Selvityksen tavoitteena oli koota liikunta-alan tasa-arvotyön hyviä käytäntöjä eri teemoistaSuomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Tavoitteena oli auttaa hahmottamaan, minkälaisia hyviä käytäntöjä ja innovaatioita tasa-arvoprojekteissa on kehitetty, sekä selvittää, miten kehitystyötä voisi jatkaa tai suunnata uudelleen.

Työ toteutettiin haastattelemalla asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta. Raportissa esitellään näistä maista yhteensä seitsemän esimerkkiä, joissa tasa-arvon edistämisen toimijoina on julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin edustajia.

Raportissa esitellään, kuinka sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty säätelyn ja johtamisen keinoin,kuten sukupuolikiintiöillä (Norjan urheiluliitto ja olympiakomitea), keskusjärjestön ohjaustoiminnalla (Ruotsin urheiluliitto) sekä integroimalla tasa-arvonäkökulma liikuntahallinnon perustyöhön (Oulun kaupunki). Lisäksi raportissa esitellään, kuinka sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty järjestämällä projekteja, hankkeita ja kampanjoita. Esimerkiksi Palloliiton Prinsessafutis-hankkeessa puututtiin siihen epäkohtaan, että tytöt aloittavat lajin myöhemmin kuin pojat. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -kampanjassa pyrittiin vaikuttamaan työikäisten miesten naisia vähäisempään liikunta-aktiivisuuteen. Olympiatoppenin Kvinneløftet-projektissa sparrattiin naisia kohti parempaa menestystä arvokisoissa. Raportissa esitellään myös yksityisen sektorin edustajan ideoima World Village of Women Sportin hankesuunnitelma.

Johtopäätökset ja suositukset on esitetty muistilistan muodossa raportin lopussa. Tässä raportissa esiteltyjen käytäntöjen ja hankkeiden toivotaan toimivan hyvinä esimerkkeinä liikunta-alan toimijoille, jotta tasa-arvotyötä saadaan tehostettua ja edistettyä jatkossa yhä laajemmalla sektorilla.