Anna Kortelainen löysi Finnasta tutun tarinan

Finna-palvelu on kirjailija ja tutkija Anna Kortelaiselle ehtymätön tiedon lähde ja aarreaitta.

Tilanne oli suorastaan hämmentävä. Anna Kortelainen katseli Finna-palvelusta kuvia helsinkiläiskodeista 1960-luvun lopussa. Niiden joukossa oli kuvasarja, joka dokumentoi hänen lapsuudenkotiaan Museokadulta.

”Katselin kuvaa olohuoneesta, jossa opettelin kävelemään. Viimeisenä sarjassa oli valokuva, joka oli otettu vanhempieni makuuhuoneessa. Tiirailin pinnasängyssä nukkuvaa vauvaa tarkemmin ja tajusin, että sehän olen minä!”

”Katselin kuvaa olohuoneesta, jossa opettelin kävelemään. Viimeisenä sarjassa oli valokuva, joka oli otettu vanhempieni makuuhuoneessa. Tiirailin pinnasängyssä nukkuvaa vauvaa tarkemmin ja tajusin, että sehän olen minä!”

Helsingin kaupunki oli palkannut nuoren Kari Haklin kuvaamaan karuja hellahuoneita ja porvarillisia töölöläisasuntoja. Hän oli soittanut erään lääkäriperheen ovikelloa ja saanut luvan kuvata asunnossa ja perheenisän vastaanotolla.

Anna Kortelainen

Faktaa että fiktiota kirjoittava helsinkiläinen kirjailija ja filosofian tohtori.

Viimeisin teos Uusi Viipuri kertoo Kekkosen hankkeesta perustaa Pohjanmaalle uusi Viipuri menetetyn tilalle. Sen kaikkiin työvaiheisiin on liittynyt löytöjä Finnassa ja Kansalliskirjastossa.

Finna on kuin toinen koti

Finna-palvelu on filosofian tohtori Anna Kortelaiselle korvaamattoman tärkeä myös hänen työssään vapaana kirjailijana, taidehistorioitsijana ja tutkijana.

Kirjoittaessaan elämäkertaa keräilijä-mesenaatista ja menestyneestä vaatealan yrittäjä Sara Hildénistä Kortelainen seurasi vaihe vaiheelta valokuvia paikoista, joissa Hildén oli ollut ja elänyt. Tie vei vaatimattomista oloista arvostetuksi muotialan yrittäjäksi ja lopulta Sara Hildénin taidemuseon perustajaksi Tampereelle.

”Kuljin Finnassa kuvasta kuvaan Saran elämän kronologian myötä ja pystyin kartoittamaan, tajuamaan, havainnollistamaan ja dokumentoimaan hänen siirtonsa ja askeleensa. Käsikirjoitus oli alusta lähtien myös kuvakäsikirjoitus”, Kortelainen kertoo.

”Kuljin Finnassa kuvasta kuvaan Saran elämän kronologian myötä ja pystyin kartoittamaan, tajuamaan, havainnollistamaan ja dokumentoimaan hänen siirtonsa ja askeleensa. Käsikirjoitus oli alusta lähtien myös kuvakäsikirjoitus.”

Valokuvista näkyy, miten Suomessa on eri aikoina eletty, miten pukeuduttu ja kotia sisustettu. Sieltä pystyy nappaamaan kirjoihin valtavasti yksityiskohtia. Kortelainen selaa Finnan kuvia lähes päivittäin.

"Nimitän Finnaa tosissani toiseksi kodikseni", hän sanoo.

Anna Kortelaisen suosikit Finnassa:

Finna Street -haku

”Mukana kännykässä kulkeva matkatoveri, joka näyttää, millaista juuri tällä kadulla vuosikymmeniä sitten oli elää ja kulkea; kuin menneisyyden puhekupla keskellä jokapäiväistä elämää.”

Kokeile Finna Street -hakua

Lappeenrannan museoiden Juha Lankisen kokoelma

"Eloisa ja riipaiseva valokuvakokoelma. Sisältää sekä isän, arkkitehti Jalmari Lankisen, valokuvia sotaa edeltävästä Viipurista, että pojan, Juha Lankisen, kuvia sodanjälkeisestä Viipurista."

Tutustu Juha Lankisen kokoelmaan

Mauno Mannelinin valokuvat

"Mannelin kuvasi teollisuuslaitoksia ja moninaisista työpaikkoja 1930–1960-luvuilla. Mukana kuvissa on yleensä myös työntekijöitä, joten suomalainen arki avautuu työn tekemisen, työporukoiden ja työtehtävien kautta, ei vain autioina tiloina."

Katso Mauno Mannelinin valokuvat

Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston vuosijulkaisussa 2019. Teksti: Marjo Tiirikka, kuva Marko Oja.