Murtovarkaus
Inbrottsstölden (ruotsinkielinen nimi)
The Burglary (englanninkielinen nimi)
Inbrottet (työnimi)
Finna-arvio
Murtovarkaus
Harry Roeck Hansenin ohjaama draama Murtovarkaus (1926) pohjautuu Minna Canthin näytelmään. Rikkaan Peltolan talon Niilo-poika (Joel Rinne) on rakastunut köyhän torpparin kasvattityttäreen Heleenaan (Kaisa Leppänen), mutta isänsä (Emil Lindh) käskystä menee kihloihin äveriään Ukonniemen tilan Loviisan (Ester Roeck Hansen) kanssa. Kun Niilo haluaa purkaa kihlauksensa, ryhtyy ylpeä ja loukattu morsian rikkomaan rakastavaisten välejä apurinaan ihmeidentekijänä tunnettu Penttula (Yrjö Somersalmi).
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||||
|
7 |
||||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||||
|
Kuljetukset: Victor Ekin henkilökuntaa ja autoja
Kuljetukset: Victor Ekin henkilökuntaa ja autojaHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||||
|
Heinäkuu - elokuu 1926 - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||||
|
"Murtovarkaus [- -] on taiteellisessa ja teknillisessä suhteessa paras suomalainen taideteos valkoisella kankaalla", ilmoitti N. (Helsingin Sanomat 26.9.1926) monien arvostelijoiden yhteisen näkemyksen, "ja siinä astuu nuori suomalainen filmitaide ensimmäisen kerran kypsyneemmän sisarensa, ruotsalaisen filmitaiteen rinnalle. Tämän selittää osaltaan se, että ohjaajana on ollut filmialalla jo ennestään ansioitunut Helsingin ruotsalaisen teatterin regissööri Harry Roeck-Hansen, mutta teoksen kirkas suomalainen väri osoittaa kuitenkin, että teoksen elinnesteet ovat pulpunneet suomalaisista hetteistä. Taiteellisen valvojan, maisteri Erkki Kivijärven, varma silmä on osannut hallita tapausten rientoa suomalaisesta ja samalla ajanvärin puolesta oikeasta näkökulmasta. Minna Canthin ansiokas näyttämöluoma on muovattu filmihahmoon, jossa väreilee elävän elämän raikasta, sykähdyttävää tuntua." "Murtovarkaus on Suomi-Filmin tähänastisista tuotteista parhaimpia, ellei parhain", ylisti myös Pasp. (Uuno Hirvonen, Uusi Suomi 1.10.1026). "Se on kokonaisuutena harvinaisen ehyt ja valmis. Ensimmäinen ehto tällaisen filmin syntymiseksi [- -] on ollut huolella ja taidolla tehty käsikirjoitus. Murtovarkauden filmatisoinnissa ei ole turhantarkasti noudatettu Minna Canthin näytelmää - siihen on lisätty m.m. kokonainen alkunäytös ja paljon muuta - ja tuloksena on ollut kokonainen ja vaikuttava filminäytelmä." "Murtovarkaus on epäilemättä parhain tähän astinen kotimainen saavutus valkoisella kankaalla", myötäili M. T. (Viikko-Sanomat 39/1926). "Juoni on kiinteä, tapaukset luistavat vauhdikkaasti ilman katkeilemisia ja, mikä tärkeintä, näyttelijävoimat tasavoimaisia. Kautta filmin huomaa huolellista tyylittelyä, josta kiitos lankeaa ohjaajille: Erkki Kivijärvelle ja Harry Roeck-Hansenille. Entinen tapahtumapaikkojen luonnonkauneuden alleviivaaminen on sovitettu itse filmin tapahtumiin, mistä seikasta filmin kiinteys juuri johtuu. Teknilliseltä kannalta katsoen on kameroiminen onnistunut hyvin kilpaillen siinä suhteessa hyvinkin ulkolaisten filmien kanssa." "Såväl scenarioförfattaren Erkki Kivijärvi som regissören Harry Roeck-Hansen har behandlat varje detalj med all den kärlek ämnet kräver", yhtyi Bdt (Hufvudstadsbladet 26.9.1926) kiitoksiin. "Rollbesättningen är ovanligt jämn: alla typer äro väl valda och de alla fått tillfälle att göra sig gällande. [- -] Fotografen, hr Frans Ekebom, har med känd förmåga bemästrat belysningssvårigheterna både i skarpt solsken och mörka interiörer." Kirjoittaja jatkoi vastaanoton yleislinjan mukaisilla näyttelijäarvioilla: "Frk. Kaisa Leppänen bär upp sin tragedienneroll mycket bra, men i längre roll skulle hon kanske ha verkat enformig. Joel Rinne som Niilo Peltola har de rätta manliga tagen och Paavo Costiander-Hoppulainen utvecklar mycket energi som rolighetsminister, detektiv och försmådd älskare. Den myndige Peltola, den reumatiske Ukonniemi och den supige Ahola ha fått goda framställare i Emil Lindh, Kaarlo Saarnio och Wald. Wohlström. Fru Ester Roeck-Hansen är 'hög' och dekorativ i sin roll som Lovisa. Bland de kvinnliga medverkande böra dessutom nämnas Mimmi Lähteenoja, som spelar med känd rutin, och Agnes Lindh, som har en obetydlig roll." - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||||
|
