Tutkielmassani tarkastelin 101. maahanlaskudivisioonan 506. maahanlaskurykmentissä taistelleiden yhdysvaltalaisten laskuvarjojääkärien Edward David Shamesin, David Kenyon Websterin ja Richard Wintersin muistelmia, jotka kertoivat laskuvarjojääkäreiden tarinan erikoiskoulutuksesta ja Normandian taisteluista. Muistelmien avulla tutkin, miksi Normandian maihinnousua edeltäneenä pudotusyönä saksalaisten selustaan pudotettujen yhdysvaltalaisten laskuvarjojääkärien yllätyshyökkäyksestä alkaneet pudotusyön taistelut muodostuivat länsirintaman julmimmiksi? Tutkimuskysymykseen vastatakseni perehdyin ensiksi laskuvarjojääkärien Yhdysvalloissa suorittamaan erikoiskoulutukseen, jonka aikana nuorista alokkaista koulutettiin ankaran fyysisen ja psyykkisen harjoitteiden avulla aggressiivisia ja tappamiseen kykeneviä laskuvarjojääkäreitä. Erikoiskoulutuksella oli suuri merkitys laskuvarjojääkäreiden identiteettiin Normandian taisteluissa.

Tutkielmassa havaitsin, että Normandian taisteluihin vaikuttivat myös laskuvarjojääkäreiden yhdeksän kuukautta viettämä odotteluaika Englannissa, jossa laskuvarjojääkäreiden käsitys saksalaisista sotilaista ja saksalaisten rakentamasta Atlantin vallista muuttui radikaalisti brittien keräämän tiedusteluaineiston myötä. Englannissa pidettyjen harjoitustaisteluiden avulla laskuvarjojääkärit saivat esimakua tulevista taisteluista sekä tulevista kohteista Normandiassa. Tulokset osoittivat, että laskuvarjojääkäreille asetetut tavoitteet olivat todella haastavia, minkä takia komentajat oheistivat laskuvarjojääkäreitä käyttämään saksalaisia vastaan kaikkia mahdollisia keinoja, jopa kansainvälisten sodankäyntiä rajoittaneiden Geneven ja Haagin sopimusten vastaisia keinoa, jotta tavoitteeksi asetetut strategisesti tärkeät kohteet saataisiin maihinnousua edeltäneenä pudotusyönä varmasti vallattua. Upseerit kiihottivat tarkoituksella laskuvarjojääkäreitään, etteivät nämä luovuttaisi tai antaisi saksalaisille mitään mahdollisuutta liikuttaa täydennysjoukkoja maihinnousurannoille.

Laskuvarjojääkäreiden saaman erikoiskoulutuksen, henkilökohtaisten kaunojen, upseerien kiihotuspuheiden, kovien paineiden, voimakkaan viholliskuvan sekä saksalaisten periksi antamattomuuden ja erilaisten huhupuheista muodostuneiden kostonkierteiden myötä maihinnousua edeltäneestä laskuvarjojääkärien pudotusyöstä muodostui länsirintaman verisimmät koko sodan aikana. Pudotusyön aikana sekä yhdysvaltalaiset laskuvarjojääkärit että Normandiaa puolustaneet saksalaiset syyllistyivät lukuisiin sotarikoksiin, kuten sotavankien murhiin, kiduttamiseen, ryöstöihin ja silpomiseen. Jokainen julmuus kostettiin entistä julmemmalla teolla, eikä laskuvarjojääkärien erikoiskoulutuksesta tai johtajuudesta ollut hyötyä veritekojen estämisessä. Normandian taistelut päättyivät laskuvarjojääkärien voittoon, mutta myöhemmissä sotarikosoikeudenkäynneissä kummankaan osapuolen sotilaita ei tiettävästi ole asetettu syytteeseen tekemistään sotarikoksista.