Tutkimukseni aiheena on työväenliikkeen vaikutus pyhäkouluun 1900-luvun alussa. Työväenliikettä pidettiin kirkon vastaisena ja tutkin pitääkö tämä paikkaansa pyhäkoulujen kohdalla. Ajallisesti tutkimukseni rajoittuu suurlakosta oppivelvollisuuslakiin eli vuosiin 1905 – 1922. Aikavälille sijoittuu myös Suomen itsenäistyminen ja sisällissota, jotka toimivat muutoskohtana. Maantieteellisesti tutkimukseni rajoittuu Mynämäen ja Turun tuomiorovastikunnan seurakuntiin. Millainen sosiaalidemokraattien kannatus oli paikallistasolla ja kuinka se heijastui pyhäkoulussa käyvien lasten määriin? Pyhäkoulujen toimintaa ja niissä käyviä lapsia tutkin pyhäkoulukertomusten perusteella. Seurakuntien kirkkoherrojen tuli lähettää joka vuosi tuomiokapitulille kertomus pyhäkoulujen määrästä ja toiminnasta. Sosiaalidemokraattien kannatusta seurakunnissa tutkin 1900-luvun alun eduskuntavaalitilastojen avulla. Sosiaalidemokraattien kannatus ei suoraan heijastu pyhäkoulussa käynnin aktiivisuuteen. Sellaisissa seurakunnissa, joissa sosiaalidemokraattien kannatus vahvistuu, niin samalla myös pyhäkoulussa käyvien lasten määrä prosentuaalisesti kasvaa. Kirkkoherrat mainitsevat kertomuksissaan erilaisia syitä lasten epäsäännölliselle käynnille pyhäkoulussa. Huono ilma, pitkät ja hankalat kulkuyhteydet sekä muissa kouluissa käyminen ovat suurempia syitä kuin sosiaalidemokraattien vahva kannatus. Lisäksi pyhäkoulut joutuivat kilpailemaan kävijöistä muiden järjestöjen kanssa, sillä esimerkiksi Ihanneliitot ja partio järjestivät nuorille toimintaa.