Suomi-Filmi hankki toukokuussa 1926 omistukseensa vuonna 1918 perustetun Suomen Biografi Osakeyhtiön osake-enemmistön. Kaupan mukana Suomi-Filmin haltuun siirtyi kymmenen elokuvateatteria maan kookkaimmissa kaupungeissa sekä Suomen tuolloin suurin elokuvatoimisto. Elokuvien tuotannolle kauppa merkitsi sitä, että ensi-illat saatettiin vastedes järjestää näiden kaupunkien parhaisiin teattereihin. Tuotettujen elokuvien määrä pysyi kuitenkin jatkossakin suurin piirtein ennallaan, joskin yhtiön laajentunut toimiala merkitsi sitä, että Erkki Karu itse esiintyi entistä harvemmin ohjaajana. Vuoden 1926 mittaan tehtiin Suomi-Filmissä kaksi elokuvaa. Niistä ensimmäisenä valmistui Harry Roeck Hansenin ohjaama "7-osainen filminäytelmä" Murtovarkaus (1926), jonka pohjana oli Minna Canthin samanniminen näytelmä. Erkki Kivijärvi toimi elokuvan apulaisohjaajana ja työn taiteellisena valvojana. Roeck Hansen (1891 - 1959) oli ruotsalainen teatterimies, joka tuohon aikaan työskenteli Helsingin Svenska Teaternin pääohjaajana ja oli vuosina 1922 - 1925 esiintynyt näyttelijänä neljässä ruotsalaisessa elokuvassa. Elokuvan pääosissa nähtiin Joel Rinne ja Kaisa Leppänen sekä ohjaajan puoliso Ester Roeck Hansen. Pienessä lukkarin roolissa vieraili työväenliikkeen monitoimimies Heikki Välisalmi (1886 - 1947) ensimmäisessä elokuvatehtävässään. Tarina jakautuu neljään aikajaksoon siten, että johdannon on kuviteltu tapahtuvan 1920-luvun puolivälissä, kartanon rengin ja Penttulan kohtaamisen noin vuonna 1855, kymmenvuotiseen Heleenaan liittyvät jaksot kymmenen vuotta myöhemmin ja näytelmän varsinaiset tapahtumat noin vuonna 1875. Elokuvan yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien esitysvuoden toiseksi paras. Raumalla elokuva nähtiin uuden Fennia-Palatsin avajaisohjelmana. Suomen elokuva-arkisto (nyk. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) teetti Murtovarkaudesta vuonna 1995 elokuvan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi restauroidun kopion, joka kiersi eri puolilla Suomea. Kapellimestari Sauli Huhtala kokosi elokuvan hengen ja tyylin mukaisesti tuon aikakauden sävellyksistä Murtovarkauden esityksissä soitettavan, sinfoniaorkesterille sovitetun säestysmusiikin. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||||
|
Partituureissa on muutamia merkintöjä siitä, mihinkä kohtauksiin määrätyt sävellykset on tarkoitettu: Tule tyttöni, säv. Oskar Merikanto (Heleenan ja Hoppulaisen tapaaminen maantiellä) Iltalaulu, säv. Selim Palmgren (Heleena saapuu tapaamaan kasvatusvanhempiaan) Polska, säv. Selim Palmgren, ja Talkoopolska, säv. Oskar Merikanto (juhannuskoivujen kaato) Venehessä, säv. trad. (juhannuskoivujen kuljetus veneellä) Ramunder, säv. trad. (Heleenan ja Niilon kohtaus koivun luona) Två vänner gör ett par, säv. trad. (Loviisa yllättää Heleenan ja Niilon) In Dämmernacht, säv. trad. (Penttula kokkotulen ääressä) Heilalleni, säv. trad. (Hoppulainen kosiskelee Heleenaa) Nuoren tytön kehtolaulu, säv. trad. (Heleena tuvassa kehräämässä) Ombre Complice, säv. Marie Gabriel (Loviisan jyväsäkit tuodaan Penttulalle). Helsingin Kino-Palatsin musiikkiohjelmaan kuuluivat lisäksi seuraavat sävellykset: Barcarola, säv. Jean Sibelius Lammaspaimen, säv. Suolahti Tuhkimovalssi, säv. Selim Palmgren Tanssiin mennessä, säv. tuntematon Korsspindeln / Ristilukki näytelmästä Kung Kristian II / Kuningas Kristian II, säv. Jean Sibelius Mitäpä tuosta huolisin, säv. trad. Kesäillan idylli, säv. Oskar Merikanto Tääll' yksinäni laulelen, säv. trad. Linjaalirattaat, säv. trad. Notturno zum Totenfest, säv. Niemann Andantino, säv. Jean Sibelius Tanssi-intermezzo, säv. Jean Sibelius Marssi vanhoilta ajoilta, säv. Oskar Merikanto Kottarainen, säv. Oskar Merikanto Kevätlinnuille etelässä, säv. Oskar Merikanto Haave, säv. Oskar Merikanto Polkka, säv. trad. Preludium, säv. Armas Järnefelt Vailinkorvan laulu, säv. Oskar Merikanto Skadis klagan, säv. tuntematon Kymmenen virran maa, säv. Oskar Merikanto Maammopa valvoo Marjutiansa, säv. Oskar Merikanto Aakase Akusta aittas ovvee, säv. trad. Matalasta torpasta, säv. trad. Pohjalainen valssi, säv. Selim Palmgren Voi kuinka hienolla tuulella, säv. trad. Mysterioso, säv. José Armandola Misterioso, säv. J.S. Zamecnik Griff, säv. J.Z. Zamecnik Polkka, säv. Armas Maasalo Hurry, säv. J.S. Zamecnik Furioso, säv. J.S. Zamecnik Menuetti, säv. Selim Palmgren. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||||
|
suomi ruotsi |