Jousiampuja
Bågskytten (ruotsinkielinen nimi)
The Archer (englanninkielinen nimi)
Bågskytten (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Jousiampuja joka osui itseensä (työnimi)
L'Archer (ranskankielinen käännösnimi)
Der Bogenschütze (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Jousiampuja
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
17.6. - heinäkuu 1982 - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Jousiampuja on miellyttävä debyytti, se on luonteva ja hillitty pieni elokuva, jota leimaa myönteinen asenne elämään", kirjoitti Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 9.10.1982). "Sen tekijällä on selvästi omaperäistä sanottavaa, vaikka hän tällä filmillä pääsee asiassaan vasta alkuun. [- -] Kassilalla on luontevaa elokuvan tajua. Hän osaa kertoa ja käyttää kuvaa. Lisäksi hän on ilmeisen perehtynyt juuri tähän aiheeseen ja kiinnostunut välittämään sen ihmisille." Jorma Sairasen (Spektri 4/1982) silmissä Jousiampuja oli tyylikäs ja sujuva, mutta "liian hyveellinen ja kiltti": "Todella hyvälle elokuvalle ei kerta kaikkiaan riitä, että se on vauhdikas ja sujuva. Sen täytyy olla sanomaltaan painava, viiltävä ja järkyttävä. Sen täytyisi avata silmiä todellisuudelle tai sitten olla ratkiriemukkaan hauska. Jousiampuja ei ole mitään näistä ja siksi se ei olekaan kuin 'vain hyvä elokuva'. [- -] Ehkäpä aihe, joka ohjaajan omien sanojen mukaan oli pyörinyt hänellä päässä jo useampia vuosia, muodostui kuitenkin niiden vuosien kuluttavassa tunnelmassa liian henkilökohtaiseksi. Kassila voisi seuraavaksi tehdä elokuvan jonkun kirjan pohjalta. Siitä voisi tulla sitten se tapaus." Tapani Maskula (Turun Sanomat 11.10.1982, 15.7.1985, 3.1.1996) piti monen muun arvostelijan tavoin ongelmana elokuvan käsikirjoitusta: "Lupaavasta alkuasetelmasta huolimatta [- -] siinä ei ole tarpeeksi dramaattista jännitettä juonen tihentymiselle tai henkilöhahmojen kehittymiselle. Kassila on joutunut sangen keinotekoisesti virittämään staattisen kokonaisuuden pieniä yksityiskohtia yläkanttiin pitääkseen juttua edes tyydyttävästi liikkeessä. Ohjaajan viljelemä lyhyt, jenkkityylinen dialogi antaa tosin joillekin otoksille aggressiivista sähäkkyyttä, mutta harhauttaa myös turhiin korostuksiin [- -]. Traagiseen loppuhuipennukseen ei synny tarvittavaa tunnelatausta kun filmin sisäiset motivaatiot ohuine ihmisineen horjuvat välinpitämättömyyden ja epäuskottavuuden rajoilla." Myös Asko Alanen (Soundi 11/1982) moitti Jousiampujaa uskottavuuden puutteesta, "sillä farssimaiset gangsterit ja heidän edustamansa maailman teatraalisuus vievät pohjan kaikilta viisauksilta. [- -] Päähenkilö ei millään hallitse monikasvoisuuttaan, joten Åke Lindman vie auttamatta rutiinillaan koko shown. Hänellä ei myöskään ole rasitteenaan kammottavaa slangia, jota nuorempien vuorosanoihin on uskaliaasti tupattu." Matti Paloheimoa (Kirkko ja kaupunki 33/1982) kuitenkin miellytti toimintaelokuvan pinnan alta löytyvä "filosofinen, elämänkatsomuksellinen taso. Näitä kahta ei meillä yleensä ole osattu yhdistää, harvat yritykset ovat jääneet kömpelöiksi. Kassila on ilmiselvästi sisäistänyt filosofiansa, jossa on näkevinään mm. Zen-buddhistisia aineksia, hänen ei tarvitse liimata sitä elokuvansa päälle. Nuoren miehen tie itsensä löytämiseen ei sinänsä ole aiheena uutuudellaan pilattu, mutta Kassilan käsittelytapa on tuore ja hänellä on todella jotakin sanottavaa." - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Ennen varsinaista esikoiselokuvaansa Jousiampuja Taavi Kassila oli työskennellyt monissa tehtävissä elokuva-alalla ja sen ulkopuolella, mm. toiminut isänsä