Työryhmätyöskentelyn tehtäväksi määrättiin jatkaa RAKE-hankkeen 1-vaiheen 20.3.2003 valmistunutta työtä sen peruslinjausten mukaisesti (Oikeusministeriö, lausuntoja ja selvityksiä 2003:2). Hankkeen tehtävät jakautuivat vankeinhoidon laitosorganisaation ja laitosten toimintamallien uudistamista koskevaan osaan (I) ja koko rakenneuudistuksen edellyttämään keskushallinnon, ohjausjärjestelmän ja säädösten uudistamista koskevaan osaan (II). Työskentely eteni useissa alaryhmissä ja niiden ehdotuksia koordinoineessa hankeryhmässä. Johtoryhmä linjasi kokonaisuutta. Vankeinhoidon rakenneuudistus tukisi uuden vankeuslain mukaisia tavoitteita, jossa olennaista on rangaistusajan suunnitelmallisuus ja pyrkimys vaikuttaa tuomittuun uusintarikollisuutta estävästi.
Ehdotuksen mukaan Vankeinhoitolaitos koostuisi keskushallinnosta (Rikosseuraamusvirasto) ja viidestä maakuntajaon pohjalle organisoidusta, tulosohjatusta aluevankilasta sekä terveydenhuoltoyksiköstä. Rikosseuraamusviraston tehtävissä korostuisi Vankeinhoitolaitoksen ohjaaminen valtakunnallisena kokonaisuutena. Uudistuksen yhteydessä keskushallintoa kevennettäisiin siirtämällä toimivaltaa ja tehtäviä hallinnossa alaspäin, kehitettäisiin ohjausmenetelmiä ja toimintatapoja sekä keskitettäisiin tukipalveluita. Aluevankila olisi itsenäinen, vankeusrangaistukset täytäntöön paneva virasto, joka vastaisi vankeusprosessin toteuttamisesta. Sijoittajayksikkö vastaisi rangaistusajan suunnitelman laatimisesta ja siihen perustuvasta vankien sijoittelusta. Sijoitusyksikköinä toimivat vankilat vastaisivat suunnitelman toteutuksesta. Uuden vankeuslain mukainen toimintatapa edellyttää henkilöstön lisäämistä vankeinhoidon lähityöhön. Osa tarpeista on mahdollista toteuttaa sisäisin siirroin kohdentamalla uudelleen voimavaroja siten, että vuoteen 2011 mennessä lähityöhön siirtyisi noin 80 henkilötyövuotta.
Hankkeen toteuttamiseksi esitetään muutettaviksi rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annettua lakia (135/2001) ja valtioneuvoston asetusta (275/2001) sekä eräitä muita säädöksiä.