Vieras mies tuli taloon
En Främling kom till gården (ruotsinkielinen nimi)
En Främling kom till huset (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Karin und der Fremde (saksankielinen nimi)
Hungrende Hjerter (tanskankielinen nimi)
Een Vreemdeling komt op de hoeve (hollanninkielinen nimi)
A Stranger Came into the House (englanninkielinen käännösnimi)
Un Inconnu arriva dans la maison (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Vieras mies tuli taloon
Wilho Ilmarin ohjaama melodraama Vieras mies tuli taloon (1938) pohjautuu kirjailija Mika Waltarin romaaneihin. Metsäkulman emäntä Astrid Jönsson (Kaisu Leppänen) palkkaa tilanhoitajaksi Aaltosena esittäytyvän työnhakijan (Eino Kaipainen), kun hänen mielisairas miehensä Alfred (Kaarlo Angerkoski) ei kykene työntekoon. Vanhaisäntä Hermanni (Aku Korhonen) auttaa voimiensa mukaan Astridia ja Aaltosta, joita mustasukkainen Alfred alkaa vainota.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
7 |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
K. Hakosen kuljetusliikkeen miehiä
K. Hakosen kuljetusliikkeen miehiäHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
Toukokuu - syksy 1938 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
SF:n Waltari-elokuva kohtasi lähes rikkumattoman kiittävän vastaanoton. "Harvoin joudumme suomalaisessa elokuvassa kokemaan niin eheän tunnelman, niin punnitun ja keskitetyn dramaattisen otteen kuin Vilho Ilmarin filmissä Vieras mies tuli taloon", aloitti -r. (Suomen Sosialidemokraatti 29.11.1938). "Vuorosanat ovat ihailtavan keskitettyjä ja suppeita ja novelliromaaninsa kaiken dramaattisen aineksen on kirjailija tuonut oikealla tavalla käsikirjoitukseen. Vilho Ilmarin ansio ei suinkaan jää tämän vuoksi vähäisemmäksi, sillä kertomuksen filmillisen tehon täydellinen tajuaminen, työn eheys ja dramaattisesti oleellisen korostaminen todistavat hänen taiteellisen pyrkimyksensä ehdottomasta lahjomattomuudesta." "Filmi kokonaisuudessaan on taiteellisesti ja teknillisesti niin korkeaa luokkaa, että sellaista on harvoin nähty suomalaisen elokuvan yhteydessä", ylisti myös A. U. (Helsingin Sanomat 28.11.1938). "Se vangitsee katsojan omaan tunnelmaansa heti alkumetreiltä lähtien ja kuljettaa hänet sitten järkyttävien tapausten kautta aukottomasti kohti loppuratkaisua." Ilta-Sanomien (28.11.1938) L-s piti elokuvaa "ehdottomasti onniteltavana voittona" sekä SF:lle että ohjaajalle: "Elokuva elää, se ottaa alun perin katsojan mukaansa ja saa yleisön suhtautumisen päähenkilöihin juuri sellaiseksi kuin on tarkoituskin: sovittava ratkaisu lopuksi ei tunnu sovinnaiselta vaan vapauttavalta. Juuri ohjaajan osuus käsikirjoitusta otollisesti kannattelevan hengen, sävyn ja tunnelman esiin loihtimisessa on tässä erikoisesti kiitoksella merkittävä. Wilho Ilmarilla on sekä sydäntä että silmää ohjauksessaan, hän on osannut antaa vähäisillekin vivahduksille merkityksen, milloin se on ollut tarpeellista ja kuitenkin säilyttää käsikirjoituksen kartoittaman 'pelkistetyn' tien." Hufvudstadsbladetin H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 28.11.1938) oli varauksellinen, erityisesti loppuratkaisun suhteen: "Full rättvisa gör filmen romanen nog inte, om den också inte saknar goda sidor. Svagast voro inledningen och slutet. [- -] Ett fatalt missgrepp ur alla synpunkter är filmens från romanen avvikande 'happy end'. Smaklöst konstnärligt sett, alltför långt utdraget och omständligt berättad för att bli god och spännande för den stora publiken. Bäst är onekligen mellersta avsnittet. Regissören relaterar handlingen åskådligt och flärdfritt i god samklang med innehållet." "Vieras mies tuli taloon on teknillisesti ja taidollisesti korkeata tasoa oleva elokuva", tunnusti Eok. (Ajan Suunta 3.12.1938), mutta lisäsi: "Mikä vahinko, että sen repivä ja yleistä moraalia loukkaava sisältö jo alusta pitäen on estänyt sen muodostumasta myöskin taiteellisesti