Lapsena Kaisa Saarenmaa vietti kesiä isovanhempiensa luona. Keskustelut kääntyivät usein menneisiin aikoihin. Lapsena kuullut tarinat alkoivat uudestaan kiinnostaa, kun Saarenmaan rakas vaari kuoli juuri ennen koronapandemian alkua.

Korona-ajan myötä Saarenmaalla oli yhtäkkiä runsaasti aikaa. Hän päätti selvittää puuttuvat palaset suvun historiasta.

Sukututkimus onnistui verkossa vaivatta

Saarenmaa pääsi sukututkimuksessaan helposti alkuun digipalveluiden avulla. ”Tarkan väestökirjanpidon ansiosta etenin digiarkistojen avulla nopeasti 1700-luvulle.”

Sukutaulujen kokoamisen jälkeen Saarenmaa halusi löytää kuvia aikakaudesta, paikoista ja ammateista. Tähän Finna.fi-hakupalvelu tarjosi oivan välineen.

”Ei ole toista paikkaa, josta voi niin hyvin ja vaivattomasti saada yleiskuvan menneisyydestä. Hakutoiminnot helpottivat työtä valtavasti”, hän kertoo.

”Ei ole toista paikkaa, josta voi niin hyvin ja vaivattomasti saada yleiskuvan menneisyydestä. Hakutoiminnot helpottivat työtä valtavasti.”

Lucina Hagmanin hauta Hietaniemen hautausmaalla on Kaisa Saarenmaalle merkityksellinen paikka.

Suurnainen suvun taustalla

Monet Saarenmaan sukulaisista muuttivat 1800-luvun lopussa Helsinkiin. Perheiden lapset pääsivät ajan suurnaisen, Lucina Hagmanin perustamiin yhteiskouluihin. Hagmanin mielestä tyttöjen kuului saada vastaava koulutus kuin poikienkin.

Hagman oli kotoisin Kälviältä. Samalla paikkakunnalla oli syntynyt myös Saarenmaan tismalleen samanikäinen, piikana työskennellyt vaarin mummo.

”Uskon, että Hagmanin esimerkki kaikkien kouluttamisesta inspiroi vaarini mummoa. Kun mummo muutti Helsinkiin, hän laittoi lapsensa Hagmanin kouluun.”

Saarenmaa löysi Finnan avulla muitakin sukulaisiaan Hagmanin kouluista. ”Hauska hetki oli, kun tunnistin isoisotätini Suomalaisen yhteiskoulun abien luokkakuvasta!”

”Hauska hetki oli, kun tunnistin isoisotätini Suomalaisen yhteiskoulun abien luokkakuvasta!”

Kaisa Saarenmaan monet sukulaiset kävivät Suomalaisen yhteiskoulun. Tästä vuoden 1905 luokkakuvasta Saarenmaa tunnisti Ilma-isoisotätinsä (reunimmaisena vasemmalla). Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, lisenssi CC BY 4.0.

Lapsikuolleisuus pysäytti

Saarenmaa kokoaa työkseen tilastoja. Monet ilmiöt ovat työn myötä tulleet tutuksi, mutta oman perheen kautta niiden äärelle pysähtyi.

”Suomessa kuolee nykyään lapsia historiallisen vähän. 1800-luvulla esiäitini synnytti 14 lasta, joista vain kolme selvisi aikuisiksi. Myöhemminkin elämän jatkuminen on ollut pienestä kiinni. Vaarini eli yli 90-vuotiaaksi, ja suvun vaiheiden valossa hänen elämänsä oli melkoinen ihme”, Saarenmaa pohtii.