Haku

Kansallinen lääkekehityskeskus, esiselvitys

QR-koodi
Finna-arvio

Kansallinen lääkekehityskeskus, esiselvitys

Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta. Tämän tutkimuksen tasoon ja määrään nähden suomalaisesta tutkimusympäristöstä syntyy kansainvälisesti vertaillen hyvin harvoin kaupallisesti menestyneitä lääkekehityshankkeita. Lääkekehityksen alkuvaihe vaatii erityisosaamista, jotta uutta vaikutuskohtaa koskevasta havainnosta päästäisiin lääkeaihioon. Useissa maissa tämän vaiheen helpottamiseksi on perustettu lääkekehityskeskuksia. Niistä saadut kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi, ja niiden avulla on saatu lupaavia lääkekehitysprojekteja. Sosiaali- ja terveysministeriö teetti alkuvuodesta 2017 esiselvityksen kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta osana terveysalan kasvustrategian tiekartan toimeenpanoa. Selvityksen kohteina olivat: 1) Miksi lääkekehityskeskus olisi syytä perustaa, 2) millainen lääkekehityskeskuksen konsepti olisi käytännössä, 3) mitkä olisivat keskuksen tehtävät, 4) mikä voisi olla keskuksen rahoituspohja toiminnan alkuvaiheessa ja myöhemmin, 5) mikä olisi keskuksen koko ja sen henkilöstö, 6) millainen olisi organisaatio ja kuka hallinnoisi keskusta, 7) Mitä tulisi vielä jatkossa selvittää? Selvityksen perusteella selvityshenkilö ehdottaa Suomeen perustettavaksi kansallinen lääkekehityskeskus, joka tarvitsisi 15 miljoonan euron peruspääoman ensimmäisten viiden vuoden toiminnalleen. Selvityshenkilön arvio on, että tämän jälkeen keskus pystyisi rahoittamaan oman toimintansa projektien jatkokehityssopimuksista syntyvillä tuloilla. Keskuksen oma henkilöstö koostuisi ainoastaan kehitysprojektien valintaan, suunnitteluun ja johtamiseen tarvittavista asiantuntijoista ja tukihenkilöistä. Kehitysprojektien toteutuksen osalta hyödynnettäisiin verkostomaisesti kaikkea yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja palveluyrityksissä olevaa osaamista ja laitteistoa. Keskuksen henkilömäärä olisi noin kymmenen, ja se sijaitsisi jonkin olemassa olevan tutkimusyksikön yhteydessä, mutta hallinnollisesti itsenäisenä. Keskuksen epäsuorat työllistämisvaikutukset voisivat olla jopa 1000 työpaikkaa 10 vuodessa.

Tallennettuna: