Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen on käsityön taiteen perusopetuksen oppilaiden motivaatio käsityön harrastamiseen, jonka lisäksi selvitettiin käsityön merkitysten tärkeyttä oppilaille. Tulevana käsityön opettajana olin erityisen kiinnostunut tutkimaan vapaaehtoisesti vapaa-ajalla käsitöitä harrastavia nuoria. Kenties löytäisin vastauksia ja ideoita siihen, miten motivoida myös perusopetuksen oppilaita. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka rakentui taustakysymyksistä, motivaatiomittarista ja itse tehdystä käsityön merkityksen mittaristosta. Tutkimukseen kertyi vastauksia 27 kuudeltatoista eri paikkakunnalta Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta. Otanta on varsin pieni, eikä täytä määrällisen tutkimuksen kriteerejä ja voidaankin todeta, ettei tutkimus tuottanut luotettavaa tietoa. Tutkimuksen teoria pohjautuu motivaation itsemääräämisteoriaan. Itsemääräämisteoriassa motivaatio jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio syntyy yksilössä itsessään ja ulkoinen motivaatio on ulkopuolisten toiveiden ja odotusten täyttämistä. Käsityön taiteen perusopintojen harrastajat olivat SRQ-A motivaatiomittarin mukaan erittäin sisäisesti motivoituneita. Korkeat pisteet SRQ-A motivaatiomittarista sai myös kiinnittynyt säätely, joka on lähellä sisäistä motivaatiota, vaikka on ulkoisen motivaation muoto. Matalat arvosanat saivat ulkoisen motivaation kaksi muotoa; sisäänkääntynyt säätely ja täysin ulkoinen säätely. Käsityön erilaisia merkityksiä tarkastellaan Anna Kouhian merkityskategorioiden kautta. Käsityön merkityskategorioissa merkitykset on jaettu kahdeksaan eri alueeseen: toiminnalliset merkitykset, materiaaliset merkitykset, esteettiset merkitykset, ilmaisulliset merkitykset, kokemukselliset merkitykset, moniaistilliset merkitykset, yhteisölliset merkitykset ja narratiiviset merkitykset. Käsityön merkityksistä korkeimmat pisteet saivat kokemukselliset merkitykset ja moniaistilliset merkitykset. Toiseksi korkeimmat pisteet saivat toiminnalliset ja ilmaisulliset merkitykset. Kolmansiksi asettuivat yhteisölliset, narratiiviset ja esteettiset merkitykset. Materiaaliset merkitykset saivat kaikkein alhaisimman arvosanan. Tutkimuksessa kaikki käsityön merkitykset asettuivat asteikolla yhdestä viiteen arvojen 2,62-4,50 väliin. Tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin mittaamalla Crohnbachin alpha. Tutkimuksen summamuuttujat saivat alphan arvoja välillä -0,38-0,71. Vain itsetehdyn mittarin kaksi arvoa ylitti hyvän raja-arvon. Alphan alhainen arvo selittynee osittain pienellä otannalla, mutta myös itse laadittua mittaria on syytä arvioida kriittisesti.