Kivistön torpparimuseon kokoelmaan kuuluva arkistoaineisto.
Arkisto koostuu pääasiassa Kivistöstä tulleessa arkistokaapissa olleessa aineistosta. Osa arkistokaapin sisällöstä luetteloitu esineiksi, kuviksi ja pienpainatteiksi.
Aineistossa esimerkiksi joihinkin Rengossa asuneisiin sukuihin sekä hieman paikallisiin työväenyhdistyksiin liittyvää aineistoa.
Arkistoon kuuluu lisäksi Kivistön museon esinekokoelman alkuperäiset luettelointilomakkeet.

Kivistön Torpparimuseo oli paikallismuseo Rengon kunnan Ahoisten kylässä Hämeessä. Museo tunnettiin muun muassa nimillä Kivistön talomuseo, Kivistön kylämuseo ja Ahoisten Kivistön museo. Museota ylläpitivät Toivo ja Eeva Lindholm.

Museo sijaitsi Kivistön tilalla, entisessä Kivistön torpan rakennuksessa. Kansatieteelliseen kokoelmaan kuului sekä Kivistön torpan alkuperäisesineistöä (Kivistön suvun irtaimistoa) että Lindholmien pääasiassa Rengosta keräämää muuta esineistöä. Museona toimivassa torpparakennuksessa oli kaksi isoa tupaa, makuukammari, kaksi isoa eteiskomeroa sekä yksi huone talon yläkerrassa ja kylmä eteinen. Esinekokoelmaan kuului noin 2000 esinettä. Torpparimuseon kokoelmat siirtyivät kokonaisuudessaan Työväenmuseo Werstaalle (Työväen keskusmuseo) kesällä 1996. Esinekokoelman mukana saatiin Kivistön paperinen esineluettelo, johon oli luetteloitu 780 esinettä. Nämä esineet oli myös numeroitu.

Kivistön torppa Rengon Ahoisissa oli Ollilan sotilasvirkatalon no. 2 ja siitä muodostetun Ruokojoen perintötalon no. 13 torppa. Hirsitalo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Juho Kustaa Kivistö vuokrasi torppaa, kunnes lunasti sen itselleen. Juho Kustaa (s.1853) ja hänen vaimonsa Ulrika (s.1851) saivat viisi lasta, joista kolme eli aikuisikään.

Maarekisteriin merkittiin 30.10.1926 Kivistö-niminen 0,0606 osalukuinen 0,0169 manttaalin veroinen viljelystila R. no 13:10 erotetuksi Ollilan sotilasvirkatalosta no. 2. Tällöin Juho Kustaa Kivistö lunasti tilan 4485 markan 86 pennin hintaan Suomen valtiolta. Vuonna 1928 Juho Kustaan poika Kalle Kivistö (s.1883) osti Kivistön tilan vanhemmiltaan ja asui siellä kuolemaansa saakka. Kalle oli Kivistön tilan viimeinen asukas ja hänen kuoltuaan Kivistö toimi Kallen veljenpojan Toivo Kilpisen (s. 1908) varastona. Toivo Kilpinen möi tilan Toivo Lindholmille vuonna 1973.

Lindholmit ostivat Kivistön tilan ajatuksenaan kunnostaa siitä itselleen kesäasunto. Toivo Lindholm arvosti perinteisiä käsityötaitoja ja halusi kalustaa Kivistön sen alkuperäiskalustolla tai sitä vastaavilla esineillä. Esineistöä saatiin esimerkiksi naapureilta, jotka tiesivät Lindholmin kiinnostuneisuudesta. Lopulta esineistöä oli Kivistön torpassa niin runsaasti, että Lindholmit totesivat tarvitsevansa tontille uuden kesämökkirakennuksen. Kun kokoelmasta alkoi kiinnostua myös muut ja museo laajeni, rakensivat Lindholmit itselleen talon Renkoon ja muuttivat sinne Hämeenlinnasta.

Toivo Kilpinen asui Kivistön naapurissa ja oli tärkeä tiedonlähde erityisesti Kivistön alkuperäisesineistön kannalta. Hän osallistui kuolemaansa saakka Kivistön tilan talkoisiin ja auttoi Lindholmeja myös esineiden hankinnassa. Lindholmeille oli alusta lähtien tärkeää, että esineisiin liittyi tarina ja tarinat kirjattiin aina muistiin mahdollisimman tarkasti.

Lindholmien ikääntyessä muutta kaupunkiin palveluiden ääreen tuli tarpeelliseksi ja he luopuivat Kivistön museosta toukokuussa 1996. Lindholmit olisivat halunneet museon pysyvän Rengossa, mutta Rengon kunta ei ottanut museota ylläpitääkseen. Kokoelmat siirrettiin kokonaisuudessaan Werstaalle (Työväen keskusmuseo) kesäkuussa 1996.

Työväenyhdistys AATE
Ahoisten pojat käräjillä
Ammattiyhdistystoiminta
Anttolainen Paavo
Asutuslautakunta
Etelä-Rengon Maamiesseura
Lauri Heinonen
Nestori Heinonen
Nikolai Heinonen
Väinö Heinonen
Kansakoulumuistot
Kruunutilojen katselmukset
Kulmala Kustaa ja Selma
Kuppatauti
Käräjät
Lemola
Löftkulla käräjillä
Mäenpää
Rengon Nuorisoseura
Ollila
rahat
Albert Rapikisto (Nyström)
Rasi
Rippikoulu
Suojeluskunta
Taksoituslautakunta
Talpila
Toivonen Otto ja Hilda
Tuominen Helmi
Eerikkilä
Kivistö Kalle
Kivistö Kustaa
Suonpää
Ostokortteja 1940-luvulta
Lehtileikkeitä ja muistilappuja (ks. liite, säilytetty vain digitaalisena)