Susikannan hoitosuunnitelma valmisteltiin hoitosuunnitelman päivityshankkeessa maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Hankkeella oli laajapohjainen valmistelu- ja ohjausryhmä, joissa mukana olivat keskeiset sidosryhmät niin tutkimuksesta, hallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja tuottajajärjestöistä. Valmistelun tukena ovat olleet strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman CORE-hankkeen asiantuntijat Suomen ympäristökeskuksesta ja Itä-Suomen yliopistosta. Osana hanketta järjestettiin myös ylimaakunnallisia sidosryhmätilaisuuksia alueellisten riistaneuvostojen kanssa, mistä saatiin muun muassa ehdotuksia toimenpiteiksi susikannan hoitosuunnitelmaan.

Tämä susikannan hoitosuunnitelma on päivitetty versio vuonna 2015 vahvistetusta hoitosuunnitelmasta ja se on susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu. Hoitosuunnitelman lukuisilla toimenpiteillä pyritään sovittamaan yhteen yhtäältä susireviireillä asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeet sekä toisaalta susikannan suojelun tarpeet. Suunnitelmalla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin. Keskeisenä hoitosuunnitelman muutostekijänä on tunnistettu susien sietämisen edistäminen ja sitä kautta perustan luominen suden hyväksyttävyydelle. Hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoite on pienin elinvoimainen susikanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena on susikannan suotuisa suojelutaso.

Hoitosuunnitelman päivityksessä on huomioitu tuoreimmat kanta-arviota koskevat tiedot ja muun muassa tuorein tutkimus koskien susien laitonta tappamista. Hoitosuunnitelmassa on kuvattuna muutostekijät ja toimenpiteet, susikannan hoidon erityiskysymykset ja hoitosuunnitelman hankkeet.