Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (rinnakkaisnimi)
I Adams kläder och lite i Evas (ruotsinkielinen nimi)
I Adams kläder och lite i Evas (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
In Adam's Dress and a Bit in Eve's Too (englanninkielinen nimi)
Ádámkosztümben (unkarinkielinen nimi)
Dans le costume d'Adam et un peu dans celui d'Eve (ranskankielinen käännösnimi)
Nicht nur im Adamskostüm (saksankielinen käännösnimi)
Finna-recension
Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin
Matti Kassilan ohjaama ja yhdessä Osmo Lampisen kanssa käsikirjoittama komedia Aatamin puvussa… ja vähän Eevankin (1971) on neljäs Agapetuksen romaanista tehty filmatisointi. Heikki Himanen (Heikki Kinnunen) ja Jussi Kirves (Juha Hyppönen) auttavat veneellään järven yli asemapäällikkö Viirimäen (Veijo Pasanen). Kommellusten kautta kaverukset menettävät vaatteensa ja heitä epäillään vuorollaan vankikarkuri Granbergiksi (Risto Mäkelä).
Sparad:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Åldersgräns | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Skådespelare | ||||||||||||||||
Okrediterade skådespelare
Övriga uppträdare
|
||||||||||||||||
Övriga upphovsmän | ||||||||||||||||
Produktion | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Visningar | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Inspelningsplatser | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Inspelningsdatum | ||||||||||||||||
21.6. - heinäkuu 1971, noin viikko studiossa elokuussa 1971 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Innehållsbeskrivning | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Pressöversikter | ||||||||||||||||
"Olipa onnellinen asia", ilahtui Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 9.10.1971), "että Matti Kassila ja kumppanit ovat osanneet ja onnistuneet tavoittamaan uutuuteensa ihan oikeata Agapetuksen ilonpitoluontoa: Luhangassa kesällä filmattu Aatamien seikkailu on valoisa, kevytpoljentoinen ja puhtaasti hilpeäluontoinen värikäs ja toiminnallinen kesäleikki, jonka parissa saa hyvän mielen ja monta mukavaa nauruakin." "Kaikessa vaatimattomuudessaan, kotoisuudessaan ja iloisuudessaan se saavuttaa jotakin, mihin nuorempien vuosikertojen kynäniekat ja ohjaajamestarit meillä eivät ole alkuunkaan pystyneet", linjasi Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 10.10.1971, 2.1.1972): "Se on ensimmäinen hyväksyttävä ja ensimmäinen todella hauska kansanomainen suomalainen elokuvahuvinäytelmä monen moneen vuoteen. Se on mukavan rientoisa [- -], sen juoni juoksee eli kommellukset synnyttävät vaivatta uusia ja entistä hullumpia kommelluksia. Ja siinä on muutamia niin pistämättömiä näyttelijätöitä - kärjessä Veijo Pasanen, valkokankaalla toistaiseksi varsin harvoin nähty - että ne lopullisesti riisuvat katsojan aseista." "Olavi Tuomen ja Sakari Rimmisen kuvaus esittelee suorastaan hienostunein sävyin Luhangan kaunista kesämaisemaa", yhtyi Leo Stålhammar (Suomenmaa 12.10.1971) kiitoksiin. "Muutoin Aatamin puvussa ja vähän Eevankin on onnistuneita värejään myöten teknillisesti parasta kuvaa mitä meillä on nähty. Tämä liittyy siihen yleisilmeeseen mikä lyö leimansa koko toteutukselle. Matti Kassilaa on syytä onnitella oman panoksensa ohella myös hyvän työryhmän kokoamisesta. Aatamin puvussa on hauska ja notkean vauhdikkaasti kerrottu elokuvallinen komediafilmi." "Aatamin puvussa ja vähän Eevankin on paikoin hauskahko pikkukomedia", luonnehti Erkka Lehtola (Aamulehti 10.10.1971). "Mitään uutta ja yllättävää ei ole Kassilalla ollut annettavanaan. Jotakin on kuitenkin haluttu tehdä asian hyväksi, ja niin on Agapetuksen aiheesta pyritty pyyhkäisemään pölyjä. Siellä täällä on onnistuttukin, ja elokuvaan on