Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 24.11.2016 työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa. Työryhmän tehtävä on etsiä keinoja puuttua kiusaamiseen ja ehkäistä kiusaamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Työryhmälle sai viisi tehtävää: 1. Arvioida käytössä olevien kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden ja ohjelmien toimivuutta ja käyttöä 2. Koota varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa käytettäviä omia hyväksi koettuja toimintatapoja muiden käyttöön 3. Vahvistaa olemassa olevia ja tutkitusti vaikuttavia kiusaamisen ehkäisyn toimintamalleja 4. Tehdä esitys lasten ja nuorten hyvinvointia ja työrauhaa edistävistä toimista 5. Tehdä esitys mahdollisista lainsäädännöllisistä mahdollisuuksista lisätä velvoitteita puuttua kiusaamiseen. Maaliskuun puoleen väliin 2017 mennessä työryhmän tuli koota varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa käytettäviä omia hyväksi koettuja toimintatapoja muiden käyttöön. Työryhmä rajasi ensivaiheen työskentelyn siten, että työryhmän jäsenet keräsivät koosteen kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen tarkoitetuista menetelmistä, jotka julkaistaan tässä raportissa. Mukaan otettiin kiusaamisen vastaisten menetelmien lisäksi toimintatapoja, jotka vaikuttavat sosiaalisiin ja tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä toimintakulttuuriin kiusaamista ehkäisevinä ja hyvinvointia lisäävinä menetelminä. Työryhmä toteaa, että kooste ei ole kattava ja toimii esimerkinomaisesti kooten erilaisia vaihtoehtoja. Työryhmä halusi kiinnittää työnsä alkuvaiheessa enemmän huomiota kiusaamisen vastaisen työn lähtökohtiin sekä niihin yhteisiin piirteisiin, joita hyvissä malleissa tulisi olla. Menetelmät koottiin siten, että kaikkiin kirjoitettiin lyhyt kuvaus ja liitettiin linkki menetelmän tai ohjelman varsinaisille sivuille, joista lisätietoa voi hakea. Menetelmien kerääminen ei ratkaise ongelmaa, sen sijaan työryhmä päätti keskittyä pohtimaan menetelmien vaikuttavuutta, niiden käyttöä ja jatkuvuutta varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa. Työryhmän näkemysten mukaan kiusaamisesta puhumisen lisäksi tulisi keskittyä myönteisen toimintakulttuurin rakentamiseen sekä erityisesti koulujen rehtorien ja varhaiskasvatuksen johtajien rooliin tässä tehtävässä