Yksi suomalaisen julkisen keskustelun kiintiöpuheenaiheista on nykyisin yritysten yhteiskuntavastuu ja sen eri ulottuvuudet. Yrityksiin kohdistuvat vastuullisuusvaatimukset seurailevat suurempia yhteiskunnallisia megatrendejä ja ilmiöitä, minkä seurauksena yksi uusimmista vastuullisuuskeskustelun juonenkäänteistä on huomion kiinnittyminen yritysten taloudelliseen vastuuseen ja erityisesti niiden veronmaksun ja verosuunnittelun vastuullisuuteen.

Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään vastaamaan kahteen ydinkysymykseen: Ensinnäkin selvitetään, ovatko suurimmat Helsingin pörssiin listatut yhtiöt ottaneet veronmaksun osaksi vastuullisuusajatteluaan ja jos ovat, miten tämä näkyy niiden vastuullisuusraportoinnissa? Jatkokysymys etsii vastauksia siihen, vastaako veroista kertova vastuullisuusraportointi yhteiskuntavastuuviestinnälle keskeisiin olennaisuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksiin eli toisin sanoen, voiko yhtiöiden harjoittamasta vastuullisuusraportoinnista saada tosiasiallisen kuvan yhtiöiden harjoittaman veronmaksun ja verosuunnittelun vastuullisuudesta. Jotta näihin kysymyksiin voidaan vastata, käydään teoriaosuudessa läpi veronmaksun ja vastuullisuuskysymysten välisen jännitteen osalta keskeisiä lähestymiskulmia niin osakeyhtiön toiminnan tarkoituksen, yrityksen yhteiskuntavastuuseen liittyvien eri piirteiden, konsernin verosuunnittelun keinojen kuin vastuullisuusviestinnänkin osalta.

Empiriaosuudessa vastataan tutkielman tutkimuskysymyksiin käymällä ensin läpi 35 suurimman Helsingin pörssiin listatun yhtiön tilinpäätösdokumentteja tilikausilta 2014, 2015, 2016 ja 2017. Näistä dokumenteista lopullisen tarkastelun kohteena on kulloisenkin tilikauden osalta se, jossa yhtiö raportoi kyseisen tilikauden yhteiskuntavastuutoiminnastaan. Dokumenttien läpikäynnin jälkeen jokainen niistä pisteytetään empiriaosuuden alussa avatun taulukon avulla, minkä myötä voidaan vastata tutkielman ensimmäiseen kysymykseen. Toiseen kysymykseen vastataan tutkimalla korkeimman pisteytyksen saaneita raportteja yksityiskohtaisesti ja yrityskohtaiset eroavaisuudet huomioiden.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastellut yhtiöt ovat tarkasteltujen tilikausien aikana lisänneet ja laajentaneet vastuullisuusraportointia veronmaksustaan ja verosuunnittelustaan, mutta tästä huolimatta tarkastellut raportit eivät täytä vastuullisuusraportoinnille keskeisiä olennaisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita veronmaksun osalta muutamia empiriaosuudessa esille nostettavia poikkeuksia lukuun ottamatta.