taltioitu sitä samaa koomista virettä, joka on tuttua nimenomaan menneiltä vuosilta [- -]. Kokonaisuutena Matti Kassilan ohjaustyö on selvää sukua hänen aiemmille Agapetus-filmeilleen. Se on siisti ja sileä väripostikortti, joka on viipynyt postissa vähän turhan kauan." "I jämförelse med 50- och 60-talens komedier", vertaili B.P-m (Bengt Pihlström, Nya Pressen 9.10.1971), "står sej I Adams kläder och lite i Evas gott, men dagens krav på kvickhet och originalitet är andra, filmen känns gammalmodig, aningen på ett oskyldigt, men också på ett föragligt sätt." "Matti Kassilan versio on ammatillisessa mielessä varmasti kunnioitettava suoritus", arvioi Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 9.10.1971), "mikä ei kerro paljoakaan siitä, että elokuva on tyhjä ja yhdentekevä. [- -] Kassila on nykyaikaistanut aihetta muuttamalla toisen nakupellen ammatin upseerista työnjohtajaksi ja inhimillistämällä vankikarkurin hahmoa [- -]. Tässä mielessä elokuva on kyllä 20-lukua vähemmän sotilaallisen ja vankeja kohtaan inhimillisemmän 70-luvun lapsi, mutta nämä pienet yksityiskohdat eivät paljon pelasta." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Bakgrund | ||||||||||||||||
Agapetuksen humoristinen romaani Aatamin puvussa ... ja vähän Eevankin (1928) oli ennen Matti Kassilan sovitusta muutettu elokuvaksi jo kolme kertaa, vuonna 1931 Suomi-Filmin tuottamana ja Jaakko Korhosen ohjaamana, vuonna 1940 Suomen Filmiteollisuuden tuottamana ja Ossi Elstelän ohjaamana ja vuonna 1959 Saksan liittotasavallassa, tuottajana Filmaufbau ja ohjaajana Franz M. Lang. Saksalaisen version 2 x Adam, 1 x Eva ulkokuvat toteutettiin Suomessa. Matti Kassilan elokuva on romaanin ainoa värifilmatisointi. Kassilan ja Osmo Lampisen käsikirjoitus pohjautui alkuperäisromaaniin varsin vapaasti - asemapäällikkö Viirimäki säilyi tarinan henkilögalleriassa, mutta proviisori Aarne Himasesta oli tehty televisiomanu Heikki Himanen ja luutnantti Paavo Kähkösestä autokorjaamon työnjohtaja Jussi Kirves. Jaakko Korhosen sovituksessa pääosakolmikkoa näyttelivät Kaarlo Saarnio, Joel Rinne ja Yrjö Tuominen, Ossi Elstelällä Jalmari Rinne, Tauno Palo ja Leo Lähteenmäki, Kassilalla taas Veijo Pasanen, Heikki Kinnunen ja Juha Hyppönen. Heikki Kinnusella oli tässä elokuvassa ensimmäinen suuri roolinsa. Hyppönen kuului Turun Kaupunginteatterin näyttelijöihin, aikaisemmin Kuumassa kissassa? nähty Marja-Leena Kouki Porin Teatteriin, Tuire Salenius opiskeli vielä teatterikoulussa. Osa on jäänyt Saleniuksen ainoaksi valkokankaalla. Värisovituksen ulkokuvat kuvattiin Luhangalla. Musiikin säveltäjäksi kaavailtiin alunperin Kari Rydmania. Elokuvan yleisömenestys oli vuoden kolmanneksi paras, esitysvuoden keskiarvoon nähden yli kaksinkertainen. Tuotantokustannukset olivat 558 886 markkaa, Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki 75 000 markkaa, esitystuotot 366 622 mk. Hyvästä yleisömenestyksestä huolimatta elokuva jäi näin 117 264 markan verran tappiolliseksi. Elokuvan ensimmäinen esitys television kakkosverkossa 21.1.1976 keräsi verkon kaikkien aikojen suurimman kotimaisten elokuvien katsojamäärän, 2 100 000 henkeä. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Musik | ||||||||||||||||
1. Alkutekstimusiikki Säv. ja sov. Nacke Johansson Nacke Johanssonin studio-orkesteri (off), 2' 10". 2. Sunnuntaiaamuna Säv. Hj. Backman, san. Simo Korpela Es. Risto Mäkelä ja Veijo Pasanen, laulu, kahdessa osassa (off ja 100 %), yht. 0' 35". 3. Kun minä kotoani läksin Säv. ja san. trad. Es. Risto Mäkelä ja Veijo Pasanen, laulu (100 %), 0' 40". -Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||
Inspektionsdetaljer | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniska fakta | ||||||||||||||||
|