Liian iso keikka
Stöld i överkant (ruotsinkielinen nimi)
Too Big Gig (englanninkielinen nimi)
Iso keikka (työnimi)
Finna-arvio
Liian iso keikka
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
3.4.-24.4., 10.5.-19.5., 16.6.-18.6.1986 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Sauli Pesonen (Kaleva 17.11.1986) tiivisti useimpien kriitikoiden näkemyksen: "Oikeastaan Liian iso keikka on positiivinen yllätys: se ei ole aivan niin hutaisten tehty kuin Spede-tuotannon kakkoselokuvat, Turhapurojen ulkopuolella tehdyt yleensä. [- -] Liian isossa keikassa on yritetty panostaa käsikirjoitukseen kohtalaisessa määrin, vitsejä on enemmän kuin tavallisesti. Toinen asia on sitten, että ne eivät ole kovin nasevia: tavoiteltu veijarimaisuus onnistuu kuitenkin jotenkuten - konnien käyttämät erilaiset huijaus- ja petkutustavat ovat vain vanhoja tuttuja." Myös P. A.:n (Pertti Avola, Helsingin Sanomat 15.11.1986) mielestä Liian iso keikka oli "hivenen jäntevämpi ja yhtenäisempi elokuva kuin Spede-komediat yleensä. Se olisi jopa aivan kelpo käyttökomedia, elleivät sitä rasittaisi liiallisen pituus ja kohtausten epätasaisuus. [- -] Liian iso keikka on Veskun elokuva, ja sellaisena kyllä katsottava. Miehellä on enemmän elokuvakomiikan tajua kuin useimmilla suomalaisilla komedianikkareilla yhteensä." "Huono on hyvää", julisti Kari Salmisen (Turun Sanomat 5.12.1988) televisioarvostelun otsikko. "Juoni rönsyilee sinne tänne, mutta loppua kohden alkaa selvitä: Liian iso keikka on tiukasti rakennettu kokonaisuus, joka onnistuu parodioimaan noin kymmentä tv-sarjaa yhtä monen minuutin sisällä. Mitään muuta sanottavaa sillä ei sitten olekaan ja Kokkosen monien muiden töiden tapaan henkilöohjauksen lepsuus vie terää monilta juonen käänteisiin upotetulta vitseiltä. Perinteisistä hyvän viihteen tavoista piittaamaton tai vain ennakkoluuloton katsoja saattaa silti nauttia tästä järjettömyydestä. Tulevaisuudessa tämä joka tapauksessa nousee suomalaisen elokuvakomedian trash-klassikoksi." Paula Paavolainen (Uusi Suomi 5.12.1988) katsoi Liian ison keikan vilisevän oivalluksia nykyhetken arjesta eikä nähnyt ongelmaa älyn ja huumorin puutteessa "vaan samassa velttoilussa, jota pilkataan: toteutus on löysä ja luvattoman kehno, tempo hidas. Tältä filmitiimiltä olisi voinut helposti varastaa rahat, autot ja kamerat sillä välillä, kun he itse istuivat munkkikahvilla." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
1980-luvun mittaan Spede Pasanen tuotti Turhapuro-elokuvien lomassa lähes vuosittain muitakin "hupielokuvia", joissa Vesa-Matti Loiri, Heikki Kinnunen, Aake Kalliala ja muut koomikot saattoivat näyttää taitonsa ja muuntautumiskykynsä, usein televisiossa koeteltujen ja suosittujen hahmojen pohjalta. Vuoden 1986 ensimmäinen tällainen "kakkostuotanto" oli Liian iso keikka, jonka ohjaaja-käsikirjoittaja Ere Kokkonen määritteli "leikkisäksi koko perheen rikoselokuvaksi" (City 5/1986). Aivan koko perheelle elokuvaa ei ensi alkuun katsottu soveliaaksi, sillä elokuvatarkastamo kielsi sen alle 10-vuotiailta, mutta elokuvalautakunta hyväksyi sen lapsille sallituksi. Elokuvan ensi-illassa esitettiin trailerinomainen Pasasen ja Kokkosen tervehdys ensi-iltaan. Loirin ja Kallialan rinnalle elokuvan pääosiin kiinnitettiin suositut tv-kasvot Pentti Siimes ja Ritva Valkama. Myös tarinan ja henkilöhahmojen viitekehys osoittaa televisioon ja tv-sarjoihin: suoria viittauksia on ainakin rikossarjoihin Charlien enkelit, Columbo, Hill Street Blues ja MacMillan ja vaimo sekä komediasarjaan Mennään bussilla. Vesa-Matti Loirin uhkarohkeissa katto- ja kiipeilykohtauksissa ei käytetty trikkejä. Alun perin tekijöillä oli aikomus tehdä rikoskomedialleen myös jatkoa, mutta Spede-tuotannolle vaatimaton yleisömenestys (126 798 katsojaa) hautasi hankkeen. Silti Liian iso keikka oli vuoden neljänneksi paras yleisömagneetti Turhapuron, Speden toisen kakkostuotannon Pikkupojat sekä Niskasen Elämän vonkamiehen jälkeen. Televisiossa Liian iso keikka esitettiin kahdessa osassa joulukuussa 1988 yli miljoonan katsojan yleisölle. Paavo Hukkiselle (1911-1988), jonka elokuvaura oli alkanut 1937 ja sisälsi lähes sata nimikettä, Liian iso keikka jäi viimeiseksi elokuvaksi. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. Aarno Raninen Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 3' 05". 2. Virsi 377 ("Sun haltuus, rakas Isäni - -") Säv. ja san. trad. Es. "hautajaisvieraat", laulu (100 %), 0' 20". 3. Virsi 631 ("Oi Herra, jos mä matkamies maan - -") Säv. Mikael Nyberg, san. Wilhelmi Malmivaara Es. "hautajaisvieraat", laulu (100 %), 0' 25". 4. Loppumusiikki Säv. Aarno Raninen Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 0' 20". Huomautuksia: Teostoilmoituksen mukaan Ranisen musiikki koostuu seuraavista teemoista: "Momentary Mood" (0' 48"), "Opening" (2' 30"), "Liian iso keikka" (3' 51"), "Lonely Robber" (1' 03") ja "Efektit" (2' 14"). Alkumusiikin teema toistuu myös taustamusiikissa. Lottoarvonnassa kuullaan Lotto-televisio-ohjelman tunnusmusiikkina Seppo Rannikon orkesterin esittämä Lottofanfaari (säv. ja sov. Seppo Rannikko) (off, televisio), 0' 55". Kadulla kulkeva torvisoittokunta soittaa sotilasmusiikkia, yht. 0' 35" (100 %). Tauno Lahtinen lauleskelee Kulkurin valssia (trad. ruots., suom. san. J. Alfred Tanner), 0' 20" (100 %). Onni Laihasen sävellys Rantakoivun alla soi taikuriesityksen taustamusiikkina, 0' 10". - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|