Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ohjauskeinojen roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Tutkielma keskittyy erityisesti Malmin ja Brownin (2008) ohjausjärjestelmäpaketin ohjauskeinoihin ja siihen, miten niillä voidaan edistää kestävää kehitystä organisaation eri tasoilla. Tutkielmassa tarkasteltiin kulttuurisen ohjauksen, suunnittelun ja budjetoinnin ohjauksen, kyberneettisten ohjauskeinojen, palkitsemisen ja kompensoinnin ohjauskeinojen sekä hallinnollisen ohjauksen näkökulmasta. Tutkielmassa tutkitaan myös strategian merkitystä sen ollessa tiiviisti sidoksissa ohjauskeinoihin. Tarkastelussa on myös se, miten johdon ohjauskeinot tukevat toisiaan kestävän kehityksen edistämisessä sekä minkälaisia jännitteitä ohjauskeinojen välille voi syntyä. Lisäksi paneudutaan myös ohjauskeinojen käyttöön Simonsin (1995) diagnostisen ja interaktiivisen käytön näkökulmasta. Tutkielma pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten johdon ohjauksen keinoilla voidaan vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen ja sen levittäytymiseen organisaation eri tasoille.

Tutkielman teoreettinen osuus rakentuu johdon laskentatoimen sekä kestävän kehityksen teoreettisista näkökulmista. Johdon laskentatoimen kentältä tutkielmassa painotetaan erityisesti johdon ohjauskeinoihin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Kestävän kehityksen osalta teoreettisia näkökulmia on haettu lähtökohtaisesti tutkimuskirjallisuudesta, jossa yhdistyvät sekä ohjauskeinot että kestävä kehitys.

Tutkielman empiirinen osuus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena ja aineisto kerätään kymmenen teemahaastattelun kautta. Tutkimuksen tapausyrityksenä on erikoismateriaaleihin keskittynyt tuotantoyritys, Ahlstrom. Teemahaastattelujen avulla pyrittiin tunnistamaan, mitä ohjauskeinoja Ahlstromissa käytetään ja miten ohjauskeinot näkyvät eri organisaatiotasoilla. Tutkimuksen teoreettiset tulokset yhdistetään empiirisiin tuloksiin hyödyntäen abduktiivista analysointia.

Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa, että Ahlstromissa hyödynnetään jokaista Malmin ja Brownin (2008) ohjausjärjestelmäpaketin ohjauskeinoa. Ahlstromin tapauksessa kestävän kehityksen mukainen strategia on merkittävä osa kestävän kehityksen integroitumista osaksi yrityksen toimintaa ja yrityksen työntekijöiden ohjausta. Tutkimuksessa havaittiin, että kestävän kehityksen edistämisessä koetaan tärkeäksi useamman eri ohjauskeinon hyödyntäminen ja ohjauskeinojen yhdistelmä koetaan toisiaan tukeviksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa tuli ilmi myös se, että jännitteitä ohjauskeinojen välillä ei suoraan koeta, mutta mahdollisia tilanteita tunnistettiin, joista jännitteitä ohjauskeinojen välille voisi syntyä. Kokemus jännitteiden puutteesta Ahlstromin tapauksessa tunnistettiin syntyvän siitä, että taloudelliset tavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet nähdään toisiaan tukeviksi ja yrityksen taloudellisen menestyksen koetaan kumpuavan kestävän kehityksen mukaisista käytännöistä.