Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen pääoman käsitteen teoreettista taustaa ja eri suuntauksia. Samalla pyritään selkeyttämään sosiaalisen pääoman lähteiden ja tuotosten välisiä kytkentöjä. Työssä esitetään, että on mielekästä eritellä sosiaalinen pääoma lähteisiinsä, tuotoksiinsa ja näitä välittäviin sosiaalisiin mekanismeihin. Sosiaalisen pääoman lähteitä ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, yhteisön ylläpitämät normit, yksilöiden jatkuvan vuorovaikutuksen tuottama valistunut rationaalisuus ja ryhmäidentiteetti. Sosiaalisen pääoman tuotoksia puolestaan ovat esimerkiksi vaihtosuhteissa tapahtuvan valvonnan tarpeen väheneminen, kollektiiviseen toimintaan liittyvien vapaamatkustajaongelmien pieneneminen sekä informaation välittymisen tehostuminen. Näitä välittävinä sosiaalisina mekanismeina työssä nostetaan esiin luottamus ja kommunikaatio. Tarkastelun mukaan erilaiset sosiaaliset rakenteet tukevat eri tavoin luottamuksen ja kommunikaation muodostumista, minkä myötä ne tuottavat taloudellista toimintaa eri tavoin rakenteistavia toimintaympäristöjä.