Algoritmisella päätöksenteolla on keskeinen merkitys valtionhallinnon digitalisaation edistämisessä. Sääntöpohjaisen ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöön julkisessa päätöksenteossa liittyy kuitenkin riskejä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa algoritmisen päätöksenteon käyttöön liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimustietoa on vähän erityisesti datavetoisten teknologioiden kuten tekoälysovellusten hyödyntämisestä. Sen sijaan hallintoautomaatiota on kartoitettu myös kansallisessa tutkimuksessa, ja sääntöpohjaisesta automaatiosta on myös käyttökokemuksia valtionhallinnossa. Selvitystyössä on ilmennyt tarve kokonaisvaltaiselle ja johdonmukaiselle sääntelystrategialle, jonka kehittäminen on välttämätöntä, jotta algoritmista päätöksentekoa voidaan viranomaistoiminnassa lisätä vaarantamatta kansalaisten oikeusturvaa. Keskeiset ongelmakohdat paikannetaan hyvän hallinnon periaatteiden, tehokkaiden oikeusturvamekanismien, virkavastuun toteutumisen ja tiedon hyödyntämisen juridisiin kysymyksiin. Selvityksessä esitetään konkreettisina toimenpidesuosituksina 1) johdonmukaisen ja teknologianeutraalin sääntelystrategian luomista yleis- ja erityislakien kautta ja 2) algoritmisten järjestelmien vaikutusten arviointia, jolla vahvistetaan järjestelmien ennakollista ja jälkikäteistä kontrollia ja vältetään ennakoimattomia seurannaisvaikutuksia erityisesti liittyen järjestelmien läpinäkyvyyteen.