Matti Kassilan assistenttina ja esiintynyt yhtenä kolmesta ohjaajasta Pertti Pasasen tuottamassa farssissa Pölhölä (1981). Jousiampujan idean Taavi Kassila on kertonut saaneensa työstään ambulanssinkuljettajana: hän kehitteli käsikirjoitusta pitkään ja sai sille elokuvasäätiön rahoitustukea jo 1979-80. Arvosteluissa elokuvan innoittajana mainittiin kernaasti Eugen Herrigelin teos Zen in der Kunst des Bogenschiessens / Zen ja jousella ampumisen taito (Otava, 1978), mutta Kassilan mukaan se ei vaikuttanut vielä käsikirjoituksessa, vaan korkeintaan kuvausvaiheessa. Joka tapauksessa itämainen filosofia oli hänelle tuttua, sillä jo hänen äitinsä Aino Mantsas oli ollut sen harrastaja ja opettanut joogaa kaikille lapsilleen. 1990-luvulla Kassila on toiminut joogaopettajana ja perustamansa Henkisen Keskuksen johtajana. Kassila luonnehti Jousiampujan syntyneen "talkoovoimin", mikä tarkoitti sitä, että työryhmässä oli harvinaisen paljon ensikertalaisia ja että palkat sovittiin maksettaviksi pääsylipputuloista vuoden 1983 puolella. Lopulta ne korvasi kuitenkin Palkkaturva. "Jälkityöt tehtiin ennätyksellisessä ajassa, mm. äänileikkaus parissa viikossa ja miksaus 25 tunnissa", raportoi äänittäjä Lasse Keso (Lehtiset 4/1982). "Päivistä tuli pitkiä, hyvinkin pitkiä ja aikataulut muuttuivat, mutta tunnelma oli alkuvaikeuksien jälkeen hyvinkin leppoisa." Jyrki Lasonpalon sukunimi on elokuvan lopputeksteissä virheellisessä muodossa Lasanpalo. Sanna-Kaisa Palon etunimi on muodossa Sanna. Noin 10 000 katsojallaan elokuva jäi pahasti tappiolliseksi. Vaikka Taavi Kassila menetti henkilökohtaista omaisuuttaan, hänen 8.7.1982 rekisteröimänsä yhtiö Filmi-Kassila Oy toimii edelleen. Taavi Kassila ohjasi seuraavaksi elokuvan Petos (1988). - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. "Aamumusiikki" Säv. ja sov. Kai Pihlström Studio-orkesteri (off), kahteen otteeseen, yht. 2' 30". 2. Are We the Angels? Säv. ja san. Dave Lindholm, sov. Bluesounds Es. Bluesounds (100 %), 3' 55". Levytys: Bluesounds; Johanna JHN-2075, 13.4.1982. 3. Lonely No More Säv. ja san. Dave Lindholm, sov. Bluesounds Bluesounds (off), 2' 30". Levytys: Bluesounds; Johanna JHN-2055, 1981. 4. Suzy Wait Säv. ja san. Dave Lindholm, sov. Bluesounds Bluesounds (off), 2' 40". Levytys: Bluesounds; Johanna JHN-2055, 1981. 5. "Rakastelu" Säv. Kai Pihlström, sov. Anu Ekholm Studio-orkesteri (off), 1' 25". 6. "Sydänkohtaus" Säv. ja sov. Vanha Isäntä Vanha Isäntä (off), 2' 10". 7. "Uhka" Säv. ja sov. Kai Pihlström Studio-orkesteri (off), 1' 00". 8. Bambooradise Säv. Dave Lindholm, sov. Bluesounds Bluesounds (off), 2' 40". Levytys: Bluesounds; Johanna JHN-2075, 13.4.1982. 9. "Vapautus" Säv. Kai Pihlström, sov. Anu Ekholm Mirja Klemi, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 30". - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Helsingin Sairaankuljetus, Helsingin Palolaitos, Sisäasiainministeriö/Helsingin Poliisilaitos, Helsingin kaupunki, Peruspankki, VW-auto, Veho, Maan Auto, Adams-Filmi, Audelec, Instrumentarium, ITT, Neutron Insinööritoimisto, Sairaanhoitajien Koulutussäätiö, Tavastia-Klubi, HYKS/Kirurginen Sairaala, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Suomen Jousiampujain Liitto, Lääkäriasema Sero, Helsingin Juhlaviikot, Tilitoimisto Fabricius, KRP/Kriminaalilaboratorio, Lepakon kirpputori, Ulkolähetyksen kirpputori, Patinapuoti, Mainos-TV, Finn-Ris, Filmfotograferna, Filmix, Anita Talvio, Jorma K. Virtanen, Harry Grahn, Ulla Tiilikainen, Teuvo ja Hilkka Rasku, Suomen Elokuvasäätiö/käsikirjoitustuki 1979-80. |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|