi-Filmi Oy
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
30.11.2012
Kesto/leikattu
01:33:53
Ikäraja
S
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
102 min
Kieli
suomi