Tarkastelen tutkielmassani lähiluvun keinoin matkailijaidentiteettiä neljässä 2010–2020-luvuilla julkaistussa Hippie Trail -muistelmateoksessa. Valitsemani kirjat ovat Ann BeCoyn Memoirs of Hippie Girl in India (2013), Ananda G. Bradyn Ten Years on the Hippie Trail. Kansas to Kathmandu (2021), Caryn Greenin Overland. Remembering Southeast Asia (2018) ja Richard Parkesin The Overlanders (Hippie Trail) (2018). Käytän täydentävänä lähteenä myös kirjoittajien internetiin tuottamaan tietoa. Tutkin matkailijaidentiteetin osa-alueina yhteiskunnallisten näkemysten ja uskontosuhteen teemoja sekä sukupuolen vaikutusta ihmissuhteisiin ja meriittien saavuttamiseen Hippie Traililla. Tutkielma perustuu ajatukseen identiteetin intersektionaalisuudesta, yksilön narratiivisen identiteetin muodostumisesta menneisyyttä uudelleentulkitsemalla sekä Stuart Hallin ajatteluun pohjautuvaan interaktiiviseen identiteettikäsitykseen. Suhteutan havaintojani Sharif Gemien ja Brian Irelandin 80 Hippie Trail -matkailijaa käsittäneeseen The Hippie Trail. A History, 1957–78 -tutkimukseen (2017). Havaitsin muistelmissa useita yhdistäviä piirteitä, mutta myös tarpeeksi eroja puoltamaan sitä, ettei Hippie Trail ollut monoliittinen kokemus kaikille matkaajille eivätkä matkailijaidentiteetit täten yhdenmukaisia. Identiteettejä yhdisti etenkin pasifismi, siinä missä suhde esimerkiksi fatalismiin ja uskontoon vaihteli jyrkästi. Uudessa ympäristössä aikaisemmin omaksuttuja identiteettejä punnittiin ja muokattiin uudelleen. Vieraan kohtaaminen sai kirjoittajat huomaamaan myös kotimaassa piileviksi jääneitä tai merkityksettöminä pidettyjä ominaisuuksia. Teoksista voidaan huomata, ettei narratiivinen identiteetti ole välttämättä täysin yhtenäinen vaan voi sisältää myös ristiriitaisia viestejä sekä avointa pohdintaa. Kaikki kirjoittajat päätyvät narratiivisessa identiteetissään myönteiseen lopputulemaan itsensä, mutteivät maailman suhteen.