täysimittaiseksi." "Elokuva, joka edustaa kotimaisen tuotannon korkeinta tämänhetkistä tasoa, sillä huolella valikoitujen näyttelijävoimienkin suoritukset ovat pätevää luokkaa", ilmaisi Erve (Orvo Kärkönen, Aamulehti 30.11.1938) kritiikin valtalinjan näkemyksen. S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 28.11.1938) tervehti Kaisu Leppäsen suoritusta "kauniina voittona taiteilijattarelle" ja katsoi sen tuottavan "kunniaa nuorelle, lahjakkaalle näyttelijättärelle": "Hänen esityksensä on suuressa määrin vapautunut aikaisemmin havaittavasta liiallisesta lausunnasta." "Kaarlo Angerkoski", jatkoi S. S. näyttelijäarvioiden yleislinjan mukaisesti, "joka vastikään nauratti yleisöään rykmentin murheenkryyninä, saa nyt saman yleisön vihaamaan ja inhoamaan itseään. Vieraan miehen Alfred on uusi todistus näyttelijän asteikon laajuudesta. Aku Korhonen käyttää hyvin vähiä tehokeinoja ja saa aikaan elokuvan lopulta ehkä parhaan suorituksen." Tv-esitysten aikaan saattoi Kari Uusitalo jo vertailla aiheen kahta elokuvaversiota ja arvioida Ilmarin työn "teatraalisuudestaan huolimatta Hannu Lemisen myöhempää tulkintaa tasokkaammaksi" (Kari Uusitalo, Hyvinkään Sanomat 20.2.1992). Myös A-A. Tuominen (Arja-Anneli Tuominen, Kansan Uutiset 20.2.1992) näki Ilmarin elokuvan "aikansa filmattuna teatterina": "Kameran edessä työskennellään kuin teatterilavalla, mutta lopputulos ei kuitenkaan ole naurettava. Tarina kantaa ja filmi itsessään on kappale kulttuurihistoriaa." Arto Pajukallio (Katso 10/1987 ja 8/1992) koki Vieraan miehen "kumaraisten hartioitten ja maahanlaskettujen katseitten elokuvana, jonka jäyhyydessä piilee vanhakantaisuudellaan puhuttelevaa, korostetun teatraalista dramaattista latausta ja paatosta." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Elokuva Vieras mies tuli taloon (1938) perustuu Mika Waltarin 1937 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin, joka voitti WSOY:n pienoisromaanikilpailun. Teos aiheutti yleisönosastokeskustelun moraalisesti epäilyttävistä asenteista. Tähän kyllästyneenä Mika Waltari kirjoitti 1938 jatko-osan Jälkinäytös, jossa oikeus tapahtuu perinteisempään tapaan. Mika Waltarin elokuvakäsikirjoituksessa on laveiden kuvaselitysten johdosta kaikkiaan 195 sivua, mutta kuvia tavanomaiset 477. Elokuvasovitus rakentuu romaanin jatko-osan käsittelemän oikeudenkäynnin ympärille, ja siihen johtaneet tapahtumat nähdään takautumina ja todistajanlausuntojen kertomana. Romaanista poikkeavasti emäntä ja vanha Hermanni eivät elokuvassa kätke Alfredin ruumista suolampeen, ja vaikeasti haavoittunut Aaltonen jää henkiin. Naisen ei myöskään kerrota odottavan lasta Aaltoselle. Osa käsikirjoituksen aineistosta on jouduttu leikkausvaiheessa karsimaan elokuvan pituuden vuoksi. Kuvausryhmässä ensikertalaisena mukana ollut Unto Kumpulainen muisteli Esko Töyrin teoksessa Vanhat kameramiehet (1983): "Ilmari oli mielestäni enemmän sellainen teatterimies, joka kuunteli, että repliikit oli oikein sanottu; varsinaisen elokuvauspuolen hoiti Kari. Pidemmän päälle tuntui, että elokuvaa tehtiin kokonaan Eino Karin johdolla." Wilho Ilmarin elokuva myytiin Alankomaihin, Saksaan ja Tanskaan. Kotimaassa sen yleisönsuosio jäi jonkin verran vuoden 1938 keskitasoa heikommaksi. Maksaneita katsojia kertyi vuoden 1945 loppuun mennessä kaikkiaan 305 101 henkeä. Hannu Leminen ohjasi romaanien pohjalta vuonna 1957 Suomi-Filmille uuden elokuvasovituksen nimellä Vieras mies. Metsäkulman emäntää näytteli Lemisen sovituksessa Rauni Ikäheimo, Aaltosta Esko Vettenranta, Alfred Jönssonia Kaarlo Halttunen ja vanhaa Hermannia uudelleen Aku Korhonen. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. "Alkusoitto" Säv. ja sov. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off, alkutekstit), 2' 45". - Toim. Juha Seitajärvi (2022) / Suomen kansallisfilmografia |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kieli | ||||||||||||||
suomi |